Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Isaios ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1073
Isaios— Ischia
1074
kaanonin synnystä y. m. niiden kanssa yhteydessä
olevista seikoista. Varsinaisen i:n jälkiä voidaan
huomata vasta Cassiodoruksen teoksessa
„Institutiones divinarum literarum". Vasta
uskonpuhdistus ja sen mukana kasvanut Raamatun
merkitys on aiheena i:n tutkimiselle. Ensimäinen
isa-goginen teos on roomalais-katolinen Santes
Pag-ninus Lucensiksen „Isagoge ad sacras literas"
(1540). — Kriitillisinä jolidantotieteilijöinä
protestanttisella taholla esiintyivät Michaelis,
Semler, Eichhorn (tieteellisen i:n varsinainen luoja),
Berthold, de Wetfe, Reuss, Bleek, Riehm, Cornill,
Kueuen, Wright, Holtzmann, Driver y. m.
(A. F. P.)
Isaios (kreik. Isa’ios, lat. Isceus), kreik.
puheiden kirjoittaja, kotoisin Euboian
Khalkis-kaupun-gista, eli ja vaikutti Ateenassa n. vv. 390-350 e.
Kr. I. laati oikeuspuheita muita varten ja antoi
opetusta puhetaidossa. Niistä 50 puheesta, joita
vanhalla ajalla pidettiin hänen sepittäminään,
on, lukuunottamatta vähäisiä katkelmia, säilynyt
täydellisesti 10 ynnä osia vielä kahdesta muusta;
ne käsittelevät järjestänsä perintöasioita. I:n
puheet ovat huomattavat ovelasta todistelustaan,
taitehikkaasta tyylistään sekä esitystavan innosta,
selvyydestä ja vaihtelevaisuudesta. I:n puheet
ovat julkaisseet Schömann (1831), Bürmann
(1883), Scheibe (18S9), Thalheim (1903) ja Wyse
(1904). [Moy, „Étude sur les plaidoyers d’Isee"
(1876), Hitzig, „Studien zu Isæus" (1883), Blass,
„Die attische Beredsamkeit", (2:nen osa; 2 pain.
1892), Christ-Schmid, „Gesch. d. griecli.
Litteratur" (I osa, 5 pain. 1908).] E. R-n.
Isak ks. Iisak.
Isambert [isäbä’r], Frangois André
(1792-1857), ransk. lainoppinut ja valtiomies;
tuli 1818 asianajajaksi ja 1830 neuvokseksi
Pariisin kassatsionituomioistuimeen; valittiin
samana vuonna edustajakamarin jäseneksi. I.
kuului myös 1848 v:n kansalliskokoukseen, missä hän
liittyi maltilliseen puolueeseen. Hänen
huoma-tuimmat teoksensa ovat kuuluisat lakikokoelmat
„Recueil général des anciennes lois frangaises,
depuis 1’an 420 jusqu’a la révolution de 1789"
(1822-33, 29 nid.; Decruzy’n, Jourdan’in ja
Tail-landier’n myötävaikutuksella), „Recueil complet
des lois et ordonnances à compter de 1 avril 1814"
(1820-27; 17 nid.) ja „Pandectes frangaises"
(1834; 2 nid.). (0. K:nen.J.
Isametraalit (kreik. isos = sama, kieltävä a,
ja metron = mitta), ilmastotieteellisillä kartoilla
käyrät, jotka yhdistävät paikkakuntia, missä
poikkeaminen kuukauden t. yleensä määrätyn
ajanjakson keski-(normaali-)lämmöstä on sama.
(W. S-m.)
Isanderi, muuan uintihyppy, ks. Uinti.
Isanemonit (kreik. isos = sama, ja anemos =
tuuli), ilmatieteellisillä kartoilla käyrät, jotka
yhdistävät toisiinsa paikkakuntia, joilla vallitsee
sama keskimääräinen tuulenvoimakkuus.
(W. S-m.)
Isangrim, „rautanaamus", suden nimitys
eläin-eepoksessa (ks. t.), esiintyy ensi kerran
Koillis-Ranskassa 1112. Myöhemmin tav. „Isegrim".
K. K.
Isanomaalit (kreik. isos = sama, ja anö’malos
- epätasainen), ilmastotieteellisillä kartoilla
käyrät, jotka yhdistävät paikkakuntia, missä
poikkeus ilmatieteellisten elementtien (lämpötilan,
ilmanpaineen, tuulten j. n. e.) keski- 1.
normaaliarvoista on sama. Ilmastotieteessä määrätään
esim. erotus seudun havaitun keskilämmön ja
sen maant. leveyden nojalla lasketun
keskilämmön välillä. Tämänlaiset i. osoittavat silloin,
mitkä seudut ovat kylmempiä, mitkä
lämpöisem-piä kuin n. s. matemaattisen ilmaston lämpötila
asianomaisella leveysasteella, vrt. I 1 m a n 1 ä
m-pötila ja siihen kuuluvia karttoja. W. S-m.
Isar, Tonavan oikeanpuoliueu lisäjoki
Baie-rissa, alkaa Tyrolissa, 1,780 m yi. merenp., virtaa
ensin länttä kohti, kääntyy Scharnitzin luona
(963 m yi. merenp.) pohjoiseen, murtautuu
Kalkkialppein halki ja tulee Baierin alueelle,
missä se, tehden suuren kaaren itään, laskee
pää-jokeensa Deggendorfin alapuolella Isarmundin
luona (312 m yi. merenp.). Pituus 352 km;
jokialue 9,039 km2. Tärkeimmät lisäjoet ovat
Loisach ja Amper. Suuren laskunsa vuoksi vain
lautoilla kulkukelpoinen. — I:n varrella on
Baierin pääkaupunki München. W. S-m.
Isaskar (hepr. Jissäkär, Hieronymuksen ja
Lutherin kautta on väärä muoto I s a s k a r
tullut yleiseksi), Jaakobin ja Lean viides poika,
joka aina mainitaan rinnan Sebulonin kanssa
(1 Moos. 30is-2o) • Isaskarin heimo asui pienellä,
mutta hedelmällisellä alueella Jisreelin tasangon
seuduilla (Joos. 1917-10) tärkeän kauppatien
varrella ja oli ajoittain kanaanilaisille veronalainen.
(1 Moos. 4914). Ar. E.
Isatis tinctoria, v ä r i m o r s i n k o,
ristikukkaisiin kuuluva korkeahko, kalju
merenranta-kasvi, kukat
pienet, keltaiset,
hedelmät tilleissä
ryhmissä,
siipipal-teisia, litteitä,
1-siemenisiä, riippuvia. Kasvaa
harvinaisena Etelä- ja
Lounais-Suomen
merenrannoilla.
/:sta valmistettiin
indigoa, ennenkuin
tätä ainetta
alettiin Intiasta
tuottaa. J. A. W.
Isauria,
muinainen Vähän-Aasian
maakunta
Taurus-vuoren, Kilikian,
Lykaonian
Fryygian ja Pisidian
välillä. Asukkaiden
alkuperästä on
tuskin mitään tietoja. Heitä pidetään pisidialaisten
sukulaisina. Heidän pääkaupungistaan Isaurasta
ou raunioita jäljellä n. 75 km etelään Koniasta.
Kun roomalaiset olivat hävittäneet tämän,
perustettiin uusi Isaura, jonka rauniot löydettiin
1901 Dorian luona olevalta tasangolta.
Itä-Rooman keisarit Zeno (474-91) ja Leo III
(717-41) olivat isaurialaista syntyperää.
Ischemia (kreik. iskhein = estää, ja liaima =
veri), jonkin valtimonhaaran tukkeutumisesta
aiheutunut paikallinen verettömyys. (M. O-B.)
Ischia [iskiä] (muinoin Ænaria),
tuliperäinen saari Tyrrhenan-meressä Napolin-lahdessa.
Italian Napoli’n provinssiin kuuluva; 46,4 km\
I. tinctoria. 1 kukkiva latva, 2 ok
sa hedelmineen, 3 alimpia varsileh
tiä, 4 litu, 5 siemen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
