Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itävalta (Österreich) - Itävaltalainen koulukunta, ks. Taloustiede - Itävalta-Unkari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1227
Itävaltalainen koulukunta—Itävalta-Unkari
1228
kuussa 1906 se teki tähän tähtäävän ehdotuksen.
Unkarin kanssa päästiin tällävälin väliaikaiseen
sovintoon ja sisäpoliittiset selkkaukset siellä
lakkasivat Wekerlen ministeristön asettamisella
(huhtik. 1906; ks. Unkari, historia). I:n
parlamentin samaan aikaan uudelleen kokoonnuttua
v. Gautsch koetti muodostaa ministeristön siten,
että kolme suurta puoluetta, saksalaiset, tsekit
ja puolalaiset olisivat siinä edustettuina, jotta
senkautta vaalilain muutos saataisiin läpi
ajetuksi, mutta yritys ei onnistunut ja v. Gautsch
erosi. Hänen seuraajakseen tuli ruht.
Hohenlohe-Schillingsfürst. Tärkeimmäksi tehtäväkseen
tämäkin ministeristö katsoi vaalilain muutoksen
ja sen ohessa I:n sekä Unkarin välisen
suhteen järjestämisen. Se kukistui kuitenkin pian
Unkarin ministeripresidentin kanssa syntyneen
erimielisyyden johdosta (koskeva tullitariffia),
kun keisari hyväksyi jälkimäisen kannan. Tämä
herätti taas saksalaisissa suurta
tyytymättömyyttä. V. 1906 vapaah. v. Beck muodosti
„parlamentaarisen" ministeristön (jossa eri puolueet
olivat edustettuina). Ryhdyttiin nyt pontevasti
vaalireformiin, ja tammik. 1907 ilmestyi laki
yleisestä (mutta ei yhtäläisestä) vaalioikeudesta.
Senjälkeen ryhdyttiin taloudellisen tilan
sovitteluun Unkarin kanssa, joka saatettiin perille
jou-luk. sam. v. Mahdottomuuteen aikaansaada
sovintoa saksalaisten ja tsekkiläisten välillä
kukistui tämäkin ministeristö. Sitä seurasi vapaah.
v. Bieuerthin muodostama 1908.
Ulkopolitiikassa ilmaantui myös selkkauksia.
Keisari Frans Joosef selitti 1908, että I:n
aikaisemmin miehittämät Bosnia ja Hertsegovina
kuuluivat I.-Unkarille täydellisellä omistusoikeudella.
Sekä Turkki että myös Serbia vastusti tätä;
Turkin kanssa päästiin sovintoon, jossa I:n
vaatimus hyväksyttiin (maalisk. 1909); Serbia
uhkasi sodalla, mutta taipui vihdoin suurvaltain
pakotuksesta.
[F. M. Mayer, „Geschichte Österreichs mit
besond. Rücksicht auf das Kulturleben" (2 pain.
1899-1901); Huber, „Gesch. Österreichs" (1885-96)
ja „Österreichische Reichsgeschichte" (2 pain.
1901); Bachmann, „österreichische
Reichsgeschichte" (2 pain. 1904); Vancsa, „Gesch.
Nieder- und Oberösterreichs" (1905); v. Helfert,
„Gesch. Österreichs vom Ausgange des Wiener
Oktoberaufstandes 1848" (1869-86) ; Friedjung,
„Der Kampf um die Vorherrschaft in
Deutschland 1859-66" (6 pain. 1904); Kolmer,
„Parlament u. Verfassung in ö. 1848-85" (1902-05);
Rauter, „Gesch. Österreichs v. 1848-1890" (1891);
Schmit v. Tavera, „Bibliographie zur Gesch. des
österreichischen Kaiserstaates" (1858) ; Dahlmann
u. Waitz, „Quellenkunde der deutschen Gesch."
(7 pain. 1905); Wurzbach, „Biographisches
Lexikon des Kaisertums ö." (1857-92); „Fontes
re-rum Austriacarum" (1849-1906); „Archiv für
Kunde österreichischer Geschichtsquellen", mvöh.
„Archiv für österreichische Gesch." (1848-1905) ;
„Mitteilungen des Instituts für österreichische
Geschichtsforschung" (1880-1906).] G. R.
Itävaltalainen koulukunta ks.
Taloustiede.
Itävalta-Unkari, saks.
Österreichisch-Ungarische Monarchie, on v:sta 1868
aikaisemman Itävallan keisarikunnan nimi,
kaksoisvaltio, jonka osat ovat Itävallan kei-
sarikunta (oik. „Die im Beichsrate
vertretenen Königreiche und Länder") 1. C i s 1 e i t h
a-n i a sekä Unkarin kuningaskunta (unk.
Magyarorszäg), Kroatsia ja Slavonia sekä
F i u m e (virall. yhteisnimityksiä ovat: „Magyar
szent korona orszägai", „Szt. Istvan
koronäjä-nak orszägai", „Magyarorszäg és tärsorszagai")
1. Transleithania ja näiden yhdessä
hallittava alue Bosnia ja Hertsegovina.
Yhteensä 676,077 km2, 51,250,626 as. (1908 arv.),
76 km2:llä, alaltaan Euroopan toinen,
väkiluvultaan kolmas valtio. Eri osat ovat alaltaan ja
as.-tiheydeltään:
km2. as. km2:llä.
Itävalta..... 300,193 28,264,049 94 (1908)
Unkari..... 324,857 21,130,742 65 (1909)
Bosnia ja Herts. 51,027 1,855,835 37 (1909)
Pinnanmuodostus, ilmasto, vesistöt,
kasvullisuus, eläimistö, asukkaat y. m. ks. Itävalta,
Unkari, Bosnia, Hertsegovina. V:n
1867, sittemmin joka 10:s v. uudistettavan
sopimuksen mukaan Itävalta ja Unkari muodostavat
yhden tulli- ja kauppa-alueen, johon myös kuuluu
vähäinen Liechtensteinin ruhtinaskunta.
Ulkomaankauppa on v:een 1907 ollut aktiivinen; 1909
oli (erikoiskauppa-) tuonti 2,906 milj. mk., vienti
2,448 milj. mk. V. 1903 olivat vastaavat
summat: 1,971 milj. ja 2,236 milj. mk. V. 1908
I.-U:n ulkomaankauppa oli 3,»% kaikkien
maailman valtioiden ulkomaankaupasta, tullen siten
7 sijalle. Tuontitavaroista ovat tärkeimmät
(1908; arvo markoissa): puuvilla 260 milj.,
kivihiili 198 milj., villa 139 milj., koneet 108 milj.,
epäjalot metallit 104 milj., rauta ja r.-tavarat
90 milj., vuodat 68 milj., silkki 62 milj., nahka,
kahvi, kirjatuotteet, raakatupakka, puuv.-tavarat,
munat, villalangat, silkkitavarat, villatavarat,
puuv.-langat, pellava, jalokivet. Viennin
tärkeimmät tavarat: puu 253 milj., sokeri 238 milj.,
hiilet 117 milj., munat 117 milj.,
vaatetustava-rat 88 milj., puuv.-tavarat 85 milj.,
teuraskarja 84 milj., rauta ja r.-tavarat 70 milj.,
lasi ja l.-tavarat 67 milj., villatavarat 67 milj.,
vuodat 65 milj., paperi ja p.-tavarat 64 milj.,
maltaat 59 milj., vilja 57 milj., puutavarat,
nahkatavarat, hevoset, silkki, villa, höyhenet,
silkkitavarat. Tärkeimmät tuonti- ja vientimaat sekä
kauppavaihto niiden kanssa (1908) : tuonti
Saksasta 1,444 milj., Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloista 233 milj., Isosta-Britanniasta 226 milj.,
Etu-Intiasta ja Ceylonista 143 milj., Venäjältä
133 milj., Banskasta 86 milj., Sveitsistä 71
milj.; vienti Saksaan 1,099 milj.,
Isoon-Britanniaan 242 milj., Italiaan 240 milj., Bomaaniaan 97
milj., Sveitsiin 97 milj., Venäjälle 75 milj.,
Bans-kaan 69 milj.. — Kauppatilasto Itävallan ja
Unkarin keskinäisestä kaupasta valaisee selvästi
niiden erilaista kehitysastetta. V. 1907 vietiin (milj.
mk: oin)
Unkarista Itävaltaan
viljaa, jauhoja y. m. 562
eläimiä.......182
juomia....... . 45
karjantuotteita . . 40
rasvaa........ 37
Itävallasta Unkariin
puuvillaa ja p.-ta-
var.........276
villaa ja v.-tavar. 144
vaatetustav.....102
rautaa ja r.-tavar. 86
nahkaa j a n.-tavar. 84
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
