Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalakaua ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
35
Kaland — Kalanhaudonta
3G
vuosis.; onpa tahdottu todistaa, että muutamat
niistä teoksista, joissa on luultu K:n
taiteilija-luonteen selvimmin ilmestyvän (niink.
Lukianok-sen ylistämä ..Sosandra"), olivatkin nuoremman
K:n’teoksia. 0. E. T.
Kaland. latinisoidussa muodossa Kalaitdia
(main. 1332), myös Kulas, Kalais (suom. Kilnn t.
Kalajas). Vehmaan ja Uudenkirkon
rannikkoseutu Varsinais-Suoinessa. Agricolan
nimenomaisen tiedonannon mukaan siinä on aikaisemmin
ollut ruotsinkielinen väestö, vrt. Kalainen.
E. N. 8.
Kalanhaudonta, hedelmöitetyn kalanmädin
poikasiksi kehityttäminen. Kalanhaudontaa
voidaan varsin alkuperäisin keinoinkin toimittaa,
esim. laskemalla hedelmöitetty mäti joko
suorastaan tai sihtiseinäisen laatikon pohjalle
asetettuna sopiviin paikkoihin luonnon vesissä. Osaksi
kuolevaisuuden vähentämiseksi, osaksi muista
syistä on kuitenkin, eritoten lohen sukuisten
kalojen mädin haudontaa silmälläpitäen,
tekniikkaa pitkälle
kehitetty. Lohilajien,
siian ja muikun
mädin haudontaa
toimitetaankin
nykyisin erikoisissa
hautomoissa,
hau-tomahuoneissa ja
niiden koneilla. Lohilajien mätiä, mikä on
erillistä, haudotaan yleisimmin n. s.
hautoina-kaukaloissa (kuva 1), Williamson in
kaukaloissa (kuva 2) ja Max v. B o r n e n
hautomakoneissa (kuva 3 A.).
Hautoma-kaukalot ovat n. 2-3 m pitkiä, 30-35 cm
leveitä ja 20-25 cm syviä, laudoista laadittuja,
Kuva 1.
Kuva 3.
veden pitäviä laatikoita, joiden pohjaan, ihan
toiseen päähän, on kiinnitetty pohjan lävistävä,
vettä kaukalosta pois jouduttava torvi. Torven
korkeus kaukalon sisäpuolella määrää veden
korkeuden kaukalossa, mikäli veden tulo kaukaloon
ei ole torven imukykyä suurempi. Kaukaloa
käytettäessä tulovesi johdetaan laskutorven
vastakkaiseen kaukalon päähän, jonka ohella laskutorven
puoleista päätä pidetään pari cm toista päätä alem-
pana. Kaukalon molemmat päät, siis tuloveden
saapumis- ja laskuveden lähtemiskohdat,
eristetään kaukalon muista osista puukehyksiin
piugoi-tetulla tiheällä metallisihdillä, mikä laitos
asetetaan paikoilleen vartavasten kaukalon sivuseiniin
puupienoista tehtyihin uriin. Tämä kaukalon
keskiosan eristäminen päistä on tarpeen mädin
ja poikasten estämiseksi joutumasta tulosuihkun
alle ja lähtöreiän suulle. Eristettyyn keskiosaan
asetetaan, sittenkuin kaukalo osineen on
käsitelty lakalla (ks. alemp.), haudottava mäti
erikoisille asettimille: 1 cm:n korkuisilla
nurkka-kannoilla varustettujen, myöskin n. 1 cm: n
vahvuisten puukeliysten alapintaan pingoitetulle,
gal-vanisoidulle, 2x2 mm:n tiheälle
rautalankasih-dille. Kullekin tällaiselle 30x50 cm:n kokoiselle
asettimelle mahtuu n. 8,000 lohikalojen
mätimunaa. Asettimia asetetaan toistensa viereen
yhteen kerrokseen hautomakaukalon pohjalle. —
W i 11 i a m s o n i n kaukalo on kehitetympi
sovitus edellisestä. Kaukalo on sen laitoja hiukan
matalammilla poikkiseinämillä jaettu osastoihin;
vesi pääsee siis kaukalossa vain kynnysten
(poikki-seinäin) ylitse osastosta toiseen. Mutta näiden
poikkiseinämäin rinnalla on toisia
poikkiseinä-miä, kaukalon laidan korkuisia, mutta alta
avonaisia, yksi kussakin osastossa; näiden
poikki-seinämien alitse täytyy kuhunkin osastoon
tulleen veden eteenpäin päästäkseen kulkea. Näin
ollen on kukin osasto tullut jaetuksi kahteen
osaan, joista toiseen vesi tulee ylhäältä, toiseen
alhaalta. Niihin osastojen osiin, joihin vesi tulee
alhaalta päin virraten, asetetaan, sittenkuin kone
on lakalla käsitelty, asettimet mätineen.
Asettimia, jotka muuten paitsi (kaukalonosastojen
suuruuden mukaisen) kokonsa puolesta ovat edellä
kuvattujen kaltaisia, voidaan tässä koneessa
hyvästi, ainakin aluksi, panna päällekkäin
useampaan kerrokseen. — Myös Max v. Bornen
hautomakone on sovittelu hautomakaukalosta.
Sen osina on kolme erisuuruista, toistensa sisään
sijoitettua, tav. sinkistä valmistettua laatikkoa,
joista ulommaisen sisään sijoitetuilla on
sihti-pohjat. Ulkolaatikko (b) tehdään useimmiten
n. 40 cm pitkäksi, 25 cm syväksi, keskilaatikko,
mätisäiliö (c), jonka sihtipohjalle mäti pannaan,
n. 30 cm pitkäksi ja 15 cm syväksi sekä
pääte-seula, kolmas laatikoista, joka siivilöi poistuvan
veden, n. 10 cm pitkäksi ja yhtä syväksi.
Kaikkien osien leveys on sama, n. 25 cm, vain sen
verran sisemmät laatikot ovat kapeammat, että ne
toistensa sisälle sopivat. Sama vesi voidaan,
mikäli veden putousta on käytettävissä, juoksuttaa
useamman v. Bornen koneen lävitse. Viimeisen
varsinaisen koneen jälkeen voidaan erikoinen
pidättäjäallas (kuva 3 B) asettaa mahdollisesti
karkuun päässeiden poikasten pidättämiseksi. —
Kaikki edellämainitut hautomakoneet kaikkine
osineen ovat ennen käytäntöä kolmasti siveltävät
parhaalla asfalttilakalla, joka kahdella ensi
kerralla ohennetaan tärpätillä, kolmannella ilman
tärpättisekoitusta vain lämmitetään veteläksi.
Uutta lakkasivelyä ei voida alkaa ennenkuin
aikaisempi on kuivunut. Viimeisen sivelemisen
jälkeen on pinta oleva kiiltävän musta, minkä
jälkeen koneissa juoksutetaan vettä, kunnes
lakan maku ja haju eivät enää lävitse kulkeneessa
vedessä tunnu. Kaikista koneista on myös
päivittäin poistettava kuolleet, läpikuultamattomiksi
Kuva 2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
