Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iris-lasi ... - Irlanti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1053
Iris-lasi - Irlanti
1054
2. ks. Kurjenmiekka.
3. Eräs pikkuplaneeteista.
Iris-lasi, läpinäkyvä, väritön tai värjätty lasi,
joka loistaa sateenkaarenvärisesti; lasi saadaan
tällaiseksi, jos siihen vaikuttavat
tinakloridihöy-rvt tai bariumi- ja strontiuminitraatin sekä
tina-kloridin seosta kuumentamalla saadut höyryt.
S. V. H.
Iris-paino (kreik. iris = sateenkaari) 1. s
a-teenkaaripaino, eri värien painaminen
rinnakkain, niin että ne rajoillaan pehmeästi
sulavat toisiinsa ja siten saavat oikeaa sateenkaarta
muistuttavan värivaikutelman. Tällaista
menetelmää käytetään myös kangaspainossa.
Iritis, silmän kehäkalvon (iris) tulehdus.
Irjala. 1. Maatila Vihdissä, kirkolta 6 km,
Hiidenveden rannalla. Säterin ovat omistaneet
m. m. Munck-, Blom-, Mellin-, von
Haartman-suvut; nyk. omistaja maanviljelijä S. J. G.
Törnström. — 2. Maatila Janakkalassa, ollut
1600- ja 1700-luvun alkupuolella Brunou-suvulla.
Nykyään sen omistaa lehtori K. G. Göös.
ii. S.
Irkutsk f-u’-J. 1. Kenraalikuvernementti
Siperiassa, 7,271,642 km2, 1,328.150 as. (1897) ;
siihen kuuluvat kuvernementit I. ja Jeniseisk, sekä
alue Jakutsk. 2. Kuvernementti Baikal-järven
länsipuolella, 726,000 km2, 656,900 as. (1909);
niistä 21,2 % mongoleja: burjaatteja, tunguuseja,
karagasseja; 73,«% venäläisiä, niissä n. 6%
karkoi-tettuja (35,278 henkeä v. 1890). I. on etupäässä
vanhaa vuori-ylätasankoa, jossa jonojen suuuta
on etelä-pohjoinen. Etelä-osassa ylenevät
Sajanin-vuoret haaranteineen (Mungu Sardyk 3,490 m).
Suuret virrat: Angara, Ylä-Tunguska, Lena ja
Vitiin kulkevat vuorijonojen suuntaa. Ilmasto
puhtaasti mannermainen, I:n kaupungissa (n.
Amsterdamin lev. ast.) on vuoden keskilämpö — 0,9°C,
kesän taas -j-16,2° C. Suunnattomat metsät vielä
koskemattomia. Metsän otukset jo suuresti
vähentyneet. Pääelinkeinona maanviljelys. Ruis-,
vehnä-ja kaura-sadot ovat hyvät keskisen ja eteläisen
I:n hedelmällisellä maaperällä. Karjanhoito, jota
varsinkin alkuasukkaat harjoittavat, ei riitä
omiksi tarpeiksi. Hevosrotu tavattoman kestävää.
Tunguusit vielä metsästävät, etupäässä oravia.
Kalastus Baikal-järvessä ja joissa tuottoisa.
Vuo-rityö — etupäässä kultaa (29 % Venäjän
kulta-tuotannosta) ja/kivihiiltä — on nousemassa.
Siperian rata halkoo Etelä-I:n ja on avannut
alueelle uusia mahdollisuuksia. Hallinnollisesti I.
jaetaan 5 piirikuntaan: Irkutsk, Balagansk,
Verliolensk, Nizneudinsk, sekä Kirensk,
suurin ja hyvin harvaan asuttu. — 3. Edellisen
pääkaupunki, rautatien ja Angara-joen
risteyksessä; 84,000 as. (1909), Siperian kauniimpia
kaupunkeja. Kolmattakymmentä kirkkoa, monta
hyväntekeväisyyslaitosta, lukuisia oppi- ja
ammattikouluja — oppilaita kaikkiaan kouluissa
4,343 (1892) —, muutamat lähes parisataa vuotta
toimineita, seminaari, teatteri, sanomalehdistö,
Venäjän keis. maantieteellisen seuran haaraosasto,
kirjasto, ilmatieteellinen laitos y. m. I. on
Itä-Siperian henkinen keskusta. Teollisuus joltinenkin,
kauppa sa.moin. — I., jonka kasakat 1652
perustivat kauppa-asemaksi, paloi 1879: on sen jälkeen
uudenaikaisesti rakennettu. E. E. K.
Irlannin-meri, osa Atlantin valtamerta
Irlannin ja Ison-Britannian välillä, 18.130 km2. Tär-
keimmät saaret: Man, Anglesey ja Holyhead.
Pohjoisessa kapea Pohjoiskanaali ja etelässä leveämpi
Pyh. Yrjön kanaali yhdistävät I:n valtamereen.
Suurin syvyys (272 m) on pohjoisosassa olevassa
kapeassa syvänteessä. (W. S-7n.)
Irlanti (engl. Ireland, kelt. Erin 1. Eirin, lat.
Hibernia), valtio-oikeudellisesti I s o o n-B r
i-t a n n i a a n yhdistynyt kuningaskunta, käsittää
Irlanni n saaren, 83,792 km*. Säännöttömän
vino-kaiteen muotoinen saari, jonka pitempi
halkaisija (n. 500 km) käy lounaasta koilliseen, on
idässä Pohjoiskanaalin, Irlannin-meren ja Pyh.
Yrjön kanaalin, etelässä, lännessä ja pohjoisessa
Atlantin-valtameren rajoittama. Rannikko
on vars. lännessä ja lounaassa pirstoutunutta
r i a s-raunikkoa syvine mutkikkaine lahtineen
ja niemineen (14 hyvään satamaan pääsevät
suuretkin alukset). — Sisäosa muodostaa
matalasti aaltomaisen alatasangon, jolla on suuria
turvesoita (9% koko I:n pinta-alasta), paljon
järviä ja verkalleen virtaavia jokia.
Paikoitellen siellä kohoaa yksinäisiä vuoriryhmiä,
vanhojen poimuvuorien paljastuneita juuria.
Myös pitkin rannikkoa on eristettyjä,
metsättömiä vuoria, jotka jyrkkinä nieminä kohoavat
merestä. Korkein huippu Carrantuo, 1,040 m
yi. merenp., on Munsterissa. — Vielä
tertiääri-kaudella I. oli Ison-Britannian yhteydessä, mutta
yhteys katkesi mainitun kauden lopulla. Tätä
seuraava kvartääri-(jää-) kausi peitti saaren
sisäosan möylieillä hiekka- ja savikerroksilla,
joiden alle kivihiilistä köyhät kivihiilikauden
liiilikerrostumat kätkeytyivät. Paleozooiset, usein
basaltin peittämät vuorijonot ovat saaren
eteläosassa walesilaisten (aremorikalaisten),
pohjoisessa kaledonialaisten vuorien jatkoja. I:n halki
virtaa monta purjeliduskelpoista jokea
(Shannon 350 km, Barrow 191 km, Black water
(ks. t.) 167 km y. m.), jotka usein juoksevat
järvien läpi (Lough N e a g h, 397 km’J,
L. C o r r i b, 176 km2 y. m.). — Ilmasto on
jokseenkin yhtäläinen koko maassa ja
valtameren läheisyyden sekä vallitsevien läntisten ja
lounaisten tuulien vaikutuksesta leuto ja kostea,
niin että niityt ja laitumet talvellakin ovat vi-,
bannat („Smaragdisaari"). Sitävastoin ei
maanviljelys yhtä hyvin menesty. Keskilämpö +10,i°,
lammik. -f- 5,8°, heinäk. -f- 15,6 Sademäärä
(talvi- ja syyssateita) on vaihteleva: lounaassa
se on suurin, keskimäärin 1,460 mm, itäosassa
671 mm. Ilmastonsa puolesta suotuisassa
Lounais-I:ssa kasvikunta on melkeinpä
subtroopilli-nen: laakerit, setrit, viikunapuu ja araukaaria
kestävät talvenkin ulkoilmassa. Tammi
menestyy hyvin koko saaren alueella. Pohjois- ja
Länsi-l:n kasvistoon kuuluu myös paljon
arktisia tunturikasveja (Dryas). Eläinkunta
sitävastoin on köyhä saaren aikaisen
irtaantumisen tähden mantereesta.
Asukkaat, 4,371,163 (1909) 1. 53 km2:llä
ovat kelttiläisiä (gaelilaisia 1. iiriläisiä).
Yleisimpänä kielenä englannin kieli: vain ’/t koko
asukasluvusta (luoteessa) puhuu enää vanhaa
kieltään. Väkiluku on suuresti vähentynyt:
1840-luvulla se oli suurin, n. 8 inilj. 1. 95 kniMlä.
Syynä vähenemiseen on kurjien valtiollisten ja
aineellisten olojen tähden suuresti kasvanut
maastamuutto (n. 44.000 v:ssa), vars.
Yhdysvaltoihin. missä irlantilaiset muodostavat suuren,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
