Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iltatähti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
91 i»
I m atran kivi — Ini briani
920
Imatra talvipuvussa. Akseli Gallen-Kallelan laulun mukaan.
putouksen voima on arvioitu 117,700
hevosvoimaksi (492,570 litraa sekunnissa). Pauhu kuuluu
suotuisalla säällä kymmenenkin km:n päähän.
Ennen nykyisen rautasillan rakentamista
kuljetettiin matkailijoita putouksen ylitse
teräs-kövttä pitkin liukuvassa korissa. Maantieliike
kulki Vuoksen ylitse lautalla vähän ylempänä
olevassa Siitolan kylässä. Silta, jonka jännemitta
on 33,« m, rakennettiin 1891-92. Kosken
läntisellä äyräällä on komea valtion hotelli (U.
Nyströmin piirustusten muk. rak.), avattu 1903.
Vajaan km:n päässä putoukselta on I:n
rautatieasema. V. 1908 oli I:n asemalle saapuneiden
matkustajain luku 38,103, lähteneiden 38,902,
Pietarin asemalta saapuneiden 7,329, sinne
matkustaneiden 7,287, Helsingin asemalta
saapuneiden 613, sinne matkustaneiden 555.
Imatrankivi ks. M a r 1 e k k a.
Imbauba-puu ks. C e c r o p i a.
Imbert de Saint-Amand [äbä’r da sätatniVJ,
Arthur Léon (1834-1900), paroni, ransk.
kirjailija, tullut tunnetuksi varsinkin kuuluisista
ransk. naisista kirjoittamiensa kuvausten kautta,
joita osaksi on muodosteltu nuorisoa varten.
Mainittavimmat näistä hänen teoksistaan ovat
„Portraits de femmes frangaises du XVIII et
du XIX siëcle" (1869), „Deux victimes de la
commune" (1871), „Madame de Girardin" (1874),
„Les lemmes de Versailles" (1875-79, 5 nid.),
„Portraits de grandes dames" (1875), „Les
femmes de Tuileries" (1880-99, 16 nid.),
„Marie-Amélie et la soeiété frangaise en 1847".
J. H-l.
Imbert [äbä’rJ, Hugues (s. 1842), ransk.
musiikkikirjailija, „Guide musical"in toimittaja
v:sta 1900. Pääteos: „Profils de musiciens"
(3 osaa). /. K.
Imbesilliteetti (lat. imbeci’llitas = heikkous)
l. synnynnäinen heikkomielisyys on kuten
idiotismikin seurauksena aivojen viallisesta tai kes-
keytyneestä kehittymisestä, johon puolestaan on
syynä perinnöllinen taipumus tai sikiötilassa ja
ensimäisinä ikävuosina kohdanneet sairaudet.
Imbesilliteetti, ollen idiotismin ja normaalitilan
välimuoto, sisältää katkeamattoman sarjan
yksilöitä, alkaen sellaisista, joitten henkiset
ominaisuudet ovat 7-8 vuotiaan lapsen kannalla,
aina sellaisiin, joitten vajavaisuus esiintyy
etupäässä moraalisten käsitteiden alalla. Tämä
il-maiseiksen ainakin silloin, kun henkilön on
ryhdyttävä itsenäiseen toimintaan tai
suoriuduttava epätavallisissa olosuhteissa tai kun hänen
on mukauduttava tarkasti määrättyyn
järjestykseen, kuten esim. sotapalveluksessa.
Imbesilli-teetin huomattavimmat ominaisuudet ovat
itsekkyys, haluttomuus säännölliseen työhön, viettien
voimakkuus, itsensä hillitsemisen vaikeus ja ar
vostelukvvyn vaillinaisuus. Näitten
ominaisuuksien vuoksi on monelle imbesillille
vastenmielistä elättää itseänsä rehellisellä tavalla ja siitä
syystä hän antautuu kerjäläiseksi ja
maankiertäjäksi tai joutuu jollakin muulla tavalla
rikkomaan yhteiskuntajärjestystä. Väliin vievät
hänen antisosiaaliset taipumuksensa hänet
törkei-hin rikoksiinkin, kuten murhiin,
murhapolttoihin, lastenraiskauksiin y. m. Kaikesta tästä
seuraa, että hänet ennemmin tai myöhemmin
suljetaan joko työ- ja ojennuslaitokseen,
vankilaan tai mielisairaalaan. — Kun imbesilleille
usein on hankalaa jopa mahdotontakin seurata
tavallista kouluopetusta, on heitä varten
perustettu erityisiä apuluokkia (ks. Apukoulu).
Profylaktisista syistä sijoitetaan myös
pahantapaisia lapsia, joista suuri osa on imbesillejä,
kasvatuslaitoksiin määrävuosiksi ja harjoitetaan
johdonmukaisen opetuksen ja kurin alaisina
säännölliseen työhön ja johonkin ammattiin, niin
että he laitokselta päästyään pystyvät työllään
itsensä elättämään. Suomessa on tällaisia
laitoksia Koivula, Kotiniemi v. m. E. Th-n.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
