Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jällinge ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1581
Jällinge—Jämsä
1582
vakuutussummasta, tai ottamalla vakuutuksen
mahdollisesti sattuvien suurten vahinkojen
aiheuttaman lisämaksuvelvollisuuden
varalta, missä tapauksessa jälleenvakuutusyhtiö
suorittaa yhtiölle syntyneiden vahinkojen
korvaamiseksi tarvittavat lisämaksut.
Jälleenvakuutuksia myöntävät joko
suoranaisesti vakuutusliikettä harjoittavat yhtiöt tai
varsinaiset jälleenvakuutusyhtiöt. Edellinen tapa on
ainoa käytännössä oleva muutamissa maissa,
ku-ten esim. Englannissa, toisissa sitä käytetään
rinnan varsinaisten jälleenvakuutusyhtiöiden kanssa.
Jälleenvakuutysliikettä voivat harjoittaa sekä
osakeyhtiöt että keskinäiset yhtiöt. —
Jälleen-vakuutussopimukseen nähden ovat tavallisesti
voimassa samat vakuutusehdot kuin
päävakuutuk-sessakin; poikkeuksia saattaa kuitenkin olla.
Jälleenvakuutussopimus voidaan päättää kerta
kerralta taikka pitemmäksi ajaksi juoksevana
sopimuksena, jolloin syntyy n. s. yleinen
jälleenvakuutussopimus (Generalrückversicherungspolice). Sopimus voi olla
vapaaehtoinen 1. fakultatiivinen tai
pakollinen 1. obligatorinen. Jälkimäisessä
tapauksessa on jälleen vakuuttaja pakotettu
hyväksymään kaikki ne vakuutukset, joita
suoranaisesti vakuuttava yhtiö tarjoaa. Pakolliset
jälleen-vakuutussopimukset ovat joko
exsedentti-sopim uksia tai
osamääräsopimuk-s i a. Edellisessä tapauksessa pitää suoranaisesti
vakuuttava yhtiö oman maksimimääränsä ja
antaa ylijäämän jälleenvakuutusyhtiölle,
osamäärä-vakuutuksessa suoranaisesti toimiva yhtiö ottaa
omalle vastuulleen esim. 30 °/0 koko
vakuutussummasta ja siirtää jäännöksen, 70
jälleenvakuutusyhtiölle. Exsedentin jakaminen
jälleen-vakuuttajalle tapahtuu aste- tai
osamäärä-menetelmän mukaan. Ensinmainittua
menetelmää käyttämällä annetaan seuraaville
jälleen-vakuutusyhtiöille se, mikä jää yli, kun kukin
edellisistä on oman osansa saanut; jälkimäistä
noudattamalla jaetaan koko exsedentti tasan
kaikkien kysymykseen tulevien
jälleenvakuutusyhtiöiden kesken. — Jälleenvakuutuksia
ryhdyttiin myöntämään jo 14:nnellä vuosis., mutta
vasta 1842 perustettiin ensimäinen yksinomaan
jälleenvakuutuksia päättävä yhtiö. Suomessa
toimii kaksi kotimaista jälleenvakuutusyhtiötä,
jotapaitsi usea ulkomainen yhtiö täällä myöntää
vakuutuksia. Vanhin suomalainen yritys tällä
alalla, „Jälleenvakuutusosakeyhtiö
Osmo" perust. 1899 Helsingissä 500,000 mk:n
osakepääomalla, josta 150,000 mk. on rahassa
maksettu. Yhtiö kantoi 1909 vakuutusmaksuja
omalle osalleen 1,117,801:63 ja suoritti
vahingonkorvauksia 650,136:91 mk. sekä sai liikkeestään
30,227:85 mk. ylijäämän.
Jälleenvakuutusosakeyhtiö Verdandi perustettiin
1905 Turussa 1,000,000 mk:n pääomalla, josta
300,000 mk. on rahassa suoritettu. V. 1909 yhtiö
kantoi vakuutusmaksuja 841,863 :85 ja suoritti
vahingonkorvauksia 245,442:36 mk. Vuoden voitto
oli 21,685:37 mk. V:n 1909 päättyessä olivat
molempien yhtiöiden vakuutusrahastot yhteensä
780,772:23 ja vahinkorahastot 278,259:35 mk.
e. e.
Jällinge, kylä ja kirkko Jyllannissa, jossa on
Tanskan kaksi suurinta hautakumpua. Ne ovat,
niinkuin niiden päällä ennen olleet muistokivet
ilmoittavat, pystytetyt kuningas Gorm Vanhan
ja hänen puolisonsa Thyra Danebodin muistoksi
(vrt. Harald Sinihamma s). e. o.
Jällivaara, ruots. G ä 11 i v a r e, Euotsissa,
Norrbottenin lääniä, J :n pitäjän kirkolta 7 km
pohjoiseen oleva rautamalmivuori (ruots.
tav. M almberget); korkein kohta 617 m yi.
nierenp. Neljästä, itä-läntistä suuntaa kulkevasta
malmikerroksesta ovat tärkeimmät Stora
malm-lagret ja Kaptenslagret; jälkimäisen
fosforin-pitoisuus on suurin, keskim. 1 %.
Raudanpitoi-suus vaihtelee 61-69%. Vuosittain louhitaan nyk.
n. 900,000 tonnia, joista suurin osa viedään
ulkomaille, etupäässä Saksaan. Vienti käy Luulajan
ja Narvikin satamien kautta, joihin J. on
yhdistetty 1884 aletulla, 1903 lopullisesti
valmistuneella Luulaja-Ofoten radalla. — V:teen 1908 on
kaikkiaan louhittu 13 milj. tonnia malmia. J:n
Malmbergetin sekä läheisen n. s. Koskullskullenin
kaivosten ympärille on syntynyt suuria
työväestön yhdyskuntia, joiden väkiluku (1907) 6,846.
Työssä on paljon suomalaisia. — J:n omistaja on
Grängesberg-Oxelösund trafik-aktiebolag (ks.
Grängesberg) v:sta 1903. e. e. e.
Jälsi (cambium), paljassiemenisten ja
kaksi-sirkkaisten kasvien varsissa ja juurissa oleva
kasvusolukko (ks. t.), jonka avulla näiden
kasvinosien paksuuskasvu tapahtuu. J: n solut ovat
eläviä, alkulimalla täyttyneitä, yleensä
pitkäveteisen, suorakulmaisen prisman muotoisia. Solujen
jakautuessa erilaistuvat jälsisolujen
jakautumisen kautta syntyneet uudet solut vähitellen
sisäänpäin n. s. toisikäisen puun, ulospäin toisikäisen
kuoren aineksiksi. Aluksi tavataan j. varressa
vain johtojänteiden puu- ja nilaosan välissä,
jännejälsi, mutta paksuuskasvun jatkuessa
syntyy myös johtojänteiden välisiin ydinsäteisiin
edellisten j.-solukon kohdalle solujen
pintamyö-täisesti jakautuessa myös j.-kerros,
jänneväli-jälsi, joten poikkileikkauksessa j. esiintyy
suljettuna renkaana. Paksuutta kasvavissa juurissa
muodostuu j.-rengas siten, että yksityisten
hadro-mien väliset ja leptomien sisäpuolella olevat solut
muuttuvat j.-soluiksi. j. a. TF.
Jälttäneste ks. Mahla.
Jämijärvi. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Ikaalisten khlak., Ikaalisten-Jämijärven
nimis-miesp.; kirkolle 27 km Ikaalisten kauppalasta;
194,9 km5, joista viljeltyä maata 3,191 ha (1901);
15 % manttaalia, talonsavuja 120, torpansavuja
255 ja muita savuja 306; 3,521 as. (1907), joista
kaikki suomenkielisiä; 1,215 hevosta, 4,192
nautaa (1908). — Kansakouluja 2 (opett. 3). —
Osuusmeijeri. — 2. Seurakunta,
konsistoril-linen, Turun arkkihiippak., Tyrvään rovastik.;
itsen, khrakunnaksi V5 1909 (Sen. p. ="7« 1899)
Ikaalisista. Kirkko puinen (rak. 1860). [Juhana
Lehtinen, „Muinaisjäännöksiä Ikaalisten
kihlakunnasta" Suomen muinaism.-yhd. aikak. VI,
siv. 115 seur.] e. s.
Jäminki, virta Virtain vesireitissä Ruoveden
kunnan alueella; höyrylaivalaituri.
Jämsä. 1. Kunta, Hämeen 1., Jämsän khlak.,
Jämsän nimismiesp.; kirkolle Jyväskylästä 44
km; l,045,o km1, joista viljeltyä maata 12,719 ha
(1901); talonsavuja 285, torpansavuja 571 ja
muita savuja 653; 13,419 as. (1907), joista
miltei kaikki suomenkielisiä; 2,146 hevosta, 9,295
nautaa (1908). — Kansakouluja 17 (opett. 22).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
