Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hiilivety ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
459
Hiisijärvi—Hiivasienet
460
korpi käynehen urohon"), yleensä kammottavaa
pahaa paikkaa („mene Hiiteen") ynnä helvettiä;
persoonallisena se tuli osoittamaan syrjään
vetäytynyttä entisajan eläjää, jättiläistä, yleensä
kammottavaa pahaa olentoa, erittäin tautia, ja
nimein itse paholaista kristillisessä käsityksessä.
K. K.
Hiisijärvi, pieni järvi Salmin kunnassa,
lähellä Venäjän rajaa, laskee vetensä
Uuksun-jokeen; täällä on käyttämätön rautakaivos.
K. S.
Hiiskula, Suomen kalastusyhdistyksen 1907
perustama pieni kalastuskoeasema, joka
sijaitsee Vihdin pitäjässä, Hiiskulan kartanon maalla
Lappojärven rannalla. Koeasema käsittää
hau-tomalaitoksen sekä vähäisen maa-alan
lammi-koiden rakentamista varten. Sitäpaitsi sille
kuuluu kalastusoikeus aseman luona sijaitsevissa
järvissä. Lammikkoja valmiina 1908 n. 800 m3.
Tilan entinen omistaja, hovineuvos W.
Brummer-vainaja on jo aikaisemmin harjoittanut paikalla
kalanviljelystä. E. W. S.
Hiitinen 1. Hiittinen (ruots. THittis).
1. Kunta, Turun ja Porin 1., Halikon khlak.,
Iliitisten-Ivyrkosundin saariston (Kemiön p:tä)
nimismiesp.; kirkolle Hangosta 40 km; 122,4
km2, joista viljeltyä maata 518 ha (1901) ; 14 7«
manttaalia, talonsavuja 85, torpansavuja 47 ja
muita savuja 398; 1,901 as. (1907), joista
suomenkielisiä yli 10 °/0; 71 hevosta, 505 lehmää
(1908). — Kansakouluja 3. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Perniön
rovastik.; kappeli ainakin jo 1674, itsen,
khra-kunnaksi 1897 (K. k. s/41861) Kemiöstä. Kirkko
puinen (rak. 1686). K. S.
Hiitola. 1. K u n t a, Viipurin 1., Käkisalmen
khlak., Hiitolan-Tiurulan nimismiesp.; kirkolle
5 km Hiitolan asemalta; 463,8 km2, joista
viljeltyä maata 7,432 ha (1901) ; 67,«5 manttaalia,
talonsavuja 681, torpansavuja 29; 7,334 as.
(1907), joista jotenkin kaikki suomenkielisiä;
1,017 hevosta, 2,744 lehmää (1908).
Kansakouluja 4. Apteekki. Teollisuuslaitoksia: H: n
tiilitehdas. — 2. Seurakunta, keisarillinen.
Savonlinnan hiippak., Jääsken rovastik.; itsen,
khrakunta jo 1616. Kirkko puinen (rak. 1795,
korj. 1882). — H:aan on kuulunut Ilmeen
rukoushuonekunta. — Tiurulassa H:n alueella on
venäl. kirkko, jonka seurakuntaan 1896 kuului
1,094 h. K. S.
Hiittinen ks. n i i t i n e n.
Hiiva, hiivasienen (Saccliaromyces ccrevisiæ)
mikroskooppisen pienistä soluista yhtynyt,
likai-senharmaa, taikinamainen aine. Hiivaa
erotetaan kahta eri lajia ; n. s. k o h o h i i v a syntyy
korkeammassa lämmössä (+16° aina + 20° C)
tapahtuvassa käymisessä; käyminen tapahtuu
silloin rajusti, usein tavattomasti kuohuttaen
nestettä, ja hiivasienisolut, jotka ovat liittyneet
toisiinsa isohkoiksi levyiksi, nousevat käyvän
nesteen pinnalle (siitä nimikin) ; alushiiva
syntyy käymisen tapahtuessa kylmässä(+ 6° aina +
10° C) hitaasti, ja tällöin eristynyt hiiva asettuu
yksityisinä soluina käymisastian pohjalle.
Kohoja alushiiva ovat sekä kemiallisen
kokoomuksensa että anatomisen rakenteensa suhteen
erilaisia; kohohiiva on typpirikkaampaa.
Molemmat aiheuttavat käymisen, kun ne tulevat
sopivissa olosuhteissa käyvien aineiden (sokeriliuok-
sen y. m.) ko-ki-tukseen, alushiiva käyttää
kuitenkin hitaammin; kohohiivaa käytetään
leipomisessa. N v ky ään valmistetaan hiivaa
erikoisissa tehtai-sa ja polttimoissa, joissa
alkoholi-valmistu- järjestetään hiivanmuodostumiselle
edulliseksi. Taikinamainen hiiva kuivataan
puristamalla, sentrifugoimalla, levittämällä
huokoisille levyille j. n. e., jonka kautta se saadaan
pysyvämmäksi. Kauppaa varten h. tavallisesti
puristetaan suorakulmaisiksi, pitkulaisiksi
tangoiksi, n. s. p a i n o h i i v a k s i. Painohiivaa
käytetään etupäässä vain leipomisessa taikinan
käyttämiseen, jolloin käymisessä syntyvät
kaasut tekevät taikinan ja siis leivänkin
huokoiseni-liiaksi, samalla maukkaammaksi ja helpommin
sulavaksi. S. V. E.
Hiivanuutti 1. hiivaknuutti,
Knutin-päivä (tammik. 13 p.), loppiaisen jälkeinen
päivä; sanotaan: „tänäpäivänä on hiivanuutti,
huomenna rahkalakki, ylihuomenna tyhjätappi"
(vrt. „olla hiivassa" = olla humalassa).
Hiivapulveri, kaikkien hiivan asemesta
leipomisessa käytettävien erilaisten suolojen ja
suola-seosten nimitys; kun niitä sekoitetaan taikinaan,
hajoavat ne leivinuunissa paistettaessa ja
poistavat kaasuja (tavallisesti hiilihappoa), jotka
synnyttävät leivokseen pieniä kuplia, tekevät sen
siis huokoiseksi. H:n käytöstä on se etu, ettei
taikinaa mene hukkaan kuten tavallisessa
käymisessä on asianlaita, jolloin samantapaisesti
vaikuttavat kaasut syntyvät jauhon
tärkkelyksestä. — H:na voidaan käyttää esim. soodan,
viinihapon ja tärkkeljrksen seosta. Usein
käytetään hapanta ammoniumkarbonaattia
(„hirven-sarvensuolaa"), rasvoja, munanvalkuaista,
alko-holiupitoisia nesteitä y. m.; näitä — etupäässä
hienompiin leivoslajeihin käytettyjä aineita —
ei kuitenkaan voida pitää varsinaisina
hiiva-pulvereina. S. V. E.
Hiivasienet (Saccharomycetes) ovat yksi-,
harvoin kaksi- tahi useampisoluisia
mikroskooppisia sieniä. Ne jaetaan kahteen heimoon:
Schizosaccharomycetaceoe ja Saccha~omycetaceæ.
Edellisen heimon kolmea nykyään tunnettua
lajia on pidetty bakteerien ja kotelosienien
välimuotoina, ne kun lisääntyvät kuten bakteerit
kahtia jakautumalla ja sisässään synnyttävät
itiöitä niinkuin kotelosienet. Toisen heimon
lukuisat lajit lisääntyvät kuroutumalla, jolloin
pyöreä, pitkulainen tahi makkaramainen solu
muodostaa yhden tahi useampia pieniä
pullistumia, tytärsoluja, jotka voivat irtaantua tahi
suuruutta kasvaen jäädä emosolun kanssa yhteyteen.
Tytärsolut muodostavat samalla tavalla uusia
jälkeläisiä, jotka taasen niinikään kuroutumalla
synnyttävät uusia tytärsoluja j. n. e. Jokainen
näin syntynyt solu voi otollisissa ravinto- ja
lämpösuhteissa sisässään muodostaa 1-8
(harvoin 12) itiötä. Näitä muotoja pidetään
kaikkein vksinkertaisimpina kotelosieninä. —
Hämärästä muinaisuudesta saakka ovat monet
liiiva-sienilajit olleet ihmiskunnan palveluksessa
leipää, virkistys- ja juovutusaineita valmistettaessa.
Niinkuin kaikista vanhoista kulttuurikasveista
on muutamista hiivasienilajeistakin kuten
taikina-, kalja- ja oluthiivasta (Saccharomyces
cercvisice) ja viinihiivasta (S. ellipsoideus)
olemassa melkein lukematon joukko erilaisia
„rotuja". — Hiivasienten suuri merkitys riippuu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
