Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jeniseisk ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1357
Jeniseisk—Jenkinson
1358
kiä ja karhua. Ulkomuodoltaan he eroavat
Siperian muista alkukansoista, ollen m. m. heitä
jonkun verran vaaleammat. Hyvin omituinen on
heidän kielensä, jota on kaksi murretta: Symin
ja Imbatskin. Se eroaa jyrkästi naapurikansojen
kielistä. Taivutus tapahtuu osaksi
vokaalivaihtelun, osaksi prefiksien, infiksien ja suffiksien
avulla. Samaan kielikuntaan ovat kuuluneet
nykyään venäläistyneet tai tatarilaistuneet a r i
i-nit (ks. t.), assaanit (ks. t.) ja k o t i t,
joita viimeksimainittuja M. A. Castrénin aikana
vielä oli 5 henkilöä jäljellä. J.-o. ovat viimeiset
jätteet ennen laajalle levinneestä ja alkuaan
etelämpänä, Sajaanin-vuorten ja Altain laaksoissa
eläneestä kansasta, joka m. m. mainitaan
muinaisturkkilaisissa kirjoituksissa (ks. t.)
Az-kansan nimellä. Näitten kansojen alkuperä on
toistaiseksi hämärä: toiset pitävät heitä
indo-kiinalaisina, toiset indoeurooppalaisina, toiset
erityisenä Aasian alkukansana. Jenisei-ostjaakkien
kieltä on tutkinut M. A. Castrén („Versuch einer
Jenisei-ostjakischen und kottischen Sprachlehre",
1858) ja v. 1906 ja 1907 venäl. tutkija V. I.
Anutsin. G. J. R.
Jeniseisk [-e’i-]. 1. Kuvernementti Siperiassa,
käsittää suurimman osan Jenisein aluetta, on
Ja-kutskin jälkeen Venäjän suurin ja harvimmin
asuttu maakunta; 2,612,260 km2, 705,300 as.
(1909), 0,s henkeä km2:llä. — J:n eteläisimmän
osan täyttävät Sajaanin-vuoret haarakkeineen
(saavuttavat 2,000 m:n korkeuden);
vuoristo-jonoja on pohjoisempanakin Jäämereen
pistävälle Taimyrin-niemimaalle asti. Ilmasto
mantereinen: Turuhanskissa 66° polij. lev. on v:n
keskilämpö —5,s C, talven —20,7° C, kesän
-f- 9,8° C. Talvet vähälumiset. Maa on yli
vuoden roudassa, alkaen 66° pohj. lev. J:n
pää joki ja -kulkutie on Jenisei
lisäjoki-neen; muita: Hatanga, Pjasina, Taz.
Jäämeren rantamailla vallitsevat tundrat, 65° pohj.
lev. alkavat laajat havupuumetsät, jotka
lehtipuiden kera peittävät suunnattomia aloja,
vuo-rottaen varsinkin etelässä ja lounaassa
vallitsevien silmänkantamattomien arojen kanssa.
Asukkaista on 87 % venäläisiä; suuri osa heistä
on karkoitettuja ja näiden luku kasvaa
nopeammin kuin muualla Siperiassa. Venäl. asutus on
keskittynyt etelään ja jokivarsille.
Alkuasukas-kansoja ovat: tunguusit, jakuutit, samojedit,
ostjaakit pohjoisessa, etelässä n. s. Jatsinskin ja
Minusinskin tataarit. Alkuasukkaiden lukumäärä
osoittaa hidasta lisääntymistä. Suomalaisia
on J:ssä joku määrä, enimmät Minusinskissa,
Verhne Suetukissa (ks. t.) 357 (1905).
Maanviljelyksellä on varsinkin etelässä hyviä
edellytyksiä, siellä on laajat alueet mustaa multaa.
J. tuottaakin viljaa (ruista, vehnää, kauraa)
yli oman tarpeen. Kehitys viime
vuosikymmeninä ei kuitenkaan sanottava. Aroseuduilla on
pääelinkeinona karjanhoito; täällä on suuria
hevos- (444,200), lammas- (728,900) ja
lehmälau-moja (510,600; 1909). Tundroilla on
kotieläimenä poro, vetojuhtana sitäpaitsi koira.
Metsästys, jota etupäässä alkuasukkaat sekä myös
siirtolaiset harjoittavat, vähenee vuosi vuodelta,
edellisille turmioksi. Kalastus joenvarsilla
tärkeä. Suurin taloudellinen merkitys on kullan
tuotannolla; sekin tosin osoittaa vähenemistä.
Vv. 1839-1905 oli J:istä saadun kullan arvo
n. 935 milj. mk. Tuotanto 1906 l,7se kg. Rauta-,
kivihiili-, kupari-, suola-, asbesti-, hopea-, lyijy-,
grafiitti- y. m. rikkauksia käytetään toistaiseksi
vähän ja alkuperäisellä tavalla. Teollisuus,
perustuen paikallisiin raaka-aineisiin, osoittaa
kehitystä. — Paikallisen kaupan tärkeimmät
tavarat: turkikset, vilja, viina, teollisuustuotteet.
Pääkauppapaikat: Krasnojarsk, Minusinsk,
Jeniseisk. Siperian rata halkaisee J:n etelä-osan
1,480 km:n matkalla. J. jakaantuu 6 piiriin. —
Pääkaupunki Krasnojarsk. Väestöstä on 13,6 %
lukutaitoista; oppi- ja ammattikouluja on 15,
niissä 2,524 opp. (1908), kansakouluja 450, opp.
21,625 (1908) ; sairaaloita on 52, lääkäreitä 46
(1907). Jenisein varsille venäläiset ensi kerran
ilmestyivät 1598. Seur. vuosisadalla alkoi maan
uutisasutus ja anastus, joka tapahtui vasta
useitten taisteluiden jälkeen. — 2. Piirikuntakaupunki
J:n kuvern. Jenisein varrella; 11,539 as. (1897) ;
turkiskauppaa, jonkun verran teollisuutta.
Perustettu 1618. E. E. K.
Jenkinson [dzerjkinsn]. 1. Anthony J.
(k. 1611), engl. merimatkailija ja
kauppa-asioit-sija. Teki aivan nuorena merimatkan Levantiin.
Toukok. 1557 „Moskovan komppania" niminen
kauppaseura lähetti hänet Venäjälle
kauppaseu-ran varustaman kauppalaivaston päällikkönä ja
lieinäk. J. saapui Viena-joelle. Sieltä hän
matkusti Moskovaan ja jatkoi matkaansa
Astrakaa-niin, Khivaan ja Bukharaan. Palasi Moskovan
kautta Englantiin 1560. Uudella matkalla
Moskovan kautta Persiaan (1561-63) J. pani alulle
arvokkaita kauppasuhteita; hankki 1567
mainitulle kauppaseuralle yksinoikeuden Vienan-meren
kauppaan. Vv. 1571-72 J. teki viimeisen
Venäjänmatkansa. J. oli hyvä havaintojen tekijä ja on
Persian ja Venäjän kansantavoista ja
yhteiskunta-elämästä antanut arvokkaita kuvauksia,
jotka on julkaissut E. D. Morgan teoksessa
„Early voyages and travels in Russia and
Persia" (1886).
2. Robert Banks J. (1770-1828),
Liverpoolin jaarli. Valittu 1790 alahuoneen jäseneksi.
V. 1793 William Pitt nimitti hänet India
boar-din jäseneksi ja siitä asti hän oli, pienellä
väliajalla, ministeri kuolemaansa asti. Tuli 1801
ulkoasiainministeriksi ja alkoi silloin heti ne
neuvottelut, jotka johtivat Amiens’in rauhaan
1802; tuli 1804 sisäasiainministeriksi ja
ylähuoneen johtajaksi; johti siellä
vastustuspuo-luetta Grenvillen lyhytikäisen ministeristön
aikana sekä sai takaisin maalisk. 1807 entiset
virkansa. Oli vv. 1809-12 sota- ja
siirtomaa-asiain ministerinä. J. tuli pääministeriksi kesäk.
1812. Se tory-ministeristö, jonka J. muodosti,
pysyi vallassa 15 vuotta. Poikkeuslaeilla ja
ankaruudella tukahdutettiin varsinkin työväenluokan
keskuudessa vallitseva tyytymättömyys.
Sitkeydellä ja menestyksellä J. vastusti vapaamielisen
puolueen vaatimuksia, jotka koskivat
katolilaisten vapautusta, vapaakauppaa ja
parlamentti-uudistusta. Tosin tuottivat m. m. oikeudenkäynti
kuningatar Karolinaa vastaan ja suuri
kauppa-pula 1825 ja 1826 hallitukselle vakavia
vaikeuksia, mutta siitä huolimatta oli kabinetilla
ehdoton enemmistö, kun halvaus 1827 pakotti
J:n eroamaan. Hänen eronsa aiheutti myös sen,
että ankaria tory-periaatteita ei enää noudatettu,
sillä jo hänen seuraajansa, Canningin aikana
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
