Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus / 593-594 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hortensia ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

593 Hortensia—Hosea 594

kirjoittamiansa muistelmia. [Turquan, „La reine
Hortense’*.]

Hortensia.

Hortensia, „vanhanpiian kukka" (Hydrangea
hortensia), Saxifragacece-heimoon
kuuluva, yleisesti
viljelty
ruukkukasvi, kotoisin
Kiinasta ja
Japanista. Kukat
valkeat,
punertavat tahi
sinertävät, tiheähköissä, jonkun
verran
palleroisissa kukinnoissa, kauan
pysyviä. Lehdet
vastakkaisia, leveästi puikean-pitkulaisia.
(J. A. W.)

Hortensius [-e’-], Quintus H. Hortalus
(114-50 e. Kr.), roomal. puhuja ja asianajaja,
konsulina 69 e. Kr. H. oli Ciceron (ks. t.)
vaarallisin vastustaja ja kilpailija, mutta luopui
aikaisin innokkaasta valtiollisesta toiminnasta,
ollen mieltyneempi ylelliseen ja mukavaan
elämäntapaan. Hän saavutti ensi aluksi suurta
mainetta puheittensa loistavalla muodolla ja
vaikuttavalla esityksellään, mutta joutui pian
unohduksiin Ciceron ja muitten rinnalla; hänen
puheensa ovatkin kadonneet jäljettömiin. Myös
H:n tytär Hortensia tuli kuuluisaksi siitä
puheesta, millä hän v. 42 e. Kr. vastusti
triumviirien säädöksestä naisia kohdannutta sotaveroa.
[W. Drumann, „Geschichte Roms" III (2:n p.,
1906).] K. J. H.

Hortobägy [-båd]], Unkarissa, Debrecenin
aron halki virtaava joki. Sen varrella on
lähes 300 km2 laaja H:n pusta, jolla
vuosittain pidetään suuret karjamarkkinat. Alueella
ou vanha unk. pusta-luonto parhaiten säilynyt.
Sillä hoidetaan n. 100,000 kaikenlaatuista
kotieläintä. W. S-m.

Horus [-ō-] (eg. Hor), alkuaan etelästä
Egyptiin tulleen heimon jumala, jota sittemmin koko
maassa palveltiin valon ja auringon voittoisana
jumalana ja jonka vertauskuva oli kahden
käärmeen suojaama siivekäs auringonterä. Usein H.
esiintyy Osiriksen ja Isiksen poikana ja edellisen
kostajana. Hänen pyhä eläimensä oli haukka,
jonka tähden häntä esitettiin haukanpäisenä.
Edfussa (ks. t.) oli hänen päätemppelinsä.

K. T-t.

Horvaatit ks. Kroatsialaiset.

Horvát, Boldizsár [horvät boldizär] (1822-98), unk. laki- ja valtiomies, toimi v:sta 1843
asianajajana, valittiin 1848 valtiopäiville ja otti
osaa sen istuntoihin vapaussodan aikana, minkä
johdosta sodan loputtua tuomittiin vankeuteen,
mutta sai armahduksen 1850 ja toimi sen jälkeen
jälleen asianajajana; tuli 1863 Unkarin
ensimäisen hypoteekkipankin yhdeksi johtajaksi ja
1867 Dedkin puolueen jäsenenä
oikeusministeriksi, jossa virassa ollessaan m. m. sai
oikeudenhoidon erotetuksi hallinnosta ja
ruumiinrangaistukset poistetuksi; luopui 1871.
Horváth, Mihály [horvät mihäj] (1809-78),
pappi, uudemman ajan tuotteliaimpia ja
suosituimpia unk. historioitsijoita, nimitettiin 1844
unk. kielen ja kirjallisuuden professoriksi
Theresianumiin Wieniin, 1848 Csanádin piispaksi
Unkariin, 1849 opetusasiainministeriksi
Kossuthin ministeristöön ; pakeni — vapaussodan
onnettomasti päätyttyä — ulkomaille, josta palasi
vasta 1867:n jälkeen, jolloin taas otti osaa
valtiolliseen elämään Deákin puolueeseen
kuuluvana. Hänen tärkeimmät teoksensa ovat:
„A magyarok története" („Unkarilaisten
historia", 4 osaa, 1842-46, myös saks.),
„Magyarorszäg története" („Unkarin historia", 6 osaa,
1859-63, lyhenn. myös saks.), „Huszonöt év
Magyarorszäg történelméböl" („25 vuotta [1823-48]
Unkarin historiasta", 2 osaa, 1863, myös saks.),
„Magyarorszäg függetlenségi harczának
története" („Unkarin vapaussodan historia", 3 osaa,
1865). Sitäpaitsi on mainittava julkaisu:
„Monumenta Hungariæ historica diplomataria"
(4 osaa, 1857). Hänen pienemmät tutkimuksensa
ilmestyivät 1868 koottuina 4 osassa. H:n
teoksissa esitystapa on vilkas, elävä ja
havainnollinen, aineksien järjestely ja suunnittelu selvä,
tyyli siro ja sujuva. (Y. W.)

Hosea (hepr. Eös&a), Beerin poika,
ensimäinen n. s. „pienistä profeetoista", vaikutti
Pohjois-Valtakunnassa, jonka kansalaisia hän oli,
vuosien 750-735 välillä e. Kr. Onneton
avioliitto teki hänestä profeetan. Hänen vaimonsa
palkitsi hänen rakkauttaan julkealla
uskottomuudella. Yhtäkaikki hän pysyi vaimoonsa
kiintyneenä ja koetti rakkaudella kasvattaa hänestä
uskollista puolisoa. Suhteessaan vaimoonsa
Hosea näki kuvan Jahven suhteesta Israeliin.
Hänelle kirkastui Jumalan anteeksiantavainen,
uskollinen rakkaus. Sitä ankarammin hän
tuomitsi kansansa jumalattomuuden ja siveellisen
turmeluksen. Mutta iin toivottomalta kuin
perikatoon syöksyvän kansan tila näyttikin, oli
Hosealla luja luottamus siihen, ettei Jahve
kansaansa kokonaan ja ainaiseksi hylkäisi, vaan
edelleen kasvattaisi sitä itseään varten, vaikka
olikin pakko käyttää mitä kovimpia
kasvatuskeinoja. Hosea, joka mielen herkkyydessä ja
tunteellisuudessa muistuttaa Jeremiaa, on
profeetoista syvällisimpiä ja uskonnollisesti
rikkaimpia. — Hosean kirja jakaantuu
kahteen osaan: luvut 1-3 alkavat ja loppuvat
kertomuksella profeetan omakohtaisista kokemuksista,
luvut 4-14 sisältävät yksinomaan puheita.
[Hitzig-Steiner, „Die Kleinen Propheten" (1881) ;
Keil, „Die kleinen Propheten" (1888) ; v. Orelli,
„Das Buch Ezechiel u. die zwölf kleinen
Propheten" (1897) ; Wellhausen, „Die kleinen
Propheten" (1898) ; Nowack, „Die kleinen Propheten"
(1903) ; Marti, „Das Dodekapropheton" (1904) ;
Tötterman, „Die Weissagungen Hoseas" (1879) ;
Loftman, „Öfversättning och kommentar till
profeten Hoseas bok" (1896) ; Johansson, „Profeten
Hosea" (1899) ; Dahlberg, „Profeetta Hosea"
(1902).] Ar. H.

Hosea, Eelan poika, Pohjois-Israelin
viimeinen kuningas, nousi valtaistuimelle Assyrian
kuninkaan Tiglatpileser III:n vasallina 734/3 (2
Kun. 1530). Kapinoi Egyptin yllyttämänä 9
vuotta myöhemmin Tiglatpileserin seuraajaa
Salmanassar III:tta vastaan syösten itsensä ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>