Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Holmestrand ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
545
Holmestrand—Holmogory
546
lukuisia, enimmäkseen huumorillisia ja
satiirillisia runoja, esim. kokoelmat „Humorous poems"
(1865), „Songs of many seasons" (1874), „The
iron gate and other poems" (1880). Ehkä
parasta H. on luonut filosofisten pakinoiden alalla;
näitä tuotteita ovat „Autocrat of the
breakfast table" (1859), „The poet at the
breakfast table" (1872), ja „Over the teacups" (1890).
H:n romaaneista mainittakoon „Elsie Venner"
(1861), „The guardian angel" (1868), ja „A
mortal antipathy" (1885). H:n kootut teokset,
10 nid. 1890. [Kennedy, „Life of O. W. Holmes"
(1883) ; J. T. Morse, „0. W. Holmes" (1896,
2 n.).] J. H-l.
Holmestrand, ihanalla paikalla sijaitseva
merikaupunki Norjassa, Jarlsberg-Larvikin
amtissa, Kristiaanian-vuonon ja Drammen-Skienin
radan varrella; 2,553 as. (1900).
Opettajaseminaari ja oivallinen merikylpylaitos. Harjoittaa
merenkulkua ja puutavarakauppaa.
Holmgangr („saarellakäynti"),
kaksintaistelutapa muinaisilla skandinaaveilla, saanut nimensä
siitä, että oli tapa kutsua vastustaja
kaksintaisteluun jollekin pikku saarelle, jossa toisen tai
toisen piti kaatua. Kuitenkin käytettiin sitä
myöskin jumalantuomiona omaisuusriidoissa,
jolloin taistelu lakkasi, kun toinen taistelijoista
haavoittui, ja voittaja sai riidanalaisen maan tai
esineen. K. G.
Holmgard (oik. „saarikaupunki"), mskand.
nimitys Novgorodin kaupungille ja valtakunnalle,
jonka kanssa ruotsalaiset olivat alituisessa niin
hyvin rauhallisessa kuin sotaisessa yhteydessä;
vrt. Gardariki. K. G.
Holmgren [-en]. 1. Hjalmar Josef H.
(1822-85), ruots. matemaatikko, tuli Upsalan
yliopistoon matematiikan dosentiksi 1847. Vv.
1847-50 H. oli Upsalan lyseossa opettajana; 1855
hän tuli Tukholman teknologisen laitoksen
matematiikan ja mekaniikan opettajaksi ja 1857
saman laitoksen professoriksi. Hänen
tieteellinen tuotantonsa on melkein kokonaan
puhdasta matematiikkaa. H. on uudemman
matemaattisen tutkimussuunnan edustajia ja
osoittaa esityksissään tieteellistä alkuperäisyyttä ja
selvyyttä. Hän on m. m. kirjoittanut: „Om
differentialkalkylen med indices af hvad natur
som helst" (Vet. akad. handl., 1866), „Sur
Integration de l’équation différentielle" (Vet. akad.
handl., 1869). Mainitsemista ansaitsevat myös
„Sur la convergence des séries trigonométriques
procédant suivant les multiples d’un mëme arc."
(Liouvillen „Journal des mathématiques pures",
1851) ja „Om multipla integralers
transformation". (Vet. akad. handl., 1866). H:n harrastus
ja tutkimushalu ulottui kasviopinkin alalle.
2. Karl Albert Viktor H. (1824-1905),
edellisen veli, ruots. fyysikko, tuli Upsalan
yliopiston fysiikan dosentiksi 1855, oli Lundin
yliopiston v. t. fysiikan professorina 1861-67 ja
1868 syyslukukaudella, sekä saman aineen
vakinaisena professorina 1876-97. Hän kirjoitti:
„Om gamla grufvor igenvallade af mossa"
(öfversigt af vet. akad. förhandl., 1854), „Recherches
relatives à l’influence de la température sur le
magnétisme" (Nova act. reg. soc. scient., 1855),
„Rön angående magnetismens inverkan på
värmeledningen hos fasta kroppar" (1861), „Om
värmeledningen hos magnetiskt järn" (öfversigt
af vet. akad. förhandl., 1862), „Bidrag till läran
om ljudvågsbildningen i rör" (sam. paik. 1865).
U. S:n.
3. August Emil Algot H. (1829-88),
ruots. eläintieteiljä, edellisen veli, etenkin
hyönteistutkija, 1871 metsätiet, laitoksen lehtori, 1880
maanviljelysakatemian entomologi, missä
toimessa hänellä on suuria ansioita tieteensä
sovelluttajana maatalouteen. Teoksia: „Ichneumologia
suecica" (1864), „Om åkerns vanligaste
skadeinsekter" (1873), „0m skadeinsekter inomhus"
(1879), „Handbok i zoologi" (1865-71,
imettäväiset ja linnut). (J. A. W.)
4. Alarik Fritiof H. (1831-97), edellisten
veli, ruots. lääkäri ja fysiologi; toimittuaan
ensin käytännöllisenä lääkärinä tuli H.
teoreettisen ja käytännöllisen lääketieteen apulaiseksi
Upsalaan 1861 ja antautui kokonaan
fysiologian alalle. Perusti Ruotsin ensimäisen
fysiologisen laitoksen ja nimitettiin 1864 fysiologian
professoriksi. H:n suurimmat tieteelliset ansiot
perustuvat hänen värisokeutta koskeviin
tutkimuksiinsa, jotka ovat johtaneet moniin
käytännöllisiinkin tuloksiin. Näistä teoksista
mainittakoon: „Om den medfödda färgblindhetens
diagnostik och teori" (1874), „0m färgblindheten
i dess förhållande till järnvägstrafiken och
sjöväsendet" (1877), „Om de färgade skuggorna och
färgblindheten" (1878), „Om pupillarafståndet
hos färgblinda" (1879), „Huru de färgblinda se
färgerna" (1880) y. m. silmän fysiologiaa
koskevia julkaisuja. V. 1889 H. perusti
„Skandinavisches Archiv für Physiologie" nimisen
aikakauskirjan, jota hän sitten elinajallaan ehti
toimittaa 7 nidosta. Ollen ahkera urheilunharrastaja
hän julkaisi myöskin tältä alalta
ansiokkaita teoksia sekä perusti yhdistyksiä
ruumiinharjoitusten edistämiseksi. H. oli myöskin
tunnettu runoilijana ja kaunopuhujana. M. O-B.
Holmia, Tukholman latinainen uimi.
Holmiumi, alkuaine, joka kuuluu harvinaistten maametallien ryhmään ja luonnossa seuraa
erbiumia. H:ia ei vielä ole saatu puhtaaseen
muotoon. Edv. Hj.
Holmogory [-gö’-], piirikaupunki Arkangelin
kuvernementissa Viena-joen varrella, on edullisen
asemansa takia leveän purjehdittavan joen rannalla sekä meren ja Pinega-joen läheisyydessä
jo varhain ollut kauppapaikkana. Mainitaan
ensi kerran 1355. Novgorodin arkkipiispalla oli
siellä erityinen käskynhaltia kymmenysten
kokoomista varten. Moskovan hallitsijat pitivät
niinikään siellä v:sta 1471 käskynhaltioita ja
tiuneja. 15:nnellä ja 16:nnella vuosis. H. nousi
kukoistukseen, kun englantilaiset kauppiaat,
jotka purjehtivat sinne Vienan-lahden kautta,
tekivät H:n varastopaikakseen. Sitten kuin
Viena-joen suulle 1585 perustettiin Arkangelin
kaupunki, josta H:iin on 70 virstaa, väheni
viimemainitun kauppa vähenemistään ja 1700
siirrettiin myöskin vojevodan (maaherran)
virasto Arkangeliin. Nyt on H:ssa vain toista
tuhatta asukasta. Nimi on suomalaista
alkuperää: sen vanhemmat muodot ovat Kalmorjary
ja Kolmorjory, joiden edellinen o*a on
nähtävästi = suom. „kalma". H:n vastapäätä
Viena-joessa olevalla Kur-ostrov-saarella on ehkä ollut
„bjarmien" jumalankuva ja kalmisto (ks. Bjarmalanti). J. J. M.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
