Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmoilanselkä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
913
Ilmoilanselkä—Ilola
havaintoja tai havaintojen piirteitä, jotka ovat
vain ilmiötä eli näennäisyyttä: taivaankaari ei
ole sellainen monivärinen esine, miltä se
näyttää; etäiset esineet ovat isommat kuin miltä
näyttävät j. n. e. Tutkimus ja ajatteleminen
osoittavat, että vielä paljoa useammat esineiden
havainnolliset ominaisuudet varmaankin ovat
vain ilmiötä (esim. kappaleiden maku, väri).
Sentähden tieteellinen tutkimus on koettanut
selvittää, mitkä välittömän
maailmankäsityk-semme piirteet todenmukaisesti kuvaavat ole
vaista semmoisenaan (olioiden „primääriset"
ominaisuudet), mitkä ovat vain ilmiötä
(„sekundääriset" ominaisuudet). Sittemmin ovat
kuitenkin monet ajattelijat, varsinkin uusimpina
aikoina, tulleet siihen käsitykseen, että tietomme
ei voikaan suhteutua mihinkään muuhun kuin
vain ilmiöihin emmekä voi saada ollenkaan
mitään käsitystä olioista semmoisinaan. Tämän
mielipiteen mukaan yritys osoittaa ilmiöiden ja
tosiolevaisen yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia on
turha ja mahdoton; meidän pitää tyytyä siihen,
että selvitämme ilmiöllisen maailman lakeja,
s. o. todennamme niitä säännönmukaisuuksia,
jotka ilmenevät kokemusmaailmassa, (vrt. Ding
an sic h, Kant, Positivismi.) A. Gr.
Ilmoilanselkä, järvi, jonka kautta Hauhon
vesistön vedet kulkevat Mallasveteen.
Ilmoitus (lat. revelä’tiö), dogmaattinen
oppi-sana, jolla tarkoitetaan jumalallisten totuuksien
yliluonnollista ilmoittamista ihmisille joko
välittömästi taikka Jumalan hengen vaikutuksen
alaisten ihmisten välityksellä. A. F. P.
Ilmoitusvala 1. ilmaisuvala, lakit.,
jonkun varallisuustilan valallinen vahvistaminen.
Jo myöhempi roomalainen oikeus tunsi tällaisen
valan eräissä tapauksissa, ja sittemmin on
etupäässä Saksan yleinen oikeus („gemein" oikeus)
sitä kehittänyt, minkä vuoksi i. onkin
saavuttanut suurimman kehityksensä nykyisessä
saksalaisessa oikeudessa, kun sitävastoin esim.
ranskalainen oikeus ei tunne tällaista valaa muuta kuin
yhdessä tapauksessa, nimittäin pesänkirjoituksen
vahvistamisessa. — Mitä tulee
ruotsalais-suoma-laiseen oikeuteen, niin 1734 v:n laki mainitsee
useita tapauksia, joissa i. tulee kysymykseen;
ks. esim. Perintökaaren 9 luvun 1§ ja 12 luvun
9 § sekä Naimiskaaren 16 luvun 2 §. Saman
säännön on ex analogia katsottu koskevan
muitakin samanlaisia tapauksia, kuten avoimen yhtiön
osakkaita, jakamattomassa pesässä eläviä ja
ylimalkaan kaikkea pesänyhteyttä. Toisiinsa
verrattuina nämä säännökset lausuvat sen, että
sekä yhtiön tahi pesäyhteyden osakas että
myöskin se, joka kuolemantapauksen johdosta
hallussaan pitää tahi hallintoonsa saapi vainajan
pesän tahi useampia siihen kuuluvia arvoesineitä,
tahi joka perheasemansa tai perintöoikeuden
nojalla on jotakin pesästä saanut, on velvollinen
sille tai niille, joilla on oikeus samaan
omaisuuteen, ilmoittamaan tuon omaisuuden, jotta he
voisivat saattaa voimaan oikeutensa. Oikeutetun
henkilön olisi näet ylipäänsä mahdotonta
näyttää toteen, minkä omaisuuden hänen oikeutensa
käsittää, ellei vastapuoli olisi velvollinen
omaisuutta valan velvoituksella ilmoittamaan. —
Kaikkein suurimman merkityksen i. on meillä
kuitenkin saavuttanut konkurssioikeudessa, missä
se esiintyy velallisen valana siitä, että konkurs-
siin luovutettu omaisuus on oikein ilmoitettu
(ks. Konkurssisääntö marraskuun 9 p:ltä 186b,
§§: 15 ja 17) sekä Ulosottolaissa, jonka mukaan
velallinen, joka on velvoitettu antamaan pois
määrätyn irtaimen omaisuuden tai jonka luona
ulosmittaus on toimeenpantava, on velvollinen, jos
kysymyksessä olevaa omaisuutta ei
täytäntöönpantaessa saada käsiin tahi jos ulosmitattavia
varoja puuttuu, täytäntöönpanon hakijan niin
vaatiessa ulosotonhaltijan tahi oikeuden edessä
valallansa vahvistamaan, edellisessä tapauksessa, ettei
omaisuus ole hänen hallussaan ja ettei hän tiedä,
missä se on, sekä jälkimäisessä, ettei hänellä ole
muita varoja kuin mitkä on ilmiannettu (ks.
Ulosottolaki 3 p:ltä jouluk. 1895, 3 luvun 33 §).
0. K:nen.
Ilmola ks. Ilmajoki.
Ilmola, eläinsaduissa ketun ja karhun
seikoissa esiintyvä nimitys ihmisten asumukselle.
Eräässä Tulensyntyrunossa esiintyvä
keski-ilmojen käsite vastannee
muinaisskandinaavi-laista käsitystä Midgardista ihmisten
asumuksena maailman keskustassa. K. K.
Ilmoni [-mü’-], Immanuel (1797-1856),
tiedemies; yliopp. 1813, fil. maisteri 1819, lääket.
Iis. 1824, lääket. tolit. 1832, anatomian prosektori
sekä anatomian ja fysiologian apulainen Turun
yliopistossa v:sta 1826, teoreettisen ja
käytöl-lisen lääkeopin professori Helsingin yliopistossa
v:sta 1834. Vv. 1828-30 tekemältään laajalta
ulkomaanmatkalta I. on jättänyt jälkeensä
mieltä-kiinnittäviä kirjeitä, jotka koskevat
lääketieteellisiä oloja, tieteellisiä kysymyksiä, taiteita,
kuvaavat luontoa y. m. — Liittyen opettajansa
T. Hwasserin mielipiteisiin I. kannatti sitä
luonnonfilosofista teoriaa, jonka mukaan taudit
ovat eläviä itsenäisiä olentoja. Hänen
teoksistaan on huomattavin „Bidrag tili Nordens
sjuk-domshistorie" I-III (1846-53), jossa hän
vanhimmista ajoista alkaen 18:nteen vuosis. saakka
esittää sekä ihmisissä että eläimissä ilmenneiden
kulku-, kroonillisten ja paikallisten tautien
luonnetta, syitä ja esiintymistä pohjoisessa osassa
Eurooppaa. Yhdessä kirurgian professorin
Törnrothin kanssa I. julkaisi teoksen „Analecta
clinica iconibus illustrata" (2 os., 1851-53). 1:11a
oli kirjallisia ja taiteellisia lahjoja ja hän
harrasti filosofisia mietiskelyjä. G. H.
Ilo, s. o. ifnternaciona) [-l[ingu]o-„kansainvälinen-] {+l[ingu]o-„kansain-
välinen+} kieli", keinotekoisen esperanton
(ks. t.) yksinkertaistutettu uudennus. Sen
käyttämistä edistävä seura „L’uniono di 1’amiki di
la linguo internaciona" perustettiin 1909.
Aikakauskirjoja: „Progreso" (Pariisissa). „Germana
ilisto" (Dresdenissä), „Esperantisten"
(Tukholmassa). Oppikirjoista mainittakoon: P. Ahlberg.
„Lärobok i linguo internaciona" (1909).
Ilokaasu, typpioksidulin (ks. t.) vanha
nimitys.
Ilola. 1. Ratsutila Sysmässä, 5 km eteläänp.
kirkolta, Päijänteen rannalla, lähellä Suopellon
laivalaituria, käsittää koko tilan N:o 1 Voipalan
kylässä, 0,8s3s manttaalia, 1,jm ha.; sijaitsi ennen
aivan lähellä kirkonkylää, yhdysviljelyksessä
Hovilan y. m. saman omistajan tilojen kanssa ja
oli nimeltään Nykulla, mutta 1874 toimitetussa
maakirjan tutkimisessa sai nykyisen nimensä
ja jaon järjestelyssä 1889 muutettiin nykyiseen
paikkaansa. Rakennukset v:lta 1886. — Lienee
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
