Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huysmans ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
667
H-vaunu—Hyadit
668
seu sisäiseen hallintoon nähden. Näin Suomi oli
muuttunut valtioksi, jolla oli oma
edustuksellinen valtio- ja oma hallitusmuotonsa, omat
lakinsa. Uusi valtiollinen asema oli saanut
hereille kansallistunnon. Tämä kirja ja varsinkin
sen Suomea koskevat mielipiteet saivat
Ruotsissa osakseen ankaroita hyökkäyksiä, m. m.
A. T. Arwidssonin (ks. t.) ja E. G. Geijerin
puolelta ja saivat aikaan sananvaihtoa. H. toi
kirjoituksissaan esille Suomen sivistyshistoriallisen
merkityksen Venäjän ja länsieurooppalaisen
sivistyksen välittäjänä. H:n harrastukset
Suomen kulttuurin kohottamiseksi, eritoten
lääketieteellisen opetuksen alalla tulivat myös
näkyviin hänen pyrkimyksissään saada korkeiden
viranomaisten välityksellä toimeen parannuksia
mainitulla alalla. Itämaisen sodan aikana Suomi
oli H:n erikoisen huomion esineenä. [P.
Hedenius, „Valda skrifter af Israel Hwasser" (4 os.,
1808-70 ; L. W. Fagerlund ja R. Tigerstedt, „Åbo
universitets lärdomshistoria. I. Medicinen"
(1890) ; G. Heinricius, „Israel Hwasser och
Finland" (Svenska litt. sällsk. förh. o. upps. 20
1907) ; „Hwassers åsikter om Nikolai I och den
orientaliska frågan" (Finsk tidskr. 1906) ;
„Några uttalanden om J. V. Snellman a!
A. I. Arwidsson, I. Hwasser och Alex.
Blomqvist" (Finsk. tidskr. 1906) ; „Hwassers
verk-samhet som läkare i och för Finland" (Hygiea,
1908, n:o 30).] G. Z7.
H-vaunu, H-kirjaimella merkitty, pitkä,
kaksi-akselinen avonainen rautatien tavaravaunu.
J. C-én.
Hven [ven], Ruotsille kuuluva saari
Juutinraumassa; 4,5 km Skånen rannikolta ja 8,5 km
Sjsellandista; 7,5 km2, 1,147 as. (1908). H.
kohoaa jyrkkänä merestä 30-35:n m korkeuteen
ja on muodostunut vaakasuorista
liitukerrostu-mista. Maaperä hedelmällistä; sen mahtavat
savikerrostumat antavat raaka-ainetta 2:lle
tiilitehtaalle. Satama ja kalastajapaikka.
Metsän-puutteesta huolimatta H. on runsasriistainen
ku-niuk. metsästysmaa. — Saari kuului ennen
Tanskalle ja oli v:sta 1576 kuuluisan Tyko
Brahen (ks. t.) läänityksenä. Sinne hän
vv. 1576-80 rakensi Uranienborgin ja 1584
Stjerneborgin linnat, joissa oli torneja ja
koneita tähtitieteellisiä havaintoja varten. Näistä
on jäljellä vain vähäisiä raunioita. Roskilden
rauhan (1658) jälkeen H. on kuulunut Ruotsille.
W. S-m.
Hvide [vide], tansk. keskiaikuinen
suurmies-suku, jonka kanta-isä on S k j a 1 m H. (k. 1113),
jaarlina Sven Estridinpojan ja tämän poikien
aikana. Hänen pojallaan Asser Rigillä oli kaksi
poikaa: kuuluisa piispa Absalon (ks. t.), ja
urhoollinen soturi Esbern Snare (k. 1204). Tähän
sukuun kuuluivat vielä Lundin arkkipiispa
Andreas Sunonis (k. 1228), joka m. m.
otti osaa Valdemar II:n Voittajan tekemään
Viron ristiretkeen, sekä mainitaan sen ristiretken
johtajana, minkä tansk. kronikka kertoo v. 1202
tehdyn Tanskasta Suomeen, ja marski Stig
Anderssen (k. 1293). Marski Stig oli 1275 sen
apujoukon päällikkönä, jonka Eerik Klipping
lähetti Maunu Ladonlukolle avuksi hänen
taistellessaan veljeänsä Valdemaria vastaan. Hän
liittyi sitten siihen suurmiespuolueeseen, joka koetti
rajoittaa kuninkaan valtaa ja m. m. pakotti tä-
män antamaan v:n 1282 vapauskirjeen, jossa
kuningas lupasi vuosittain pitää danehofia,
herrainpäiviä. Kun kuningas 1286 surmattiin, syytettiin
S. A:ia ynnä muutamia muita suurmiehiä tästä
murhasta, ja hän tuomittiin kuolemaan, mutta
pelastui pakenemalla Norjaan, josta häu sitten
n. s. „rauhattomien" päällikkönä hävityksillä
ahdisteli Tanskan rannikoita. Kansanlaulu ou
sitten koristellut „mar.-ki Stigin" kohtaloa: se
kertoo hänen surmanneen kuuinkaan kostoksi siitä,
että tämä väkisin oli maannut hänen vaimonsa
marskin ollessa poissa sotajoukon johtajana
sodassa. Tässä kertomuksessa tuskin lienee mitään
perää, koska kuninkaanmurhaajat tuskin olisivat
olleet esiintuomatta näin painavaa syytöstä
puolustuksekseen, jos siihen olisi syytä ollut. [O. A.
Toppelius, „Folkvisorna om Marsk Stig" (1861).]
K. G.
Hvitfeld [vit-], tansk. aatelissuku, jonka
huomattavin jäsen on historiankirjoittaja A r i 1 d H.
(1546-1609). Harjoitettuansa opintoja ulkomailla
H. tuli 1573 ylisihteeriksi kuninkaan kansliaan,
1586 valtakunnan neuvokseksi ja
valtakansle-riksi, sekä käytettiin kaikellaisissa
luottamustoimissa koti- ja ulkomaalla. Pysyväisimmän
muistomerkin itsellensä H. 011 pystyttänyt suu
rella teoksellaan „Danmarks riges krønike", joka
ensin ilmestyi eri kirjoina 1595-1604 ja
toistamiseen tekijän kuoltua kahdessa suuressa
folio-osassa 1650-52. Tämä teos, jos kohta siitä
näkyy, että tekijä on sen kirjoittanut muiden
töiden keskellä ja että siltä puuttuu viimeistelyä,
on kuitenkin perustavaa laatua Tanskan
historiankirjoitukselle, ja vielä tänä päivänä
tärkeimpiä lähdeteoksia, H. kun siinä on käyttänyt ja
painattanut tietoja ja asiakirjoja, jotka eivät
muuten ole jälkimaailmalle gäilyneet. K. G.
Hvitsand [vit-], kylä Tammisaaren edustalla,
jossa englantilaisen laivaston hyökkäys
torjuttiin toukokuun 19 ja 20 p:inä 1855. K. S.
Hvittis ks. Huittinen.
Hvittisbofjärd [vittisbüfjärd] ks. Ahl ai
n e n.
Hvoljson ks. Chwolson.
Hvostsinskaja-Zajontskovskaja [-tsi’n-], N a
dezda Dmitrijevna (1825-89),
tavallisesti tunnettu nimellä V. Krestovskij-psevdonim.
ven. kirjailijatar, kuvaili aikaisemmissa
romaaneissaan ja novelleissaan venäläisen sivistyneen
naisen sorrettua asemaa sekä perheessä että
yhteiskunnassa ennen suurten reformien aikaa.
Hänen paras teoksensa on „Otava" niminen
romaani (1870), jossa toimekas, yhteiskunnalliseen
työhön antautunut nainen esiintyy vastakohtana
korkeita ihanteita haaveksivalle, mutta
toimettomalle miehelle. J. J. if.
Hyacinthe, Pater ks. Loyson.
Hyacinthus ks. Hyasintti.
Hyadit, Härän tähdistöön kuuluva tähtiryhmä.
jonka nousun kreikkalaiset luulivat tuottavan
sateista aikaa. Nimi johdettiin verbistä liyeiv
(sataa) tai substantiivista hys (sika) ;
jälkimäisen käsityksen mukaan sikermää kuvailtiin
porsaspa rveksi (lat. suculæ). Tarustossa h:t
esiintyvät tav. nymfeinä (luonnottarina), joilla
on Dionysoksen imettäjäin virka. Julman thraa
kialaisen Lykurgoksen heitä ja heidän
kasvattiaan vainotessa Zeus muutti heidät tähdiksi.
H:ien tarustoa on muuten useita toisintoja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
