Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jatulintarhat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1341
Jatulintarhat
-Jauhomato
1342
saat ovat uskonnollisissa tarkoituksissa
rakennetut, kuten paikkakunnan rahvaskin tietää
kertoa. Niihin verrattavia ovat lappalaisten
kivi-seidat, mikäli niistä tietoja on, ne patsaat, joita
lappalaiset ja heidän esimerkkiään seuraten
suomalaiset Pohjois-Suomessa ja Lapissa sekä puusta
että kivestä ovat pystyttäneet kalaisten vesien
rantamille jumalille uhreiksi, samoin myös n. s.
,,kiviäijät", jollaisille kalastajien 011 ollut
tapana aivan viime aikoihin saakka Peräpohjan
ulkosaaristossa uhrata rahoja v. m. hyvän
kalansaaliin toivossa. A. Es.
Jatulintarhat. ’ Tämä nimitys, joka on
kotoisin Perä-Pohjanmaalta, on yleisesti tullut
käytäntöön senkaltaisista kivirivi-tyksistä, kuin
vieressä oleva
kuva osoittaa.
Muualla kansan
niille antamista
nimityksistä
mainittakoon ..Pietarin leikki",
„Laiskan Jaakon
riitinki",
„Nunnatarha",
„Junfurtanssi"
(Jungfrudans), „Jerusalemin hävitys", „Pariisin
linnoitus" y. m. s. — Kivet niissä ovat n.
päänko-koisia, tarha 011 kokonaisuudessaan 24-25 m laaja.
Niitä tavataan runsaanlaisesti rannikoillamme
aina Torniosta Viipurin seuduille saakka.
Sisävesiemme rannoilta ei sitävastoin tunneta
ainoatakaan. Suomen ulkopuolella on samanlaisia
Ruotsissa, Brandenburgissa, Englannissa, Islannissa
sekä Jäämeren rannoilla Kuollan niemimaalla.
Ornamentti-aiheena tavataan jatulintarhoissamme
yleisimmin esiintyvä muoto jo 8-7 vuosis. e. Kr.
eräässä etruskilaisessa saviastiassa, samoin pari
vuosisataa myöhemmin Kreetassa leimatuissa
rahoissa tarkoittaen Knossoksen labyrinttia, sekä
myöhemmin keskiajalla kirkkomaalauksissa.
Muutamat seikat viittaavat siihen, että
„jatulintarhoja" on rakennettu Pohjoismaissa jo
pronssikaudella; useat lienevät kuitenkin myöhempiä,
ehkä aivan uudenaikaisia. Niiden tarkoitusta
selvittää yllämainittu etruskilainen saviastia,
johonka on kuvattuna kaksi labyrintista tulevaa
ratsastajaa. Vieressä on etruskilaisilla
kirjaimilla sana Truia, joka lienee verrattava
ulkomailla yleisesti käytettyyn ja meilläkin Turun
saaristosta tunnettuun jatulintarhojen
nimitykseen „Trojeborg". Jatulintarhoja lienee siis
rakennettu ratsastusleikkejä varten, kuten kansakin
paikoin kertoo. Myöhemmin on kuvio saanut
uskonnollisen symbolisen merkityksen. [Krause,
„Die Trojaburgen Nordeuropas".] A. Es.
Jatulit (ruots. murt. jatuler, norj. jutuler)
ovat tärinäin mukaan Perä-Pohjassa muinoin
asunut jättiläiskansa. Nimi on säilynyt Kemi- ja
Torniojokien varsilla sekä useissa kiinteiden
muinaisjäännösten nimityksissä, esim. j a t u 1 i
n-tarhat, jatulinpatsaat, että muutamissa
paikannimissä. A. Es.
Jatvingit 1. jatvjagit (muin.-ven. jatvezj,
lat. jatvingi), liettualaisten, lättiläisten ja
muinaisten preussilaisten rinnalla neljäs balttilaisten
pääheimo, asui läntisessä osassa nyk. Grodnon ja
eteläisessä osassa nyk. Suvalkin lääniä ja
läntisen Bug-joen varsilla Lomzan ja Lublinin lääneissä.
J., jotka usein mainitaan venäläisessä
aikakirjassa. olivat 10:nneltä vuosis. alkaen ankaroissa
taisteluissa milloin venäläisten, milloin
puolalaisten kanssa. 13: mien vuosis. lopussa he häviävät
historiasta. Itse he ovat ehkä nimittäneet itseänsä
dainava (deinova, denova). Grodnon läänissä on
Jatvjazj 1. Deinova niminen kylä, jonka
asukkaat puhuvat perin omituista,
vanlianai-kuista liettuan kieltä. [Sjögren. „Über die
Wohnsitze der Jatwägen" (1853).] J. J. M.
Jaubert [zobä’r], Pierre Amédée
Émi-lien Probe (1779-1847), ransk. orientalisti,
seurasi tulkkina Bonapartea Egyptiin, nimitettiin
1801 turkin kielen professoriksi „École des
lan-gues orientales" laitokseen ja 1830 persian kielen
prof:ksi „College de Franceen". Hän julkaisi
teoksen „Voyage en Arménie et en Perse" (1821)
ja käänsi ranskaksi arab. maantieteilijän Idrisin
teoksen (1836-40) y. 111. K. T-t.
Jauchius fjauhius], Laurentius,
kirjakauppias, oli lyypekkiläinen ja asettui Turkuun
Pietari Brahen toimesta yliopiston ensimäiseksi
kirjakauppiaaksi 1642. Samalla aikaa hän
kuitenkin piti kirjakauppaa muuallakin ja siirtyi
1655 lopulta Tallinnaan. [„Cons. Acad. Aboensis
äldre protokoller".] K. G.
Jauhiainen, talo Pielisjärvellä Vuonislalulen
kylässä lähellä Pielisjärveä; täällä syysk. 11 p.
1808 talonpoikaisjoukot talonisäntä Tiaisen ja
tilanomistaja Steniuksen johtamina torjuivat
venäläisten hyökkäyksen. Tähän päättyivät
viimemainittujen hyökkäykset näille seutukunnille. K. S.
Jauhinkivet 1. k ä s i k i v e t, alkujaan vain
yksi kouru kivi, jossa vilja toisella, kouraan
mahtuvalla kivellä
hienonnettiin; myöhemmin
kaksi yhtä suurta kiveä:
päällinen ja
alinen; näistä on
jälkimäinen liikkumattomasti
kiinnitetty kivenlautoi-h i n, joille jauhettu vilja
varisee. Päällyskivi 011
varustettu vanteella,
johon on sidottu kiinni k
a-ritsalauta; siinä
kiertyy kivenpuu 1.
korento, joka juoksee 1
ä-pättilaudan 1.
lapatan, lapattaisen läpi ja josta kiveä
pyöritetään. Jotta päällinen kivi kierrettäissä
pysyisi alisen päällä, on tämä varustettu
navalla, joka pyörii päällisen silmään
kiinnitetyssä siilissä 1. puisessa tai rautaisessa
laikassa. Jauhettava vilja kaadetaan päällisen
silmään; hienontuneena se valuu kivien välistä
kivenlaudoille. Jos tahdotaan hienoa jauhoa,
tulee päällisen koko painollaan hankautua aliseen,
jos karkeampaa, pannaan täytettä siilin ja
navan väliin, jolloin päällinen hiukan kohoaa
alasesta. Korpiselässä ohrat suurretaan, mutta
talkkunakset ja puurojauhot jauhetaan. —
Jauhinkivet pidettiin paikoitellen erityisessä
eteisen toisella puolella sijaitsevassa
kivituvassa. Jauhaminen kuului naisten tehtäviin.
U. T. S.
Jauhomata ks. Jauhopukki.
Jatulintarha.
Jauhinkivet.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
