Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Höppener ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
773
Höppener—Høyen
774
neena näyttää lähestyneen, hän kuitenkin sam. v.
kutsuttiin uudelleen neuvoskuntaan, mutta pyysi
pian toisen kerran eronsa eikä sen jälkeen enää
ottanut osaa vapauden ajan valtiolliseen
elämään; korotettiin kreiviksi 1762. Kustaa III:n
vaatimuksesta H. 1773 vielä kerran rupesi
neuvoskunnan jäseneksi, mutta kun hiin huomasi,
ettei hänen neuvojansa otettu varteen, niin hän
erosi 1780. — H. oli vapaudenajan
lahjakkaimpia valtiomiehiä; käytännölliselle valtiomiehelle
välttämätöntä päättäväisyyttä häneltä kuitenkin
näkyy puuttuneen. Hän ei ollut mikään sokea
puoluemies: esim. taloudellisissa kysymyksissä
hänen kantansa 1750-luvuu lopulta oli
vapaa-mielisempi kuin haitupuolueen yleensä. Erittäin
tunnetuksi H. tuli tieteiden ja taiteiden
lämpimänä harrastajana ja edistäjänä; m. m. hän otti
osaa tiedeakatemian perustamiseen (1739), laati
sen säännöt ja oli sen ensimäisenä sihteerinä.
Kustaa III kutsui hänet Ruotsin akatemian
ensi-mäiselle sijalle (1786). II. oli itsekin etevä
kirjailija ja erinomainen ruotsinkielen käyttäjä,
niinkuin näkyy hänen pitämistään
muistopuheista; häntä onkin sanottu „Ruotsin
Tacituk-seksi". Hänen kirjoituksiansa on julkaistu
kokoelma: „Riksrådet grefve A. J. v. H:s skrifter"
(1890-93). [L. De Geer, „Minne af riksrådet,
grefve A. J. v. H." Ruotsin akatemian
toimituksissa, 57 osa.] J. F.
Höppener, Per Johan (1725-1802), ruots.
valtiollinen kirjailija; palveli jonkun aikaa
virkamiehenä, m. m. valtionarkistossa, jossa laati
luettelon kaikista 1522-1750 annetuista kunink.
„plakaateista"; toimi v:sta 1759 asianajajana
ja valtiollisena kirjailijana; kirjoitti vapauden
aikana myssyjen kannalta useita kiivaita
riita-kirjoituksia hattuja vastaan; antautui v:n 1772
vallankumouksen jälkeen Kustaa III:n
käytettäväksi julkaisten m. m. painovapauden puolesta
lentokirjasen „Tertius interveniens"(1774); 1779
hän antoi kuninkaalle kirjoituksen „Somnium
politicum", joka sisälsi uuden
valtiosääntöehdo-tuksen ; riitaantui 17S0-luvulla kuninkaan kanssa
ja moitiskeli häutä myöhemmissä
kirjoituksissaan. H. käytti tavallisesti hyvin loukkaavaa
kirjoitustapaa ja joutui sen johdosta tavan takaa
syytteen alaiseksi; teki mielellään kiivaita
hyökkäyksiä varsinkin aatelistoa ja virkamiehiä
vastaan ja ylisteli talonpoikia. [Sylwan, „Från
stångpiskans dagar".]
Höppövoi, huolimattomasti tehty, liian
lämpimästä kermasta kirnuttu pehmeä ja tahmea voi,
joka sisältää kirnumaitoa tavallista enemmän.
Pihkamaidon kermasta saatua vähän kestävää
haurasta voita sanotaan myös höppövoiksi.
n. N.
Hörberg [liorlerj], Per (1746-1816), ruots.
talonpoikaistaiteilija, on tunnettu etupäässä
alttaritaulujen maalaajana. Eläen melkein koko
ikänsä niukoissa taloudellisissa oloissa, hän ei
voinut koskaan saada perusteellista alkuopetusta,
vaikka hän parin ottein olikin Tukholman
akatemiassa. Hänellä oli kumminkin suuret luontaiset
lahjat; etevä sommittelukyky ja hyvä väriaisti
sekä väsymätön ahkeruus, niin että hänen
teostensa lukumäärä on sangen suuri. Niinpä
tunnetaan hänen alttaritaulujaan 87 — useimmat
Etelä-Ruotsissa —, muita, uskonnollisia, historiallisia,
mytologisia ja laatumaalauksia, joiden taiteelli-
nen arvo on jotenkin pieni, noin 600 sekä sen
lisäksi paljon syövytyksiä, puupiirroksia ja
piirustuksia. — H. harrasti sitäpaitsi monia
muitakin aloja kuten mekaniikkaa, tähti- ja
luonnontiedettä sekä kirjoitti myöskin pari opasta —
säilytetään käsikirjoituksina — maalaustaiteen
harjoittajille. [V. Bergsten, „En
konstnärs-monografi öfver P. H." (1904).] F. L.
Hörnefors /-o- -o’-], rautatehdas Uumajan
maaseurakunnassa, Länsipohjan läänissä, Ruotsissa,
sijaitsee lähellä nörne-joen laskua Pohjanlahteen
ja 30 km Uumajasta lounaaseen. Täällä oli
taistelu 5 p. heinäk. 1809 Sandelsin johtaman
suomalais-ruotsalaisen joukon ja venäläisten
välillä ; siinä kaatui J. S. D u n c k e r, jonka yhden
pataljoonan avulla piti suojella peräytymistä.
Paikalle pystytettiin 1874 muistomerkki
(Duncke-rin syntymäpäivän 100-vuotispäivänä).
Hörning, Johan Fredrik (1750-1824),
tunnettu lastenopettaja, myöhemmin pappi,
syntyisin suutarin poika Kaavilta. H. alotti
opettaja-toimensa 21 v:n vanhana Nilsiässä. Jonkun
vuoden kuluttua hän erosi opettajatoimesta
harjoit-taaksensa opintoja Itä-Suomen siihen aikaan
ainoassa triviaalikoulussa Rantasalmella.
Varattomuuden takia koulunkäynti keskeytyi, ja H.
rupesi jälleen lastenopettajaksi Rantasalmelle.
Ennen pitkää hän saavutti harvinaisen
kuuluisuuden „koulumestarina" ja hänen toimipiirinsä
käsitti paitsi Rantasalmea kuusi muuta
naapuripitäjää. Opettajatoimensa ohella H. jatkoi
lukujansa, suoritti pappistutkinnon ja tuli 1795
papiksi Rantasalmelle. Mutta senkin jälkeen H.
jatkoi opettajatointansa. [K. G. Leinberg,
„Kas-vatusop. yhd. aikakauskirja" (1883).] O. M-e.
Hörnle, August Friedrich Rudolf
(s. 1841), saks. orientalisti, Kalkutan
muhamettilaisen yliopiston johtaja, Intian nykyisten
arjalaisten kielten etevimpiä tuntijoita; on julkaissut
„A comparative grammar of the Gaudian
langua-ges" (1880), „A comparative Bihari dictionary"
(1885), „A history of India"(yhdessä H. A.
Starkin kanssa, 1906) y. m. K. T-t.
Hörup, Viggo (1841-1902), tansk.
sanomalehtimies ja pölitikko, oli folketingetin jäsenenä
1876-92, jolloin menetti edustajapaikkansa
Alber-ti’lle; II. oli radikaalisen vasemmiston pisimmälle
meneviä johtajia; oli 1881 83 vasemmiston
pää-äänenkannattajan ,,Morgenbladet"in toimittajia;
perusti E. Brandesin kanssa 1S84 „Politiken"
lehden, jonka toimittajana pysyi v:een 1901 ; tuli
1901 yleisten töiden miuisteriksi ensimäiseen
vasemmistoministeristöön. Sanomalehtimiebenä
ja agitaattorina H. oli Tanskan ensimäisiä; ollen
läheisissä suhteissa G. Brandesiin hän piti
päätehtävänään saattaa radikaaliset mielipiteet
vallalle kansan keskuudessa. J. F.
Høyen [höijen /, Niels Lau rits Anders
(1798-1870), tansk. taidehistorioitsija, nimitettiin
1829 Kööpenhaminan taideakatemian
professoriksi, 1839 kuninkaallisen taulukokoelman
tarkastajaksi ja myöhemmin sen johtajaksi sekä 1856
Kööpenhaminan yliopiston taidehistorian
professoriksi. Hänen suurin ansionsa on kumminkin
hänen innokas työnsä Tanskan taiteen
vanhimpien muistomerkkien keräämiseksi ja
säilyttämiseksi sekä yleensä kansallisen hengen
elvyttämiseksi taiteilijoiden kesken. Hänen aloitteestaan
korjattiin Viborgin tuomiokirkko sen alkuperäi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
