- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
707-708

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hypotenuusa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

707

Hyppypäästäinen—Hypsometri

708

Mittaus kuten pituushypyssä. — Yhdistetyssä
pituus- ja korkeushypyssä ponnistetaan
etäisyydeltä, joka on 2 kertaa niin suuri kuin riman
korkeus maasta. Haarahyppy ja pujotushyppy
toimitetaan „hevosen" yli, edellinen pitkinpäin
korkeutta tavoittaen, jälkimäinen poikkiteloin
satuloitten välistä, jolloin tulos mitataan hevosen
pituushalkaisijan alapuolella olevasta viivasta
alastulopaikan lähimpään kohtaan. —
Vauhdittomat hypyt vaativat jäntevää ja voimakasta
ruumista. Varsinkin selkä joutuu niissä
koetukselle. Vauhditon korkeushyppy sujuu parhaiten
siten, että alkuasennossa seisotaan sivuttaiu
rimaan ja maasta ponnistettua heitetään ensin
lähempi ja sitten erittäin voimakkaasti jäljessä
tuleva jalka riman yli. 270 cm pituushyppy
vauhditta on kohtalainen, 300 cm hyvä ja 320
cm:stä yli menevä erinomainen, 340 cm
maail-manmainio. Korkeushypyssä ovat vastaavat
luvut 130, 140, 150 ja 160 cm. Vauhdillisessa
korkeushypyssä ratkaisee ensi sijassa n. s.
tekniikka, taito keinotella riman ylitse, toisessa
sijassa ponnistuksen voima, joka lähtee
etupäässä vyötärölihaksista. Ameriikkalaisten
keksimässä edullisimmassa hyppytavassa juostaan
ensin kohtisuoraan riman luokse, mutta sitten
otetaan 3 viimeistä vauhtiaskelta viistoon siten,
että ponnistava jalka jää rimasta kauemmaksi.
Heti ponnistettua heitetään lähempi jalka
mahdollisimman korkealle. Kun sitten ruumis on
joutunut riman kohdalle, heittäytyy hyppääjä
jäljessä tulevan jalan ja käsien liikkeitten avulla
mikäli mahdollista aivan vaakasuoraan asentoon.
Sitä parempi tekniikka kuta heikommalla
ponnistuksella päästään yli. Sen vuoksi on
korkeushyppy sangen hauska urheilulaji, jossa edistys
on hidasta, mutta varmaa. Tulokset: 150 cm
kohtalainen, 165 cm hyvä, 180 cm erinomainen
ja 190 maailmanmainio. Pituushypyssä
menestyksen edellytyksiä ovat nopea vauhti ja
voimakas, korkealle vievä ponnistus. Vauhtimatka on
tarkoin mitattava, niin että jalka sattuu
pon-nistuspiirolle. Alas tullessa on jalat heitettävä
rentonaan eteenpäin, sillä voitetaan aina joku
dm. Pituushyppääjän tulee harjoittaa
pikajuoksua yhtä paljon kuin „spesialistin". Tulokset
edellisessä mittakaavassa: 570, 640, 680 ja 720
cm. Maailmanennätys on 761 cm. Seiväshyppy,
jota Ameriikassa nimitetään kuvaavasti „pole
vaultiny" - seiväsvoltti 1. heilautus, vaatii,
paitsi tavatonta vauhtia ja ponnistusta kovia
käsi- ja hartiavoimia sekä suurta tasapainon
hallintataitoa. Edistysmahdollisuudet tuntuvat
tässä hauskassa, mutta raskaassa hypyssä olevan
rajattomat. Tulokset: 290, 320, 350 ja 380 cm.
— Yleensä hypyt ovat oivallisia
ruumiinliallinta-kyvyn kehittäjinä, mutta on niitä ennätyksiä
haluttaessa, harjoitettava hyvin varovasti, usein,
mutta vähän kerrallaan ja aniharvoin, ehkä
kerran 2 viikon kuluessa täydellä voimalla.
Paitsi sitä, että raju ponnistus voi helposti
aiheuttaa lihasrevehtymiä, saattaa varsinkin kova
alastulopaikka vähitellen aivan huomaamatta
kovettaa lihakset kankeiksi ja suhteellisesti
työkyvyttömiksi. L. P.

Hyppypäästäinen (MacroscelidesJ on
Afrikassa elävä, omituinen päästäissuku. Niillä on
pitkät takajalat, joissa sääriluut ovat
suhteettomasti pidentyneet ja turpa venynyt pitkäksi,

Tav.
hyppypäästäinen. –>»

Erämaan hyppyrotta.

alaspäiseksi kärsäksi.
Algerialainen h. (M. rozetij ja
tavallinen h. fj/. typicus)
ovat pieniä, vilkkaita,
maa-koloissa eläviä, yöllä liikkuvia
hyönteissyöjiä. Edellistä
kesytetään Algeriassa usein ja se
on silloin erittäin hauska
kotieläin, torakantappaja.

E. TV. S.

Hyppyrotat (Dipodidce),
jyrsijöitä, jotka asustavat
Afrikan ja Aasian erämaaseuduissa. Lintujen
lailla nämä yöeläimet hyppivät eteenpäin pitkillä
kapeilla takajaloillaan,
joissa sääriluu ja pohje
ovat
yhteenkasvettu-neet. Lyhyitä
etujaikojaan ne pitävät
liikkuessaan ruumiin kupeille
tahi rinnalle kokoon
vedettyinä pitäen
ruumistaan tasapainossa
pitkän häntänsä avulla.
Laajalla alalla
Kaspianmeren ympäriltä
Keski-Aasiaan ja Persiaan
elää alaktaga
(Alac-taga decumana); se on

n. 18 cm:n pituinen, punaisen keltainen, häntä 24
cm. A. nukkuu syyskuusta huhtikuun loppuun
si-keää talviunta. Intialainen hyppyrotta
(A. indica) on selkäpuolelta ruosteenpunainen,
vatsapuolelta valkea, 9 cm:n pituinen. Häntä on
kaksi kertaa pitempi. Algeriasta Ala-Egyptiin ja
Arabiaan tavataan erämaan h. (Dipus
ægypti-cusj. Se on selkäpuolelta hiedanvärinen, alta
valkea, ruumis 17 cm pitkä, kellanruskea, pää
valkean* ja mustankirjava, häntä yli 20 cm.
Tämäkin laji viettää sadeajan maakolossaan nukkuen.

E. TT. S.

Hyppytauti (Chorea S:t VeitiJ käsittää
erilaisia tautimuotoja, joille on ominaista
lihasnyt-kähdykset ja tahdottomat liikkeet. Sen eri
muodoista mainittakoon Chorea minor, joka
useimmiten esiintyy lapsuus- ja nuoruusiässä
jonkun tarttumataudin, etenkin
nivelreumatis-niin ja sydämen sisäkalvotulehduksen yhteydessä
tai säikähdyksen jälkeen. Vähäveriset,
heikkohermoiset tytöt ovat eniten sille alttiita.
Chorea gravidarum ilmestyy raskauden ensi
aikoina tavallisesti ankaran
mielenliiku-tuksen tai tarttumataudin jälkeen ja
häviää synnytyksen (keinotekoisen tai
luonnollisen) tapahduttua. — Epideemisesti
ilmaantuva hyppytauti on enimmäkseen
hysteeristä laatua. E. Th-n.

Hypsometri (liypsos = korkeus, ja
met-refin = mitata). 1. Metsänh., puun
korkeuden mittaaja. Nykyään käytetään
metsän-arvioimisessa seuraavaa T. Christenin
keksimää korkeuden mittaajaa (ks. kuvaa).
Viivottimessa AB on jakoviivoja, jotka
antavat puun korkeuden aina 40 metriin
saakka. Arvioimista tehdessä pysyy
viivotin, riippuen yläkulmassa olevan reiän
kautta kulkevassa rihmassa, vapaasti
luotiviivan suunnassa. Sitten siirretään
sitä eteen- ja taaksepäin, siten että sil-

[-Hypsc-nietri-]

{+Hypsc-
nietri+}

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:49:02 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0388.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free