Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hudsonin-lahden maat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
609
Hudsonin-lahden maat—Hugenotit
610
jen alueiden yhteisnimitys, jotka ympäröivät
Hudsonin-lahtea ja v:sta 1670 olivat
Hudsonin-lahden kauppaseuran (Hudson-Bay-komppaniaa,
ks. t.) hallussa (silloinen nimi
Rupertsland). Kuuluu v:sta 1870 Dominion of
Canadaan ja on jaettu provinsseihin ja territoreihin.
Hudsonin-lahden maat ks. Hudson Bay
Territory.
Hudsonin-lahti [hadsan-] (engl. Hudson
Bay), suuri merenlahti (sisämeri)
Pohjois-Ameriikan mantereen pohjoisrannikolla, ulottuu
51°-64° pohj. lev.,. Labradoriu ja Keexvatinin
välillä. Se on n. 800 km pitkän H u d s o n i
n-salmen kautta Davisin-salmen ja Atlantin
valtameren yhteydessä. n.-l:n eteläisimmän osan
nimenä on J a m e s i n-l a h t i. H.-l:een laskevat
Noddaway-, Moose-, Albany-, Churchill-,
Nelson-y. m. joet, jotka osaksi ovat liikekelpoisia. Lahti
on talvisin (lokak.-kesäk.) jääesteiden takia
luoksepääsemätön. Sen suulla on useita suuria
saaria ja pitkin itärannikkoa runsaslukuisia
pieniä saaristoja. (W. S-m.)
Hudson-joki [hadson-], Yhdysvalloissa, New
Yorkin valtion pääjoki, alkaa
Adirondack-vuo-rilta ja laskee 521 km pitkänä New
Yorkin-lahteen samannimisen kaupungin luona.
Liikekelpoinen Troyn luota (245 km New Yorkin
yläpuolella) pienille ja New Baltimoresta (210 km)
suurillekin aluksille. Colmesin luona siihen
laskee sen tärkein lisäjoki Mohawk.
Erinomaisen tärkeä liikeväylänä. Kanavat yhdistävät sen
Kanadan järviin ja Delaware-jokeen. W. S-m.
Hudson Strait [hud&n streit/ 1. IT u d s o n i
n-salmi. ks. Hudsonin-lahti.
Hudö [hiido], saari Loviisan väylän varrella;
Suuren H:n itäisellä rannalla on n. s. II:n
alempi, valkoinen kahdeksankulmainen
jolito-loisto, laitettu 4 m:n korkuiselle, kulmaraudoista
tehdylle telineelle; saman saaren luoteisessa
osassa on n. s. IT:n ylempi, 6 m:n korkuiselle
valkoiselle rautateliueelle pystytetty johtoloisto.
K. S.
Huë, Ranskan Indokiinassa, Annamin
suojelus-valtion pääkaupunki, jonkun matkaa merestä
joen rannalla; 50,353 as. (1900). Kuninkaallinen
palatsi. Linnoitettu. Rautatie etelään ja
pohjoiseen. H:n satamakaupunki on T h u a n a n, jossa
pysyvä ransk. varusväki ja telakka sota-alusten
rakentamista varten. E. E. K.
Huelsen [hylzon], Christian (s. 1858),
saks. muinaistieteilijä, Roomassa Saksan
arkeologisen laitoksen 2:n sihteeri (varajohtaja) v:sta
1887. H. on lukuisissa tutkielmissa käsitellyt
etup. Rooman topografiaa ja muinaishistoriaa,
on toimittanut käsikirjoja y. m. Hänen
julkaisuistaan ovat tärkeimmät: „Das Septizonium des
Septimius Severus" (18S6), „Die Ausgrabungen
auf dem Forum Romanum 1898-1902 ja
1902-1904" (1903, 1905), „La pianta di Roma dell’
anonimo Einsidlense" (1908), „Topographie der
Stadt Rom im Alterthum" von H. Jordan, I,3
(1907), „Das Forum Romanum"(2:n pain., 1905).
K. J. H.
Huelva [ue’-]. 1. Esp. rannikkomaakunta
Länsi-Andalusiassa, 10,138 km2, 270,997 as.
(1907). Espanjan rikkaimpia vuorikaivosalueita.
— 2. Edellisen pääkaupunki, Odiel-joen
rannalla, jonkun matkaa siitä, niissä tämä laskee
Rio Tintoon; satamaan voivat nousta 7 m:n
syvässä kulkevat alukset. H. on kahden pääradan
sekä usean vuorikaivoksille vievän rautatien
päätepiste. 21,359 as. (1900). Rauta- ja
esparto-teollisuutta; kalastusta. Ulkomaille viedään
suuret määrät malmia: 1901 988,476 tonnia
kupari-kiisua, 409,411 tonnia rautapyriittiä, 27,145
tonnia semeuttikuparia y. m. Lisäksi 77,987 hl
viiniä. Kaikkiaan 64,5 milj. mk:n arvosta. Tuonti
oli 11 milj. mk. — H:aa käytetään paljon
kylpy- ja virkistyspaikkana. — Huelvaa, jonka
foinikialaiset lienevät perustaneet, nimittivät
roomalaiset O n u b a ksi; heidän ajoiltaan on säilynyt
vielä osaksi käyttökelpoinen vesijohto.
E. E. K.
Huerta [ue’rtaj (esp., = puutarha), niin
nimitetään etenkin Etelä-Espanjan kaupunkien
puutarhamaisesti viljeltyjä ja kanavien avulla
hyvin kasteltuja ympäristöjä.
Huesca [ue’slcaj. 1. Espanjassa, Aragonian
koillisosassa sijaitseva provinssi, harvasti asuttu
vuorimaa; 15,149 km’, 245,647 as. (1907) 1. 16
knr:llä. — 2. H:n provinssin samanniminen
pääkaupunki (room. Osca), sijaitsee Isuela-joen ja
Tardienta-Jacan radan varrella, n. 13,000 as.
Muurien ympäröimällä kaupungilla on kaunis
goottilaistyylinen tuomiokirkko ja vanha
Aragonian kuninkaitten linna. Piispan ja
kuvernöörin sija. Vv. 1354-1845 yliopistokaupunki.
W. S-m.
Huet [Hy-], Coenraad Busken (1820-86),
alankom, kirjailija ja kriitikko. Hänen
„Litterarisehe Fantasien" ovat tyylikkäitä, henkeviä
kirjallisia tutkielmia Sainte-Beuven tapaan, johonka
häntä on verrattu nerokkaana
kirjallishistoriallisena essayistina. Hän on siinä käsitellyt
kirjallisia ilmiöitä Homeroksesta, Vergiliuksesta ja
Dantesta lähtien Victor Hugohon, vieläpä
Bourget’hen asti. Vielä mainittakoon hänen ihana
kirjansa „Het land van Rembrandt",
hengenelämän historia, jonka kuvaus ryhmittyy
Alankomaiden suurten persoonallisuuksien ympärille.
Myöskin kaunokirjallisia teoksia H. on
julkaissut, kuten romaanin „Lidewijde". V. K-i.
Hufvudstadsbladet [huvudstadsbla-],
Helsingissä ilmestyvä ruotsinkielinen jokapäiväinen
sanomalehti. Sen perusti 1864 maisteri August Schauman. V. 18S5 sen omistaiaksi ja
päätoimittajaksi tuli maisteri Arthur Frenckell.
Vista 1892 H:n omistaa osakeyhtiö, jonka
osakkeet ovat melkein kaikki Frenckellin hallussa;
osakepääoma 300,000 mk. H. on Suomen
ruotsinkielisistä lehdistä enimmin levinnyt; painoksen
suuruus oli 1890 8,500, 1900 16,000, 1910 a.
26,000; maamme enimmin käytetty ilmoituslehti.
Sanomalehtitekniikan alalla IT. on ollut
uranuurtaja Suomessa. Sen kirjapainossa otettiin
käytäntöön ensimäinen rotatsionipainokone 1896;
syksystä 1906 sitä painetaan
kaksoisrotatsioni-konecssa. Latomossa ja painossa toista sataa
henkeä; konttorissa kolmattakymmentä. H:lla
ei alkuansa ollut valtiollista väriä; tätä nykyä
kannaltaan ruotsinmielinen, yhteiskunnallisissa
kysymyksissä vanoillinen.
Hugenotit, ransk, huguenots [ygsnö’],
Ranskan protestanttien nimi, johdetaan tavallisesti
saks. sanasta Eidgenossen (valaliittolaiset) sen
läheisen yhteyden vuoksi, joka vallitsi Hanskan
ja Sveitsin protestanttien kesken; luultavammin
se kuitenkin johtuu flaamilaisesta sanasta huis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
