Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus / 367-368 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Heraldinen ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

367

Herat—Herbart

368

kuitenkin säilynyt meidän päiviimme saakka,
mutta sitä käytetään nykyisin ainoastaan
kunnianimenä, minkä kihlakunnantuomari voi antaa
lautakunnan jäsenelle ja mikä tavallisesti
annetaan henkilölle, joka tavallista pitemmän ajan
on nuhteettomasti hoitanut lautamiehen tointa.

O. K:nen.

Herat [-ē-]. 1. Afganistanin luoteisin
provinssi, 160,000 km2, 754,000 as. Itä-osan
täyttävät Hindukušiin kuuluvat vuoret, länsiosa
viettää Persiaa kohti. Suurin joki on Herirud
(ks. t.). Keinokastelun avulla erittäin viljaviksi
saadut laaksot kasvattavat etupäässä viljaa,
sahramia ja hedelmiä. Asukkaat etelässä
tadšikeja, pohjoisessa turkkilaisia kisilbašeja ja
mongolilaisia hazareja ja aimakeja. — 2.
Yllämainitun provinssin pääkaupunki kanavoimisen
avulla puutarhamaisesti viljellyssä Herirudin
laaksossa, missä lukuisat rauniot muistuttavat
sen muinaista loistoaikaa (ennen n. 1,5 milj. as.).
Nyk. vain 50,000 as., persialaisia, afganilaisia,
belutseja, tatarilaisia, hindulaisia, juutalaisia
y. m. Sijaiten ainoan Persian ja Intian välisen
karavaanitien varrella se on kuitenkin sekä
kauppansa puolesta että sotilaallisessa suhteessa
vieläkin tärkeä. Englantilaiset ovatkin
sentähden lujasti linnoittaneet sen. Kaupungissa on
4 sen keskessä yhtyvää pääkatua, joiden varsilla
basaareja ja karavaaniseraljeja; muut kadut
likaisine rappeutuneine taloineen ahtaat ja
synkän näköiset. — H. (kreik. Aria metropolis)
joutui Korasanin mukana kalifeille 650. V. 1220
Tšingis kaani sen valloitti ja 1381 Timur, jonka
seuraajien aikana se kohosi suurimpaan
kukoistukseensa. V:sta 1510 se kuului Persialle, oli
sittemmin riitakapulana viimemainitun ja
Afganistanin välillä, muodostui 1700-luvulla alueineen
itsenäiseksi valtioksi ja joutui Dost Muhammedin
valloituksen kautta 1862 lopullisesti
Afganistanille. V. v. F.

Hérault ks. Airut.

Herault de Séchelles [erö’ da sese’l], Marie
Jean (n. 1760-94), ransk. vallankumousmies,
aatelista sukuperää, tuli ennen vallankumousta
tunnetuksi asianajajana ja kirjailijana; liittyi
innokkaasti alkavaan vallankumoukseen ja otti
osaa Bastiljin valloitukseen; valittiin 1791 lakia
säätävään kokoukseen ja 1792
kansalliskonventtiin; oli konventin puheenjohtajana 2 p. kesäk.
1793, jolloin se pakotettiin vangituttamaan
girendistit; yhteishyvän valiokunnan jäsen; laati
v:n 1793 valtiosäännön, jota ei milloinkaan pantu
toimeen. Danton’in kannattajana H. joutui
Robespierren vihoihin ja mestattiin 5 p. huhtik.
1794. J. F.

Herba (lat.), yrtti, ruoho. Herba absinthii,
koiruoho; Herba cannabis indicæ, Intian hamppu
y. m.

Herbaari l. Herbaario (lat. herba = yrtti),
kokoelma prässättyjä ja kuivatettuja kasveja,
joita tavallisesti säilytetään paperiin
kiinnitettyinä ja systemaattisessa järjestyksessä.

Herbarium, herbaari (ks. t.). — H. musei
f ennici (lat., = Suomen museon
kasvikokoelma). 1. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen
museon osasto, joka käsittää valtiollisen ja
luonnonhistoriallisen Suomen alueelta koottuja
kasveja. H. m. f:n varsinainen perusta laskettiin
1840-luvulla, jolloin veljekset Fr. ja W.
Nylander sekä M. J. af Tengström lahjoittivat siihen
ensimäiset suuremmat kokoelmat. Sekä tämä
perustaminen että myöhempi kartuttaminen on
tapahtunut melkein kokonaan „Societas pro fauna
et flora fennica" seuran toimesta ja välityksellä.
Täydellisimmin ovat edustettuina putkilokasvit
(n. 35,000 kpl.), sammalet ja jäkälät. — 2.
Viimeinen H. m. f.-kokoelmista julkaistu luettelo:
„Herbarium musei fennici. I. Plantae vasculares"
(1889, uusi painos tekeillä, 1910), ja „II. Musei’"
(1894), jossa on otettu huomioon kaikki varmat
kokoelmain aluetta koskevat kasvilöydöt, on
samalla havainnollisesti esitetty selonteko
kasvilajien levenemisestä tällä alueella. K. H. H.

J. F. Herbart.

Herbart, Johann Friedrich (1776-1841).
saks. filosofi, oli Saksan systemaattisen
filosofian kukoistusaikana
realistisen, „spekulatiivista
idealismia" vastustavan
aatesuunnan etevin
edustaja. H. syntyi
Oldenburgin kaupungissa,
kuunteli Jenassa Fichteä,
jolloin hänelle pian selvisi,
että filosofinen
maailmankatsomus hänen
mielestään oli rakennettava
aivan toisille perusteille.
Oli 1802-09 dosenttina
ja ylimäär. professorina
Göttingenissä, 1809-33
professorina
Königsbergissä, sen jälkeen
Göttingenissä. H. painatti 1806
ja 1808, aluksi vain oppilaitansa varten, suppean
esityksen perusaatteistaan teoreettisen filosofian
alalla kirjasessa „Hauptpunkte der Metaphysik",
julkaisi samaan aikaan teokset „Allgemeine
Pädagogik" (1806) ja „Allgemeine praktische
Philosophie" (1808), mutta esitti seikkaperäisesti
kokonaisfilosofiaansa vasta myöhemmin, etenkin
teoksissa „Lehrbuch zur Einleitung in die Philos." (1813, 4 pain. 1837), „Allgemeine
Metaphysik" (2 os., 1828-29), sekä „Psychologie als
Wissenschaft, neu gegründet auf Erfahrung,
Metaphysik u. Mathematik" (2 os., 1824-25).

H., samoin kuin hänen vastustajansa
idealistitkin, tunnustaa olevansa Kantin oppilas
(„Kantilainen v:lta 1828"), mutta hylkää Kantin opin.
ett’emme tiedä mitään „olioista sellaisinaan".
H:n mielestä jokainen ilmiö antaa meille jonkun
verran tietoa siitä olevaisesta, joka on sen
vaikuttanut („wie viel Schein, so viel Hindeutung
aufs Sein"). Filosofisen ajattelun alku on siinä,
että huomaamme ristiriitoja niissä käsitteissä,
joita kokemus välittömästi on meihin
synnyttänyt. Ajattelu koettaa silloin muodostella
kokemuskäsitteitä ristiriidattomiksi; filosofia on siihen
tähtäävä „käsitteiden muodostelu" („Bearbeitung
der Begriffe"). Kokemusperäiset käsitteet „olio"
(Ding), „muutos" (Veränderung) y. m.
huomataan ristiriitaisiksi: naivinen maailmankäsitys
ajattelee, että olio on yksi, mutta se omistaa
samalla sille lukuisia ominaisuuksia eli
predikaatteja (A. on a, b, c, d) ; se arvelee olion
pysyvän samana oliona ja samalla muuttuvan
toisellaiseksi y. m. Näiden käsitteiden oikaisu
loogillisella ajattelemisella vie H:n mielestä
siihen, että tosiolio on ajateltava „reale"ksi,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>