Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juoksuhauta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1503
Juolavehnä—Juomaraha
1504
misväreillä kaunistetaan usein teräsesineitä, ja
säilyykin tällainen ohuen, tiiviin
oksidikerrok-sen peittämä metalli ilmassa paremmin.
S. V. H.
Juolavehnä (Triticum repens), heinäkasvi,
joka pitkien juurakkojensa vuoksi viljelyksissä
on kiusallisimpia ja vaikeimmin hävitettäviä
rikkaruohoja. Korsi kankeahko, samoin lehdet,
tähkä pysty, kaleet tähkylää lyhyemmät, suipot,
tav. lvhvtotaiset: "vleinen koko maassa.
J. A. W.
Juoletar, Gananderin mukaan saukon haltia,
vrt. juolukan ruotsinkielistä nimitystä uflerbär
(saukonmarja). K. K.
Juolavehnä.
Juolukka.
1 kukkiva oksa. 2 marjoja,
3 kukka. 4 hede, 5 marja
ylhäältä katsottuna.
Juolukka (Vaccinium uliginosum), suotuisissa
olosuhteissa 1,2s m:iin korkea varpu pohjoisen
pallopuoliskon pohjoisosissa ja vuoristoissa, meillä
yleisenä turvealustalla yli koko maan. Lehdet
ehytlaitaiset, vastapuikeat, varisevat talveksi,
kukat punertavat, yksitellen lehtihangoissa,
puhkeavat touko—kesäkuussa, marjat
mustansini-punaiset, valkeahärmäiset, äitelät. J. A. TT.
Juomalakko, erikoisilmiö raittiusliikkeen
alalla, eroaa tavallisesta raittiusseuratvöstä
etupäässä kahdessa suhteessa: juovutusjuomien
nauttimisesta luopuminen tapahtuu lyhyemmäksi
määräajaksi ja juomalakolla on useimmiten
valtiollinenkin tarkoitus. Sitä käytetään
mielenosoituksena jotakin hallituksen toimenpidettä,
esim. uutta väkijuomaverotusta vastaan, taikka
sillä koetetaan saada suurempaa pontta
uudistus-harrastuksille juovutusjuomalainsäädännön alalla.
— Sillä „strikellä väkeviä juomia vastaan", joka
Ruotsista tulleena 1873 sai laajaa kannatusta
useissa maamme kaupungeissa, oli vain nimi
yhteistä nykyaikaisten juomalakkojen kanssa;
todellisuudessa se oli ainoastaan jonkunlaista
kohtuuden harrastusta, joka ei kyennyt
jättämään oloihin mitään syvempää jälkeä. Aivan
toisenlainen merkitys oli vappuna 1898 alkaneella
„suurella juomalakolla". Sen panivat alkuun jo
maaliskuussa kotkalaiset sahatyömiehet Kalle
Heikkilä ja Emil Andersson, ja etupäässä Oulun
silloisen piirilääkärin Konrad Relanderin
vaikutuksesta se laajeni koko maata käsittäväksi.
Lähemmäs 70,000 henkilöä piirsi nimensä lakko-
listoihin, sitoutuen aluksi yhden vuoden ajan
olemaan itse nauttimatta ja muille tarjoamatta
juovutusjuomia. Alusta alkaen käsitettiin
juoma-lakko „sotajulistukseksi myös juovutusjuomien
rajatonta valmistusta ja vapaata kaupaksipitoa
vastaan". Tampereella marraskuussa 1898 pidetty
ensimäinen yleinen jucmalakkolaisten kokous
lausui yksimielisesti, että juomalakkoliikkeen
päätarkoitus on koko maata koskevan kieltolain
aikaansaaminen kaikkien juovutusjuomien, sekä
väkevien, mietojen että mallasjuomien, kaupan,
valmistuksen ja maahantuonnin suhteen.
Tarkoituksen saavuttamiseksi kokous piti
välttämättömänä, että jucmalakkotoimikunnat kaikkialla
maassamme keräisivät nimikirjoituksia
seuraaville varsinaisille valtiopäiville annettavan
jät-tiläisanomuksen alle, jossa valtiosäätyjä
pyydettäisiin ryhtymään toimiin täydellisen kieltolain
aikaansaamiseksi. V:n 1900 valtiopäiville
annet-tiinkin tällainen, yli 160,000 kansalaisen
allekirjoittama anomus. Vielä pidettiin jokunen
yleinen juomalakkolaisten kokous, mutta
vähitellen „suuri juomalakko" häipyi, valtiollisten
tapahtumain vuosisadan vaihteessa vetäessä
huomion muihin asioihin. Uudelleen yritettiin
Suomessa juomalakkoa 1 p:stä heinäk. 1909 alkaen,
jolloin eduskunnan hyväksymän ensimäisen
kieltolain olisi ollut määrä osittain astua voimaan.
Tällä juomalakolla oli selvästi hallitusta vastaan
suuntautuvan mielenosoituksen leima.
Muuttuneet olosuhteet estivät lakon enää tällä kertaa
pääsemästä yleiseksi. — Muiden maiden
juoma-lakoista on ensi sijassa mainittava Belgian
työväen juomalakko 1903. Se aiheutui
alkoholiveron korotuksesta, jolla hallitus aikoi saada
valtion tulot äkkiä lisääntymään etupäässä
kansan pohjakerrosten kustannuksella. Tällä
puhtaasti valtiollisella juomalakolla saatiinkin
alkoholinkulutus Belgiassa lyhyen ajan kuluessa
vähentymään noin kolmannella osallaan. V. 1908
pantiin muutamissa Itävallan maakunnissa
järjestyneen työväen keskuudessa toimeen olutlakko,
jonka hyvät seuraukset varsinkin terveydellisessä
ja siveellisessä suhteessa ovat herättäneet
laajempaakin huomiota. V. 1909 sai alkunsa
Saksan järjestyneen työväen viinalakko, joka syntyi
mielenosoitukseksi 1 p. lokak. 1909
voimaanastunutta viinaveron korotusta vastaan. Mainitusta
päivästä 30 p:ään syysk. 1910 laskeutui viinan
menekki juomatarkoituksiin lähes kolmannella
osallaan, vaikka se edellisinä vuosina oli
melkoisesti noussut. -— Järjestettyä raittiusliikettä
ei juomalakko kykene korvaamaan, mutta se voi,
ajaksi yleistä huomiota asiaan kiinnittämällä,
vaikuttaa herättävästi, siten kooten uusia voimia
säännölliseen raittiustyöhön. M. E.-S.
Juomaraha (ruots. irickspengar, saks.
Trinkgeld, ransk. pourboire, engl. tip, ven. natsai, turk.
bahsis), pieni rahalahja, joka annetaan
ylimääräisenä palkintona alempiarvoisessa asemassa
olevalle henkilölle siitä, että hän on suorittanut
palveluksen tai työn, josta ei makseta varsinaista
työpalkkaa. Jo keskiajan lopulla
käsityöläismista-rit, saatuaan valmiiksi suurenpuoleisen työn,
pyysivät sälleilleen, vieläpä vaimoilleenkin
juomarahaa ; myöskin pienipalkkaisille virkamiehille
annettiin juomarahoja. Alkuansa juomaraha
lienee annettu sanan ilmaisemaan tarkoitukseen
käytettäväksi, mutta tätä nykyä se usein mer-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
