Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jäniskoira ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1587
Pieksämäen pohjoisosan-Jäppilän nimismiesp.;
kirkolle Pieksämäen asemalta 18 km; 1,008,7 kma,
joista viljeltyä maata 1,248 ha (1901);
talon-savuja 106, torpansavuja 51 ja muita savuja 38;
13,904 as. (1907), miltei kaikki suomenkielisiä;
155 hevosta, 980 nautaa (1908). — Kansakouluja
1. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Savonlinnan hiippak., Juvan rovastik.;
rukoushuonekunta v. 1860, sitten kappeli, josta erosi itsen,
khrakunnaksi (Sen. p. % 1894) Pieksämäestä.
Kirkko puinen (rak. 1870). K. S.
Järeä puu, metsätaloudessa yleensä jykevähkö
puu. Saksassa järeällä puulla (Derbholz)
tarkoitetaan koko sitä puun maanpäällistä osaa
(runkoa ynnä isompia oksia), joka on vähintään
7 cm paksua; kanto kuitenkin jätetään
lukuunottamatta. A. C.
Järeä taonta, takoraudan muovailu takomisen
kautta harkko- tahi kankiraudasta puolivalmiiksi
tekeleeksi, josta sitten
tarkoituksenmukaisella tarkemmalla työllä, kuten
sorvaamalla, höyläämällä, koristelemalla j. n. e.
lopullinen esine valmistetaan. Rauta on
ensin ahjossa kuumennettava hehkuvaksi
ja sitten muovailtava käsin heilutettavalla
moukarilla tahi konevasaralla (höyry- tahi
jousi vasara, ks. n.). Isommissa tehtaissa
käytetään puristimiakin, mutta ne
vaativat yleensä hyvin suurta voimaa.
Taottavaa rautaa pidellään sopivilla pihdeillä
(kuv.), jotka renkaalla r pidetään kiinni
puristettuina; isompia esineitä vielä kannatetaan
katosta tahi ranasta riippuvilla ketjuilla.
Käsin-taottaessa esine lepää alasimella ja seppä
pitää toisella kädellään pihdeistä, kiertäen
tarpeen mukaan taottavaa esinettä, toisella hän
pitää asetinvasaraa esineen päällä,
apulaisen lyödessä moukarilla asetin vasaran järkälettä;
taotaan asetinvasaraa käyttämättäkin, jolloin
seppä lyö käsivasaralla sille paikalle esinettä,
johon hän kulloinkin tahtoo apulaisensa lyömään
moukarilla. Ne työt, jotka yleensä j:ssä t:ssa
tulevat kysymykseen, ovat venyttäminen,
kokoon-lyöminen, taivuttaminen, katkominen. Kun
erikoisempaa muotoa tahdotaan, käytetään
vastaavaa teräsmuottia. E. S-a.
Järjestelmä 1. systeemi on jokainen
määrätyn säännön mukaan tehty, lukuisien
yhteen-kuuluvain osien yhdistäminen yhdeksi
kokonaisuudeksi; varsinkin loogillisten näkökohtien
mukaan tehty käsitteiden tai väitteiden yhdistelmä.
Useat tieteet pyrkivät esittämään koko
tieto-varastoaan j:nä, joka loogillisesti johtuu yhdestä
tai muutamista harvoista periaatteista; niin esim.
matematiikka, mekaniikka, monet filosofiset
oppisuunnat. Luonnontieteellinen (varsinkin eläin- ja
kasvitieteellinen) j. on luonnonesineiden
luokittelu eri tavoin valittujen tunnusmerkkien mukaan.
Järjestelyraide on sellainen raide asemien
ratapihoilla, jota käytetään junaan tulevien
vaunujen järjestämistä varten sellaiseen
järjestykseen, että samalle väliasemalle, taikka
haara-radalle menevät vaunut tulevat yhteen jaksoon
ja sellaiselle paikalle junassa, että ne voidaan
jättää asianomaiselle asemalle mahdollisimman
vähäisellä vaihtelutyöllä, jonka suorittaa joko
junaveturi taikka erityinen, asemalla
työskentelevä järjestäjä-veturi. Suurilla asemilla
ryhmitetään järjestelyraiteet ryhmiin kutakin rataa
1588
varten, ja kussakin ryhmässä on raide sen radan
kullekin asemalle, jolle niihin aiotut vaunut
työnnetään ja joista ne sitten poimitaan junaan
siinä järjestyksessä kuin haararadat ja eri
asemat tulevat junan kulkiessa. Järjestelyraiteiden
oikea sijoittaminen suurilla asemilla on erittäin
tärkeä seikka, sillä sen kautta voidaan
järjestelytyötä suuresti vähentää ja selventää.
Arne-riikkalaiset ratapihat ovat viime aikoina tässä
kohden erityisesti herättäneet huomiota ja
Eurooppaankin on käyty sieltä oppia hakemassa.
J. C-én.
Järjestys, lakit. Tätä sanaa käytetään joskus
merkitsemään sellaista lakia tai asetusta, joka
säännöstelee määrätyn oikeusalan (esim.
valtiopäiväjärjestys), tai myöskin niitä eri säädöksiä
tai määräyksiä, jotka yhdessä järjestävät
jonkun vissin oikeudellisen tai yhteiskunnallisen
elämän piirin. Niinpä puhutaan esim.
oikeudenkäyntijärjestyksestä, perintöjärjestyksestä,
kaupungeilla on rakennusjärjestyksensä,
poliisijär-jestyksensä j.n. e. O. E:nen.
Järjestysliikkeet. J:den tarkoituksena on
saada useampia henkilöitä yhtaikaa
liikkumaan selvin, ehein muodoin. Käytetään
etupäässä voimistelussa voimisteluasentoihin
asettuessa (alkumarssi) sekä voimisteluohjelman
viimeisenä numerona, jotta harjoituksen
loppu-vaikutus olisi järjestyksellinen. Yksinkertaisin
järjestymismuoto on suora peräkkäis- tai
rintama-rivi, josta erilaisten järjestysliikkeiden,
kaari-marssin, pyörteen t. m. s. avulla voidaan
asettua voimisteluasentoihin. Järjestysharjoituksiin
kuuluvat erilaiset käyntilajit: varpailla-,
kääpiö-käynnit, rintama-, vasta-, kulma-,
pujottelu-käynnit; määrätyt askeleet eteenpäin,
taaksepäin tai sivulle j. n. e. Ominaisimpia
järjestys-liikkeitä ovat sotilaiden marssi-, käännös- y. m.
harjoitukset. — Järjestysliikkeiden luoja ja
järjestäjä on tunnettu saksalainen voimisteluraies
A d o 1 f S p i e s s. A. A. V-a.
Järjestysluku ks. L a s k u s a n a t.
Järjestysmies ks. Järjestysoikeus.
Järjestysoikeus, lakit., kauppalan tai sellaisen
kaupungin, missä ei ole raastuvanoikeutta ja
maistraattia, yleistä hallintoa, järjestystä ja
taloutta käsittelevä viranomainen. J:een, missä
sellainen on olemassa, kuuluu järjestysmies
puheenjohtajana ja tarpeellinen määrä
apujäse-niä. Oikeudellisessa suhteessa j :11a varustettu
kaupunki ja kauppala on asianomaisen
kihlakunnanoikeuden alainen. — Suomen kaupungeista
on nykyisin ainoastaan Maarianhaminassa
järjestysoikeus. O. E:nen.
Järjestyssääntö, lakit., ne lähemmät
määräykset, jotka jollakin taloudellisen toiminnan,
yhteiskunnallisen elämän tai muulla määrätyllä
alalla asianmukaisessa järjestyksessä on annettu
asianomaisten noudatettavaksi. Niinpä esim.
palo-viinapolttimoille on vahvistettu erityinen j., jota
niiden tulee noudattaa, ja samoin
metsäntuottei-den lauttausta varten niissä vesistöissä, joissa
lauttausta yleisemmin harjoitetaan. Niinikään
on useita valtion tai yksityisten omistamia
laitoksia varten vahvistettu erityisiä
järjestyssääntöjä. O. K:nen.
Järkeisjohteinen = deduktiivinen, ks. D e d
u-seerata ja A priori.
Järkeisoikeus ks. Luontaisoikeus.
Järeä puu—Järkeisoikeus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
