Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hilmend ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
471 Himalansaari-Himmentäjä 472
karhu (Ursus torquatus), jälkimäisiä,
jak-härkä, villejä lammas-lajeja y. m.; on myös
olemassa taka-intialaisia ja iraanilaisia muotoja.
— H. on kansallisesti Etu-Tntian
rajavalli. Sen pohjoisosissa asuu tibetiläisiä,
eteläosissa hindulaisia. Näiden välillä asustavat n. s.
H.-kansat, vankkarakenteisia,
mongolilais-tyyppisiä, jotka uskonnollisesti ovat säilyttäneet
alkukodistaan tuomansa samanismin.
Taloudellisesti H:n alue on vielä kehittymätöntä;
huomattavia metallirikkauksia ei, toistaiseksi
ainakaan, ole löydetty. Kultaa huuhdotaan
vähän jokihiekasta. Enemmän saadaan kuparia ja
rautaa Kasmirissa ja Nepalissa. Runsaasti
kuumia lähteitä, joita kansa pitää
pyhinä. Etelärinteiden arvokkaita metsiä ovat
alkuasukasvaltioiden ruhtinaat ennättäneet
laajalti raiskata, lautaten mahtavia deodara-metsiä
englantilaisten rautatierakennuksille.
Alkuasukasten pääelinkeinona on karjanhoito (esim.
Kasmirin hienovillaiset vuohet).
Maanviljelykselle tarjoavat varsinkin etelään aukeavat
laaksot hyviä menestymismahdollisuuksia;
viljelyskasvit pääasiallisesti samat kuin Intiassa.
Englantilaisten tee-istutukset menestyvät hyvin
(huomattavimmat ovat Darjeelingin tienoilla).
Liikenne H:lla on hankala; solia kyllä on, mutta
ainoastaan parilla on suurempi merkitys:
Niti-solalla, joka 5,050 m:n korkeudella vie läntiseen
Tibetiin, sekä Bara-Lachalla, edellisestä
luoteiseen. H:lla onkin pari alkuasukasvaltiota, Nepal
ja Bhutan, voinut toistaiseksi säilyttää
itsenäisyytensä. Pohjoisosa H:aa kuuluu Tibetille,
muualla on Englanti valtiaana. — Intiassa
asuvilla englantilaisilla on H:n rinteillä lauhkeassa
ilmastossa parantoloita, jonne he vetäytyvät
tasangoilta tukahuttavan kuumaa aikaa
pakoon: Simia (varakuninkaan kesähallituspaikka),
Dharmsala ja Dalhousie läntisellä, sekä Darjeeling
itäisellä H:lla. — Tärkeä sija on Etu-Intian
kansojen uskonnollisissa mietiskelyissä aina ollut
H:n taivaita tavoittelevilla, lumipeittoisilla
vuorilla; siellä, taivaassa, on heidän pyhän virtansa
Ganjjeksen lähteet. E. E. K.
Himalansaari, saari Saimaassa, Ristiinan
pitäjässä.
Himanka (ruots. Himango). 1. Kunta,
Vaasan l., Pietarsaaren khlak., Lohtaja-Himanka-Kannuksen nimismiesp.; 228 km2, joista viljeltyä
maata 3,763 ha (1901) ; 21,4501 manttaalia,
talonsavuja 241, torpansavuja 52 ja muita savuja
195; 3,075 as. (1907), joista ruotsinkielisiä 2 %;
232 hevosta, 1,487 lehmää (1908). —
Sivistyslaitoksia: kansakouluja 1. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Turun arkkihiippak., Kokkolan
rovastik.; kirkon rakentamislupa 1787, kappeli
1852, itsen, khrakunnaksi 1907 (Sen. p. 8/3 1898)
Lohtajasta. Ennen ollut nimenä Rauma. Kirkko
puinen (rak. 1794, korj. 1897). [E. E. Takala,
„Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlak. suomal.
osasta. Himanka"(Suom. muin.-yhd. aikak. XVII.
270 ja seur.).] K. S.
Himera, muin.-kreik. kaupunki Sisilian
pohjoisrannalla samannimisen joen (nyk. Fiume
Grande t. Salso) varrella. H. perustettiin n. 650
e. Kr. Zanklesta (Messinasta) käsin. H:n
itsevaltiaista on huomattavin Terillos, jonka
Akragaan hallitsija Theron karkoitti. Päästäkseen
vihollisistaan voitolle Terillos 480 e. Kr. kutsui
avukseen karthagolaiset, jotka lähettivät
Sisiliaan Hamilkarin johtaman suuren sotajoukon.
Mutta hänet löi H:n luona perinpohjin
Syrakusan hallitsija Gelon, tarinan mukaan samana
päivänä, jolloin persialaiset voitettiin Salamiin
luona. H:ssa hallitsivat sitten Theron ja tämän
poika Thrasydaios, kunnes Syrakusan Hieron I
(ks. t.) vapautti sen viimemainitun vallasta
(473 e. Kr.). Senjälkeen H. nautti rauhaa ja
hyvinvointia aina v:een 408 e. Kr., jolloin
karthagolaiset sen kokonaan hävittivät. E. R-n.
Himjarilaiset (kreikkalaisten Homeriitit), seemil. kansa, joka 2:sella vuosis. j. Kr.
pääsi valtaan Jemenissä (ks. Arabia, I, 503).
Muinoin himjarilaisiksi sanotut muistomerkit ja
kirjoitukset johtuvat minalaisilta ja sahalaisilta
(ks. n.). K. T-t.
Himly, Karl Gustav (1772-1837), saks.
silmälääkäri: silmätautien professorina ensin
synnyinkaupungissaan Braunschweigissa (1795),
sitten Jenassa (1802) ja Göttingenissä (1803) ;
tunnettu siitä, että
rupesi silmäinhoidossa
käyttämään
silmäteräälaajentavia lääkkeitä. (M. O-B.)
 |
| Himmeli. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
