Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johtotorni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1419
Jokela—Joki
1420
Petöfin kanssa oli vallankumousliikkeessä
Budapestin nuorison johtaja, ja tästä lähtien hän
keskeymättä otti
valtiolliseenkin elämään osaa.
Sekä vapaussodan aikana
että sen jälkeen J.
alituisesti toimi
sanomalehti-miehenä; niinpä hän m.
m. toimitti valtiollista
„Üstökös"
(„Pyrstötähti") nimistä pilalehteä
(1858-81), sekä oli „A
Hon" („Kotimaa")
(1863-82) ja „Nemzet" („Kansa"
v:sta 1882) nimisten
suurten valtiollisten lehtien
päätoimittaja.
Valtiollisen toimintansa tähden
•J:n täytyi vapaussodan
jälkeen hyvän aikaa
pakolaisena kierrellä maata.
V:sta 1861 hänet valittiin valtiopäiville, joiden
toimintaan hän senjälkeen, erinomaisena
puhujana, otti tehokkaasti osaa, kuuluen v:sta 1875 n. s.
„vapaamieliseen" puolueeseen; v. 1897 hän
nimitettiin herrainhuoneen jäseneksi. J:n
kirjai-lijatoimen 50-vuotispäiväksi julkaistiin hänen
teoksensa 100-nidoksisena loistopainoksena: silloin
hänelle myös annettiin 200.000 kruunun
kansallis-palkkio. — J:n monipuolisessa kirjailijatoimessa
vetävät päähuomion puoleensa hänen
monilukuiset romaaninsa ja novellinsa, joiden aineet hän
enimmäkseen otti Unkarin historiasta sekä
yhteiskunnallisesta ja kansanelämästä. J:n
huoma-tuimpia romaaneja ovat: „Erdély aranykora"
(,,Erdély’in kulta-aika", 1852), „Törökviläg
Ma-gyarorszagon" („Turkkilaiset Unkarissa", 1853),
Räköczyn aikoja kuvaava „Szeretve mind a
vér-padig" („Rakastettu aina mestauslavalle saakka",
18S2) sekä erinomainen, 16:nnella vuosis.
toimineen etevän valtiomiehen Martinuzzi’n elämää
käsittelevä „Fräter György" („Yrjö munkki",
1893),.jotka kaikki kuvailevat Unkarin
vanhempaa historiaa; uudempaa aikaa käsittelevät m. m.
„Egy magyar näbob" („Unkarilainen nabob",
1853-54, myös suom. 1889), jossa kuvataan
Unkarin vanhanaikaisen kovavaltaisen aateliston
väistymistä uudistuksia ajavien jalosukuisten
(Tapani Szeckenvi’n ja hänen aatetoveriensa)
tieltä, sen jatko „Karpäthy Zoltän" (1854, myös
suom. 1890), ,.A köszivü ember fiai"
(„Kivi-sydämisen mielien pojat", 1869), jossa ollaan
vapaussodan (1848-49) ajassa, sekä sitä seuraavia
routavuosia kuvaava .,Az üj földesör" („Uusi
tilanhaltija" 1863. myös suom. 1878), jota
pidetään J:n parhaimpana romaanina. — J:n
draamoista on „A szigetvåri vértanuk" („Szigetvärin
marttyyrit", 1860) paras. Hänen kirjoittamansa
Unkarin kansan historia („A magyar nemzet
története", 1890), joka Unkarissa on hyvin
suosittu ja laajalle levinnyt, on pikemmin
kaunokirjallinen kuin tieteellinen teos. V. 1875 J.
julkaisi nidoksen „Kertovia runoelmia ja satiireja".
— J :n teoksia on käännetty kaikille Euroopan
kielille, eniten saksaksi. Suomennoksina ovat,
paitsi jo yllä huomautettuja, ilmestyneet
,,Cari-nus" (1875), „Pakolaisen päiväkirja" (1877),
„Rakkaita sukulaisia" (1879), „Kymmenen
novellia" (1881), „Rakkauden narrit"’ (1881), „Sota-
M. Jökai.
I ;
kuvia 1848 ja 1849 vuosista" (1884), „Kiusaaja"
(1885, 2:n p. 1892), „Kaatuneen puoliso" (1889),
„Kolmetoista pöydässä eli Bärdvn perhe.
Veri-muistelma vuodelta 1848" (1889), „Miranda"
(1890), „Idän kuningatar" (1891) ja „Keltaruusu"
(1894). — J :n kaunokirjallisessa tuotannossa
huomaa vars. nykyaikainen lukija paljon liioitteluja
ja psykologisia mahdottomuuksia, henkilöiden
puutteellista luonteenkuvausta, jännittä vyyden
ylenmääräistä tavoittelua ja taiteellisen
sommittelun hataruutta. Nämä heikkoudet saavat kyllä
osaksi selityksensä siitä, että J. kirjoitti liian
paljon ja liian nopeasti. Häiritsevästi ne vaikuttivat
etenkin uudempaa aikaa koskevissa kuvauksissa.
Toiselta puolen J. on erinomainen unk.
kansanelämän tuntija ja sen yhtä etevä kuvaaja. Hänen
harvinaisen rikas mielikuvituksensa, hyvä
huomiokykynsä, keveä, sukkela, viehättävä esitystapansa,
raikas ja hyvänsuopa huumorinsa, mehevä ja
värikäs kielensä tekevät hänestä erinomaisen
kertojan, joka tuskin koskaan ikävystyttää —
päinvastoin lumoaa usein lukijansa. Y. TT.
Jokela, rautatienasema Helsinki-Hyvinkään
rataosalla, 48 km Helsingistä. Sen lähellä ovat
J:n tiilitehdas (omist. F. W. Grönqvist, per.
1907) ja Kolsan tiilitehdas o.-y. (per. 1907).
K. S.
Joki on yleisnimi kaikille kiinteällä
maanpinnalla virtaaville vesille. Suuri joki on kymi
tai virta, pieni on puro tai oja. Valta- 1.
pää-jokeen laskee sivuilta syrjä- 1. lisä- 1.
sivujokia. Pisintä joenliaaran alkuosaa pidetään
latvana 1. lähteenä. Kahden latvan välillä
on vedenjakaja. Alue, jossa joki syrjäjokineen
virtaa, on jokialue. Syvin kohta joenuomassa
on sen valtaväylä. Vasen ranta on aina
vasemmalla kädellä, oikea taas oikealla kädellä,
katsottuina latvalta suullepäin. Kaksoisjoet
ovat sellaiset (kuten Eufrat ja Tigris, Syr- ja
Amu-Darja, Hvangho ja Jangtsekiang), jotka
alkavat samoilta tienoilta, sitten erkanevat
toisistansa pitkien matkojen päähän, kunnes taas
suupuolella lähenevät toisiaan tai yhtyvät. K o
n-tinentaalisiksi, manner- 1. arojoiksi
sanotaan semmoisia jokia, jotka ajoittain ovat
niin vähävetisiä, että ne suupuolillaan juoksevat
kuiviin, eivätkä jaksa virrata mereen saakka.
Reittijokia on Suomessa paljon. Ne
yhdistävät toisiinsa reittien järvet. „Yläjuoksulla" on
suurin virrannopeus, siinä joki huomattavasti
leikkaa uomansa maahan (erodeeraa);
„keski-juoksussa" se vielä kuljettaa paljon soraa pohjaa
myöten, mutta „alajuoksussaan" se vain
kerrostaa hietaa ja liejua. Pisin joki on Mississippi
-Missouri, 6,600 km, sitten SGuräciVcit Niili.
6,000 km, Amazon-virta, 5,500 km, Ob, 5,300 km
j. n. e. Suomen pisin joki, Kemijoki, on
ainoastaan 500 km. Alankojokien juoksu on
tavallisesti hyvin mutkitteleva ja kiemurteleva; ne ovat
usein kulkukelpoisia; ylätasangoilla joet usein
ovat vuolaita ja kivisiä; vuoristoissa ne ovat
koskisia ja venekululle sopimattomia. Jokitiede
1. potamologia tutkii jokien virrannopeutta,
veden määrää eri vuoden aikoina, veden lämpöä y. m.
Suomen joista ovat seikkaperäisesti tutkitut
Vuoksi ja Kymi. Myös muissakin suuremmissa
jcissa, kuten Kokemäenjoessa, Oulujoessa y. m.,
on tehty sekä pitkittäis- että poikkiprrfiileja ja
on mitattu koskien voima v. m. J. E. R.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
