Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Intiaanit - Intialainen musiikki - Intialainen taide - Intian keisarikunta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1013
Intialainen musiikki—Intian keisarikunta
1014
naisuuksien viittaavan yhteiseen alkuperään. Kun
intiaanikielissä pronominit, adverbit ja
substantiivitkin liittyvät tai sulautuvat verbiin, jonka
mukaan ne taipuvat, ja kun näin lauseen
muodostaa oikeastaan vain yksi sana, on näitä kieliä
nimitetty inkorporeeraaviksi 1. sulattaviksi (myös:
polysynteettisiksi) kieliksi. Muista
omituisuuksista mainittakoon selvän eron puute persoonissa
ja luvuissa; niin esim. ei useinkaan tehdä eroa
monikon l:sen ja 2:sen persoonan eikä yksikön ja
monikon välillä.–-Varsinaista kirjallisuutta ei
ole syntynyt muilla kuin muinaisen Meksikon ja
Keski-Ameriikan sivistyskansojen kielillä (niink.
aztekin, taraskon, totonakin, zapotekin.
mikste-kin ja majan kielillä). [Martins, „Beiträge zur
Ethnographie und Sprachenkunde Amerikas"
1867; Fr. Müller, „Grundriss der
Sprachwissenschaft" I-IV, 1876-S8; Misteli, „Charakteristik
der hauptsächlichsten Typen des Sprachbaues"
1893; G. v. d. Gabelentz, „Die
Sprachwissenschaft" 2: n pain., 1901.] (Y. W.)
Intialainen musiikki. Intialaisilla on
käytännössä kirjainnuottikirjoitus, joka luultavasti on
periytynyt hyvin vanhoilta ajoilta. Siten
merkitään diatonisen asteikon 7 säveltä nimillä sa
ri ga ma pa dlia ni. Eri merkeillä osoitetaan eri
oktaavialat sekä monenlaiset korusävelkuviot.
Rytmiarvoja osoittavia merkkejä on otettu
käytäntöön uudempina aikoina, samoin
kromaattisia korotus- ja alennusmerkkejä. Muuten on
etenkin vanhemman intialaisen musiikin tutkimus
vasta alullansa. I. K.
Intialainen taide. Maalaus- ja
kuvanveistotaiteilla on Intiassa vanhat juuret, jotka
ulottuvat taaksepäin aina toiselle vuosisadalle e. Kr.
Tunnetuimmat muistomerkit vanliimmalta ajalta
ovat Ajanta-luolien historialliset ja
uskonnolliset (buddhalaiset) freskomaalaukset (2:selta
vuosis. j. Kr.), jotka hyvin vetävät vertoja
saman-aikuisille eurooppalaisille. Sittemmin intialainen
kulttuuri ja taide joutuivat monenlaisten
vierasperäisten vaikutusten alaisiksi; huomattavin
niistä on ollut tatarilainen 1. mogulilainen n.
16:nnelta vuosis. alkaen, tuntuen aina 19:nnen
vuosis. alkuun saakka. Tältä ajalta on koko
joukko uskonnollis-kansallisia maalauksia. Intian
jouduttua Englannin vallan alaiseksi vanhat
tra-ditsionit kumminkin melkein kokonaan
katkesivat ja vasta aivan viime aikoina uusi intialainen
maalaajakoulu on koettanut herättää niitä
uudelleen henkiin. — Kuvanveistotaide on aina
läheisesti liittynyt rakennustaiteeseen, sen tuotteet
ovat enimmäkseen korkokuvia; vapaita
veistoku-via tapaa vain pienoiskokoisina taideteollisuuden
ja monumenttaalisina uskonnollisen taiteen alalla.
Mutta jumalainkuvissa sitovat vapaata
muodon-luontia ikivanhat rituaaliset säännöt ja
vertauskuvalliset käsitykset, niin että ne ovat toisaalta
elottoman jäykkiä, toisaalta haaveellisen hirviömäisiä.
Sitäpaitsi kansan hehkuva, hillitön ja ylen
tunte-hikas mielikuvitus on sekin puolestaan ollut
esteenä tyynen, sopusointuisan ja määräsuhtaisen
taiteen kehittymiselle. [Grünwedel,
„Buddhistische Kunst in Indien" (1893, 2 pain. 1900) ;
Griffith, „The paintings of the buddhist
cave-temples of Ajanta" (1896) ; „Journal of Indian
Art and Industry"; A. K. Coomaraswamy,
„Indian maalaustaide" (Valvoja 1910).] F. L.
Intian keisarikunta (engl. Indian empire),
Britannian valtikan alainen valtio Etelä-Aasiassa;
4,826,100 km2, 295 milj. as. (1901), 61 km2:llä.
Sen pää-osa on Etu-Intian niemimaa (paitsi
muutamia Ranskan ja Portugalin vähäisiä
siirtolan-jätteitä) ; siihen kuuluu sitäpaitsi alueita Taka
Intiassa (Ylä- ja Ala-Birma sekä San-valtiot)
Himalajalla, Iraanissa (Belutsistan) lisäksi
saariryhmät Andamaanit, Nikobaarit ja
Lakka-diivit, sitäpaitsi suojelusalueita Arabiassa sekä
Sokotran saari. Fyysillisestä maantieteestä,
asutus- ja elinkeinosuhteista ks. art. Etu-Intia,
Birma, Belutsjistan. — Keisarikunnan
asukkaat luokitellaan uskontunnustuksen
mukaan: hinduihin 1. brahmalaisiin 207,15 milj.,
muhamettilaisiin 62,46 milj., buddhalaisiin sekä
jaina-lahkolaisiin 10,si milj., luonnonpalvelijoihin
8,71 milj., kristittyihin 2,92 milj., sikheiliin 2,2
milj.; muita uskontoja tunnustaa 0,12 milj. —
Kauppa ja liikenne. Ulkomaankauppa
(3,2 °/o koko maailman ulkomaankaupasta) 011
erinomaisen vireässä kehityksessä. Tilivuotena
1908-09 oli tuonti 2,286,9 milj. mk (lisäksi
jalometalleja 399,9 milj. mk), vienti 2,678,e
milj. mk (jalometalleja 118,8 milj. mk).
Tärkeimmät kauppamaat sam. v. olivat:
myyjiä ostajia
(milj. mk) (milj. mk)
Englanti ............1^276,e Englanti ..............606,5
Jaava ..................104,2 Saksa ..................257,2
Belgia ................86,9 Yhdysvallat ________222,.
Saksa ..................82,9 Hongkong ..........169,4
Itävalta-Unkari 65 Banska ................161,5
— Kauppatavaroista ovat tärkeimmät:
tuontitav. vientitav.
puuvillakankaat . . 577,a juutti ..................333.5
rauta- ja terästav. 201,s puuvilla ..............332,4
sokeri .......... 183,4 riisi ......................267.1
rautatietarp.....124,8 juuttitav..............264.«
koneet .......... 122,2 vuodat ..................209,«
palo-öljy ........ 65,7 siemenet ..............196,a
puuvillalangat ... 61,4 tee ........................174,7
villakankaat ..... 49 puuvillalangat . . 162,8
ooppiumi ............157,2
Selvästi tästä luettelosta kuvastuu I:n suuri
merkitys Englannille. Seuraavat 6 satamakaupunkia
vallitsevat kokonaan I:n ulkomaakaupan: Bombay
(vientitavaroina puuvilla, vehnä, öljysiemenet,
ooppiumi), Kalkutta (juutti, ooppiumi,
öljysiemenet, riisi, indigo, vehnä, tee), Rangoon (riisi),
Madras (puuvilla, öljysiemenet, riisi, indigo),
Ka-rachi (vehnä, öljysiemenet, puuvilla), Tuticorin
(puuvilla, kahvi). — Satamiin saapuneita
aluksia oli (1908-09) 4,082, tonniluku 6,47 milj.;
lähteneitä 3,919, tonniluku 6,44 milj. Oma
kauppalaivasto vähäinen. — Sisämaan liikenne on
— maanosaan nähden — erinomaisella kannalla.
I:n hallitus ylläpitää 310,400 km maanteitä, niistä
n. 110,000 km viertoteitä (1906).
Rautateihin on sijoitettu 5,3 miljardin mk:n pää-oma :
niiden pituus on 50,677 km (1910) ja niitä käytti
321,2 milj. henkeä (1908). Postilaitos
(18,399 postitoimistoa, 768 milj. kirjelähetystä),
sähkölennätin (linjojen pituus 118,796 km.
sanomien luku 13,8 milj. 1908-09) ja telefoni
ovat todistuksia suhteellisen korkeasta
kehityksestä. — Rahayksikkö on v:sta 1835 hopea-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
