Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kajaani ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
u
Kajahde—Kajutta
12
lui 1654 S9’/, manttaalia Kajaanin, 125
manttaalia Sälöisten, 295 taloa Kuopion ja 260 taloa
Iisalmen pitäjässä sekä 306 talonpoikaa ja 41
popu-lia eli mökkiläistä Pielisten pogostassa. P. Brahe
perusti vapaaherrakuntaansa 3 kaupunkia, nim.
Raahen 1649, Kajaanin 1651 ja Braliean
Pielisiin 1653, mikä jonkun ajan kuluttua hävisi.
Brahe aikoi myöskin perustaa kaupungin
Kuopion pitäjään, mutta luopui siitä pian. Kaarle
XI peruutuksen kautta Kajaanin
vapaaherrakunta joutui kruunun haltuun. K. R. il.
Kajahde ks. C o d a.
Kajakki (grönl.), eskimomiesten vene, jonka
hylkeennahkalla peitetty runko on tehty
kalanluulla ja jänteellä kokoonliitetyistä puu- ja
luu-kappaleista; luonnonkansojen täydellisimpiä
keksintöjä, tärkeä kulkuneuvo merieläinten
pyynti-ja kalastusretkillä. Sitä soutaa eskimo, joka
istuu aukossa keskellä venettä, aavan meren
korkeissa laineissakin kaksipuolisella airollaan,
millä myös nostaa kaaduttuaan itsensä ja
veneensä jälleen pystyyn. Aleutilainen k. (b a
i-d a r k a) eroaa tavallisesta eskimolaisesta vain
siinä, että sen etunokassa on kaksi kärkeä
(toinen veden alla, toinen päällä) ja että siinä on
kaksi tai kolme istuma-aukkoa. Kajakin pituus
3 à 4. lev. ’/i m- ks. kuvaa kirjoituksessa
Eski-m o t. ks. G r ö n 1 a n t i. ü. T. S.
Kajander [-ja’-], Kalle (s. 1862), kirjailija,
kotoisin Hausjärveltä, tullut ylioppilaaksi 1882,
palasi joitakin vuosia yliopistossa opiskeltuaan
hoitamaan kotitaloansa Hausjärven kirkonkylässä.
K. esiintyi ensi kerran 1897 virkeän
humoristisen kertomuksen „Kun talonpojasta tuli herra"
tekijänä, julkaisi myöhemmin „Kunnanmiehiä"
(1899) ja kertomuskokoelmat „Pahkakuppi y. m.
kertomuksia" (1902) ja „Yhden ainoan kerran"
1911) sekä sitäpaitsi matkakuvauksia: „Metsät
ja yhtiöt" (1901), „Nälkämailta" (1902). K:n
kuvaukset perustuvat sangen läheisesti nähtyyn ja
elettyyn todellisuuteen. Hänen realisminsa on
vankkaa, hiukan karua, mutta sitä lieventää
hämäläinen huumori, joka erottaa hänet
useimmista muista realisteistamme ja tuo eräissä
kohdin mieleen Aleksis Kiven esikuvallisen
vaikutuksen. V. T.
Kajanus, Robert (s. 1856), säveltäjä ja
kapellimestari, Suomen musiikkielämän
huomatuim-pia henkilöitä; on mitä
moninaisimmalla tavalla
vaikuttanut
musiikkiolo-jemme kehitykseen. K.
syntyi jouluk. 2 p:nä 1856
Helsingissä. Kävi ruots.
normaalikoulua, opiskeli
musiikin teoriaa ja
sävellystä R. Faltinin,
viulunsoittoa G. Niemannin
johdolla, sittemmin
Leipzigissä Richterin, Reinecken,
Jadasohnin y. m.
oppilaana sekä muualla.
Elämäntyönsä K. alkoi 1882,
jolloin hän nuorena
aloiterikkaana musiikkimiehenä
perusti Helsingin
orkesteriyhdistyksen (nyk. „Fil- I
harmoninen seura", ks. t.), tullen sen kan- |
nattaman orkesterin johtajaksi. Pysyvän kon-
Robert Kajanus.
serttiorkesterin perustamisen kautta
pääkaupunkiin luotiin musikaaliselle elämälle vankka pohja.
V. 18S5 K. perusti orkesterinsa yhteyteen
vieläkin toimivan orkesterikouluu. V. 1888
perustettiin sinfoniakuoro, joka yhdessä
Filharmonisen orkesterin ja laulutaiteilijoiden kanssa
K:n johdolla on vuosien kuluessa esittänyt
melkoisen määrän musiikkikirjallisuuden
suurteoksia. Paitsi säännöllisiä sinfonia- ja
helppotajuisia konsertteja K. on johtanut usein konsertteja
ulkomaan kaupungeissa. Pariisin
maailmannäyttelyn aikaan 1900 hän teki orkestereineen suuren
konserttimatkan Länsi-Eurooppaan, jolla
matkalla oli käänteentekevä merkitys suomalaisen
säveltaiteen tunnetuksi tulemisessa ulkomailla.
K:n toiminta suomalaisen musiikin hyväksi
on kahdenlainen, kapellimestarin ja säveltäjän.
Hän on sen murroskauden alkajia, jolloin
suoma-lais-kansallinen säveltaide vapautui ja
suuntautui uusille, omaperäisille urille. K. oli
ensimäi-nen, joka orkesterisävellyksissänsä alkoi
käsitellä supisuomalaisia, eritoten Kalevalan aiheita
(„Aino", „Kullervo"-surumarssi), jota paitsi
hän uudenaikaisella tavalla käsitteli suomalaisia
kansansävelmiä orkesterirapsodioissaan. Hänen
sävellyksissään, varsinkin „Aino"-sinfoniassa, on
romanttisen haaveellinen, tunnelmallinen luonne.
Paitsi mainittuja teoksia K. on säveltänyt
joukon muuta musiikkia orkesterille, kantaatteja ja
hymnejä, pianokappaleita sekä lauluja ja kuoroja.
Kapellimestarina K. on voimakas
persoonallisuus, joka painaa oman leimansa kaikkeen, mitä
hän esittää. Hän on suurien piirteiden,
plastillisten muotojen ja väkevän ilmeen
orkesteri-johtaja. Hän ei suosi mitään erityistä
säveltaiteen suuntaa, vaan tekee oikeutta kaikelle
arvokkaalle musiikille, klassilliselle yhtä hyvin kuin
romanttiselle ja nykyaikaiselle. Hän on
uusimman suomalaisen musiikin harras ystävä ja
hänen Sibelius-tulkintansa ansaitsee erityisen
mainitsemisen. Paitsi orkesterinjohtajan tointa K.
on yliopiston musiikinopettajana v:sta 1897.
Saanut professorin arvonimen. V:sta 1888
kolmansissa naimisissa näyttelijätär Lilli Kurikan
kanssa. E. K.
Kajatti, camera obseuraa merkitsemään
ehdotettu tekaistu sana. ks. Kamera.
Kajeputöljy, eräiden Kaakkois-Aasiassa ja
Koillis-Austraaliassa kasvavien Melaleuca-lajien
lehdistä tislattu kanvertin- ja
rosmariininhajui-nen öljy, jota itämailla käytetään lääkkeenä.
J. A. W.
Kaji (ransk. quai, < kelt. koe = aituus),
rantalaituri.
Kajik 1. kaiikki (turk.), turkkilaisissa
satamissa henkilöliikenteen välittämiseen käytetty
pitkä, kapea, tavall. 2-airoinen, joskus
purjeel-linen, nopeakulkuinen vene. — Kajiktsi, K:n
soutaja, vrt. K a j u k.
Kajoomisaisti ks. Kosket usaisti.
Kajuk ks. K a j u k k i.
Kajukki (< ven. kajuk, myös Icaik, <
turk.-tat.), Pohjois-Venäjän ja Siperian jokivesillä
yleinen lastialus hyvin vaihtelevaa kantavuutta
(1,200:sta 25,000 puutaan). K:ssa on harjakaton
muotoinen kansi (ovi keskellä), kajuutta,
ylöspäin kaareutuva kokka, iso, suora purje, 6-8 airoa,
vrt. Kajik.
Kajutta ks. Kajuutta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
