Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jyväskylä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
15G7
Jyväskylä
1569
Seminaarit.
rimmat (1910): Jyväskylän yliopistorahasto
Smk. 155,154:55, Pitennysmerkki rahasto Smk.
11,017:43, Keisari Aleksanteri II:n
stipendirahasto Smk. 18,520:22, Gustafva Gummeruksen
lahjoitusrahasto Smk. 11,100:—, Varattomain
kuumesairaiden avustusrahasto Smk. 2,483:16,
Sairaskodin rakennusrahasto Smk. 5,500:26 ja
Otto Erosen rahasto Smk. 8,626:60. —
Kunnallisista laitoksista mainittakoon kuumesairaala ja
sähkölaitos; sitäpaitsi vesijohto- ja
likaviemäri-laitos (valmistumaisillaan). Kunnallisten
virastojen ohella on kaupungissa tullikamari ja
pakkahuone sekä sähkölennätinkonttori. Yleinen
sairaala ja synnytyslaitos. Kaupunginlääkäri,
sairaalanlääkäri y. m.; apteekki. — Kouluja:
suom. klassillinen lyseo reaali-osastoineen
(ensimäinen suomenkielinen, alkoi toimintansa 1 p.
lokak. 1858), maamme ensimäinen mies- ja
naisseminaari malli- ja osastokouluineen (per. 1863,
johtajana Uno Cygnæus 1863-70), tyttökoulu
(alkoi toimintansa 1864, ollen siten myös maan
ensimäinen suomenk.), kuuromykkäinkoulu,
kauppakoulu, merimieskoulu, käsityöläiskoulu,
valmistuslaitos kiertokoulunopettajia ja
seminaariinpyrki-viä varten ja valmistava koulu lyseoita ja
tyttökouluja varten. — Kansankirjaston nideluku
1,958 (1910); paitsi kansankirjastoa on
kaupungissa vielä seminaarin ja lyseon suuret
kirjastot, sekä käsityöläis-yhdistyksen ja
kauppa-laisseuran melkoiset lainakirjastot. —
Sanomalehtiä ilmestyy: „Suomalainen", „Keski-Suomi",
„Keski-Suomen sanomat" ja „Sorretun voima";
sitäpaitsi ilmestyy kaupungissa „Kyläkirjaston
kuvalehti" (A-sarja), „Lasten kuvalehti",
„Kyläkirjasto" ja „Nuorten nuija". —
Yhdistyksiä ja seuroja: Keski-Suomen nuorisoseura,
Keski-Suomen eläinsuojelusyhdistys, K.,-Suomen
maanviljelysseura, Kauppalaisseura,
Työväen-yhdistys, Raittiuden ystävien paikallisyhdistys,
Jyväskylän puutarhayhdistys, Vapaaehtoinen
palokunta, Jyväskylän teknillinen seura, Päijänteen
purjehdusseura, Jyväskylän
metsästyksen-hoito-yhdistys, N. M. K. Y:n ja N. N. K. Y:n
paikallisosastot, Jyväskylän kauppiasyhdistys,
K.-Suomen hippos-yhdistys, K.-Suomen
hevosjalostusyh-distyksen liitto, Kuuromykkäin auttajayhdistys,
„Lasten ystävät", Suomen naisyhdistyksen
haaraosasto, Jyväskylän naisseura,
Martta-yhdistyksen haaraosasto, Kasvatusopillinen yhdistys,
useita urheilu-yhdistyksiä y. m. y. m. (puolue-,
ammatti-, y. m. s. yhdistysten kanssa kaikkiaan
48). — Pankkeja: Säästöpankki (varat 1908
yhteensä Smk. 3,559,461:—), Suomen pankin,
Suomen yhdyspankin, Kansallis-osakepankin ja
Pohjoismaiden osakepankin haarakonttorit. —
Sataman tulot (1910) Smk. 7,471:38, tuulaakitulot
Smk. 3,337:40; tullikamarin kanto Smk.
197,039:39. — Purjehduskautena 1910 satamassa
50. III. Painettu «/,„ 11.
kävi 55 höyryalusta, joiden kattilain tulipinta
teki yhteensä 1,179 ma. Paikallista liikettä
välittää, lukuisaa rahti- ja hinaajalaivajoukkoa
lukuunottamatta, 10 matkustajahöyrylaivaa
(kuljettavat myös rahtitavaraa), joitten
yhteenlaskettu kantavuus on n. 492,5 tonnia. Kesäisin
laivaliike yli koko Päijänteen ja Vesijärvelle asti.
— Jyväskylän rautatieasema (III:n luokan) on
78 km:n päässä Haapamäeltä, jossa Jyväskylän
rata haarautuu Vaasan radasta; matka
Helsinkiin 379 km. Asemalle saapui 1908 28,195
tonnia rahtitavaraa, josta suurimmat määrät olivat
halkoja 13,646 ton., lankkuja, lautoja ja muuta
puutavaraa 2,452 ton., paperiteollisuuden
tuotteita 1,939 ton., jauhoja ja ryynejä 1,066 ton. sekä
maitoa 646 ton. Aseman vienti oli sam. v. 7,722
ton., josta huomattavimmat määrät olivat: jauhoja
ja ryynejä 2,342 ton., paperiteollisuudentuotteita
1,922 ton., hirsiä, lankkuja, lautoja ja muuta
puutavaraa 726 ton., kiviä, kalkkia y. m. s. 280
ton., öljyä, tervaa ja valaistustarpeita 242 ton.,
lihaa 151 ton. sekä maitoa 93 ton. j. n. e. —
Teollisuuslaitoksia: lakki-, kravatti- ja
hansikastehdas (omist. A. Fredrikson),
rinkeliteh-das (omist. R. Ruth), oluttehdas (parhaillaan
häädön alaisena, omist. Jyväskylä bryggeri a.-b.),
osuusmeijeri, kaupungin sähkötehdas,
kautakivi-veistämö (omist. V. Mikkilä), paloruiskutehdas
(omist. H. Toivola & poika) ja joukko
virvoitusjuomatehtaita sekä aivan kaupungin äärellä
Kankaan paperitehdas (ks. t.) ja Tourulan
nahkatehdas.
Luonnonnähtävyyksistä mainittakoon
kaupungin luoteispuolella oleva korkea „Harju" 1.
„Syr-jänharju", jonka tornista on erittäin ihana
näköala kaikkialle yli ympäristön. Kaupunki
itsessään tekee kesä-aikaan varsin viehättävän
vaikutuksen, jolloin esim. laivalla saavuttaessa voi
koko puidenpeittämästä kaupungista huomata
tuskin muuta kuin rannalla olevat talorivit.
Kolmisen km kaupungin lounaispuolella on korkea
Ron-ninmäki (oikeammin Roninmäki); se on koko
Lyseo ja osa uutta kaupunkia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
