Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hypoderma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
70.5
Hypoteekkilaina—Hypoteettis-disjunktiivinen arvostelma
704
olemaan nykyisen kiinnityslaitoksen pohjana.
Hypoteekkina voi room. oikeuden mukaan olla
sekä kiinteät että irtaimet esineet, vieläpä koko
omaisuuskin. — Nykyään voi useimmissa maissa
hypoteekkisopimus kohdistua ainoastaan
kiinteään omaisuuteen. Sitävastoin se ei
ehdottomasti edellytä henkilökohtaista velkaa, vaan
tunnetaan nykyään myös sellaisia
hypoteekki-suhteita, joissa hypoteekkina olevan omaisuuden
omistaja on samalla hypoteekkivelkojana (n. s.
omistajahypoteekki).
Hypoteekkisuh-teen muodolliseen puoleen nähden Saksan uusi
siviililaki erottaa n. s. kirjahypoteekit
(Buchhypotheken) ja
kirjehypotee-kit (Briefhypotheken). Edellisissä
vaaditaan hvpoteekkisuhteen perustamiseen sekä
hypoteekkioikeuden luovuttamiseen ja
panttaamiseen ainoastaan merkitseminen
kiinteistö-kirjaan (ks. t.) ; jälkimäisessä
kiinteistökir-jaan merkitsemisen lisäksi laaditaan erityinen
hypoteekkikirja, joka vaaditaan sellaista
hypo-teekkioikeutta luovutettaessa ja pantattaessa
myös luovutettavaksi ja jolla on yleensä
arvopaperin luonne. Hypoteekkisuhteen aineelliseen
puoleen nähden erotetaan Saksan uudessa
siviililaissa tavallinen hypoteekki
(Verkehrshypothek), joka perustuu
henkilökohtaiseen velkasuhteeseen ja on
orderiluontoi-nen, sekä varmuusliypoteekki
(Sicherungshypothek), joka on aksessorinen,
velkasuhteeseen liittyvä, ilman orderiluonnetta,
ja jossa myöskään hypoteekkikirja ei tule
kysymykseen. Hypoteekkisuhteisiin sanan yleisessä
merkityksessä kuuluvat myös Saksan uudessa
siviililaissa mainitut kiinteistövelka
(G r u n d s c h u 1 d) ja verovelka
(Rentenschuld), joista edellinen käsittää
abstraktisen, henkilökohtaiseen velkasuhteeseen
liittymättömän kiinteistön rasittamisen
määrätyllä summalla, ja jälkimäinen kiinteistövelan,
jota velkoja säännöllisesti ei saa irti sanoa ja
joka oikeuttaa hänet aina määräaikoina
saamaan kiinteistöstä määrätyn makson. —
Varhaisimmassa ruotsalais-suomalaisessa
oikeudessa oli hypotekaarinen panttioikeus myös
irtaimiin esineisiin tunnettu, vaan jo 1734 v:n
laki myönsi sen ainoastaan kiinteistöihin.
Kuitenkin voitiin jo silloin kuten nytkin perustaa
hypotekaarinen panttioikeus laivaan, vaikka se
onkin irtainta omaisuutta (Merilaki 9 p:ltä
kesäk. 1873, 10 §, muutettuna K. A:lla 11 p:ltä
marrask. 1889, sekä K. A. laivarekisteristä
samalta p:ltä 1889.) Jos useampia kiinteistöjä on
yhtaikaa vakuutena samasta saamisesta, on
olemassa n. s. yhteishypoteekki; jos
hypot. suhteessa on vain velan korkein määrä
mainittu, on kysymyksessä n. s.
ultimaatti-hypoteekki. Kiinteistöä koskevan
hypo-tekaarisen panttioikeuden perustamisesta,
vaikutuksesta ja lakkaamisesta on meillä voimassa
K. A. kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen
9 p:ltä marrask. 1868, muutettuna K. A:illa
19 p:ltä helmik. 1883, 3 p:ltä jouluk. 1895, 14
p:ltä elok. 1901 ja 12 p:ltä maalisk. 1909.
(ks. Kiinnitys.) K. E-a.
Hypoteekkilaina on laina, jonka vakuutena
on kiinteä omaisuus, ks. Hypoteekki.
Hypoteekkipankki ks. Pankki.
Hypoteekkivakuutus ks. K i i n n i t y 9 v a-
k u u t u s.
Hypoteekkiyhdistys on sellainen kiinteimis-
töuomistajain yhdistys, joka ottaa rahoja
lainaksi antaaksensa ne jälleen hypoteekkilainan
muodossa lainaksi jäsenilleen. Ensimäinen h.
perustettiin 1770 Sleesiassa. Tätä nykyä h:iä
on olemassa useimmissa maissa. Suomen
hypoteekkiyhdistyksestä ks. Pankki.
Hypoteesi (kreik. hypo’thesis < hypo’ = alle,
ja tithe’nai = panna, asettaa), „allepano", „alle
pantu", edellytys, josta toinen asia johtuu.
Matematiikassa h. on = „olettamus", jonka
nojalla „teesi" eli „väitös" todistetaan.
„Hypoteettisessa arvostelmassa" (ks. t.) h. on
arvostelman edellinen osa, joka lausuu ehdon, josta teesi eli
seuraus johtuu. — Kokemusperäisen
tutkimuksen tärkeimpiä etenemiskeinoja on h:ien
muodostaminen vaariuotettujen ilmiöiden
selittämiseksi. Muutamien tosiasiain ollessa tunnettuja
(esim. että aurinko, kuu ja tähdet joka päivä
nousevat idästä ja laskevat länteen),
muodostamme h:n eli olettamuksen, joka saattaa olla
näiden tosiasiain syynä eli selityksenä (että
maa joka päivä pyörii kierroksen lännestä
itään) ; teemme samalla sen johtopäätöksen että,
koska seuraukset ovat olemassa, niin se syy, joka
voi niitä selittää, lienee olemassa. Tällainen
johtopäätös sellaisenaan tekee olettamukseu
korkeintaan todennäköiseksi, — koska samat ilmiöt
voisivat johtua toisistakin syistä (esim. siitä,
että kaikki taivaankappaleet tosiaankin
liikkuisivat idästä länteen). — Muutamat h:t
(proviso-riset 1. väliaikaiset h:t) voivat perästä päin
saada suoranaisen vahvistuksen siten, että
oletetut tosiasiat sittemmin suorastaan vaarinotetaan.
Toisissa tapauksissa se ei ole mahdollista ; vaan
h. voi kuitenkin tulla yhä todennäköisemmäksi,
jopa täysin varmaksi siten, että se hyvin sopii
yhteen lukuisien vaarinotettujen tosiasiain ja
niistä johdettujen johtopäätöksien kanssa. Siten
monet väitteet, jotka alkuansa olivat
hypoteeseja, ovat lopulta muuttuneet varmoiksi
tieteellisiksi totuuksiksi. A. Gr.
Hypoteettinen (ks. Hypoteesi), oletettu;
ehdoista riippuva; hypoteesiin perustuva;
epävarma. — H. arvostelma lausuu, että,
jos määrätty ehto (hypoteesi) on olemassa, niin
määrätty seuraus (teesi) siitä johtuu (esim.:
„jos yhteiskunta on hyvin järjestetty, niiu
rikokset rangaistaan"). H. päätelmä on
johtopäätös, jonka „ylälauseena" eli yleisimpänä
perusteena on h:nen arvostelma. Sellaisessa
päätelmässä on kaksi loogillisesti sitovaa
päättä-mistapaa: 1) modus ponens (olettava 1. väittävä
päättämistäpä), joka sen nojalla, että ehto on
olemassa, päättää, että seuraus on (esim.,
yllämainitusta „ylälauseesta" lähtien: „yhteiskunta
on hyvin järjestetty; siis rikokset rangaistaan");
2) modus tolléus (kumoova päättämistäpä),
jolloin osoitetaan, että seurausta ei ole olemassa, ja
päätetään, ettei ehtoakaan ole („rikoksia ei
rangaista; siis yhteiskunta ei ole hyvin
järjestetty") . Sitävastoin ei voida varmasti — vaan
korkeintaan todennäköisesti — päättää ehdon
olemattomuudesta että seuraus ei ole olemassa,
tahi seurauksen olemassaolosta että ehtokin on
(vrt. Hypoteesi). A. Gr.
Hypoteettis-disjunktiivinen arvostelma on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
