Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ingen-Houss ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
96<
Ingnäs—Ingram
968
..Ovatko taudit itsenäisiä eläväisiä olentoja"
(Lääkäriseuran toimituksissa 1849).
3. Antero Vilhelm I. (1819-77),
myöhemmän heränneisyyden merkkimiehiä,
Raamatun suomentaja ja
vli-opistonopettaja, synt. 7 p.
lieinäk. 1819 Lohtajalla,
yliopp. 1838, opiskeli
M. A. Castrénin johdolla
suomen kieltä, kirjoitti
1841 maisteriväitöksensä
„Thucydidis de hello
pelo-ponesiaco oeto prima
ca-jtita fennice reddita",
filos. kand. 1842. I.
joutui näihin aikoihin
kosketuksiin heränneisyys-liikkeen kanssa, joka
tempasi hänet mukaansa.
Papiksi vihittynä 1844
hän asettui kappalaisen
sijaiseksi Alahärmään
ollaksensa lähellä heränneitten johtomiestä Niilo
Kustaa Malmbergiä, joka oli
kappalaisenapulai-sena Lapualla. I:n ihanteellinen mieli
loukkaantui kuitenkin ennen pitkää heränneisyyden
varjokohdista, ja 1851 oli hänen ja Malmbergin
väli jo täydellisesti rikkaantunut, Hän pysyi
kuitenkin edelleen tätä uskonnollista suuntaa
lähellä. I. määrättiin 1853
kirkkoherransijai-seksi Hattulaan, 1854 armovuodensaarnaajaksi
Messukylään ja 1855 kappalaiseksi Yliveteliin.
Kun 1850-luvun alussa oli herännyt kysymys
suomalaisen Raamatun korjaamisesta, uskoi
Suomen Raamattuseuran johtokunta 1856
korjaustyön I:lle, joka oli tehnyt itsensä huomatuksi
suurta asiantuntemusta ja -harrastusta
todistavilla kirjoitelmillaan
raamatunkorjaus-kysymyk-sessä. Hänen korjaamansa Uusi testamentti ja
Psalttari ilmestyivät 1858 ja koko Raamattu
seur. v. Tämä ..koetusraamattu", jonka
toimittajan silmämääränä on ollut suomenkielen
.,kirvoittaminen ruotsalaisuuden kahleista" ja „itse
käännöksen saattaminen alkutekstin radalle",
sai osakseen paljon tunnustusta, joskohta
ankaraa vastustustakin. V. 1861 hallitus asetti
komitean valmistamaan uutta raamatunkäännöstä.
Siihen kutsuttiin jäseneksi myöskin T., mutta
kuti komitea päätti rajoittaa työnsä vanhan
käännöksen virheiden korjaamiseen, ei hän
tahtonut ottaa osaa komitean töihin, koska oli
vakuutettu siitä, että perinjuurin uusi suomennos
oli tarpeen. I. tuli teol. kandidaatiksi 1860,
lisensiaatiksi 1861. Virkaatoimittavaksi
professoriksi raamatullisessa eksegetiikassa T.
kutsuttiin 1862 ja nimitettiin vakinaiseksi 1864.
Teologina I. liittyi J. T. Beckin (ks. t.)
edustamaan raamatulliseen suuntaan. Kuoli
raamatun-selitystä pitäessään 5 p. syyskuuta 1877. I. on
julkaissut paitsi ylempänä mainittua
raamatunsuomennosta: „Annu några ord om Pietismen"
(1843), „Mietelmiä suomalaisista kokeistamme"
(Joukahainen 1845), ,,M. Lutlieruksen jiostilla"
(yhdessä Frans Oskar Durchmanin kanssa
1848-1850), „Hedbergska verklärans vederläggning
och Evangelii försvar i grund af den Heliga
Skrift och vår kyrkas symboliska böcker" (1850),
„Hedbergianismen skärskådad enligt den neliga
Skrift och vår kyrkas symboliska böcker" (1851,
1852), ,,Kort betäukande angående herrar
Geit-lins och Akianders anmärkningar tili finska
bibelöfversättningen" (1853), „Om den
före-gående bättringen" (1856), „Om det bibliska
trosbegreppet" (teologian tohtorin arvoa
varten 1860), ,,0m Messianitetens egendomliga
skaplynne" (professorinvirkaa varten 1864),
,,Upp-satser i biblisk teologiska ämnen" I-IV (1865-67),
„Bibliska betraktelser" 1-2 (1868-72), „Bibelns
lära oin rättfärdiggörelsen och försoningen"
(1870), „Raamatun Selitykset" (1S68-73). [G.
Johansson, „Anders Wilhelm Ingman", Oma
Maa I, 340 ja seur.] Ar. H.
4. H a n n a I. (s. 1845), sokeain opettaja,
opiskeli valtion avustuksella Linsénin
sokeainkoulussa Helsingissä, Tukholman läheisessä
Manillassa sekä Kööpenhaminan sokeainopistöSsa,
nimitettiin 1871 opettajaksi Kuopion uuteen
sokeainkouluun ja Linsénin kuoleman jälkeen
Helsingin sokeainkoulun johtajaksi 1877. V. 1903 1.
otti eron virastaan. I. on etevä kasvattajakykv.
Hänen erikoisena silmämääränään oli sokeain
kohottaminen itsenäiseen asemaan yhteiskunnassa.
I:u aloitteesta perustettiin 1887 yhdistys „Sokeain
ystävät" ja yhdistyksen toimesta „Sokeain koti"
I:n tarmokkaiden ponnistusten tuloksena
valmistui 1898 Helsingin sokeainkoulun komea
rakennus.
5. Herman A 1 e k s a n d e r (S a n t e r i) I.
ks. Ivalo.
Ingnäs, maatila ja höyrylaivalaituri Sauvossa.
Ingolskär f-särj, samannimisen saaren
länsirannalla Löfskär-Utön väylällä valkoinen
pyöreä johtoloisto. K. 8.
Ingolstadt f-statj, kaupunki ja ensiluokan
linnoitus Ylä-Baieriu hallitusalueella, Baierissa,
Tonavan vasemmalla rannalla; 23,531 as. (1905).
Sijaitsee 370 m yi. merenp. München-Hofin
radan varrella. Evankelinen ja 7 katolil. kirkkoa
(goottil. Pyh. Marian kirkko, 15: nneltä vuosis.),
2 linnaa, ent. jesuiittakollegi (Saksan vanhin,
v.lta 1555), ent. yliopisto (1472-1800), ensin
humanismin, myöhemmin jesuiittateologian
tyyssijoja, jolla loistoajallaan 16:nnella vuosis. oli
4,000 ylioppilasta. Linnoituksista on mainittava
vahvat siltasuojat ja joen oikealla rannalla
sijaitsevat varustukset. Teollisuus pieni (tykkien ja
ampumavarain valmistusta). Suuri varusväki
(5.000). — I. mainitaan ensikerran 806. Vv.
1392-1445 se oli baierilaisen pikkuherttuakunnan
keskuksena. Linnoitettu v:sta 1539.
Kolmikymmenvuotisessa sodassa Kustaa IT Aadolf 1632
turhaan piiritti kaupunkia, jossa Tilly s. v. kuoli
Lech-virran taistelussa saamistaan haavoista.
Linnoitukset hävitettiin 1800, mutta
rakennettiin uudestaan 1828-48. (W. S-m.)
Ingrain-värit [-re’in-] (engl. ingrain =
v’ài-jätä villantummaiseksi), peittausainetta
käyttämättä puuvillaa värjääviä tervaväriaineita; ne
voidaan muuttaa kuitujen pinnalla
atsoväri-aineiksi. S. V. H.
Ingram
amj, John K el ls (1823-1907), irl.
filologi ja taloustieteilijä. v:sta 1852 [-professorina Dublinissa; hänen lukuisista teoksistansa
on tunnetuin „History of political economy"
(1888; myös ruotsiksi); hänen monipuolista
oppiansa todistavat m. m. myöskin „History of
slavery and serfdom" (1895) ja „Outlines of the
history of religion" (1900).
A. V. Ingman.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
