Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalankäsittely ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
43
Kalan mäti—Kalanrauhoitus
44
Kalaiimäti, kalojen naaraspuoleiset,
ravintorikkaat sukusolut. Kalanpoikasiksi
kehittyäkseen niiden täytyy olla
maidin, urospuoleisten
sukusolujen,
hedelmöittä-mät. Kalanmädin
hedelmöittämistä välittää myös
ihminen
kalataloudellisena toimena.
Aikaisemmin toimitettiin
kalan-mädin hedelmöity ttämistä
puristamalla hennosti
ku-tukypsästä naaraskalasta
mätiä vettä sisältävään
astiaan. minkä jäljestä samaan astiaan
koiras-kalasta puserrettiin maitia: märkä
hedelmöittäminen. Tuloksiltaan edullisempi on
venäläisen Vrasskijn vakiinnuttama tapa
pusertaa ensin mäti, sitten maiti (ks. kuvaa)
kuivaan, hyvin sileä pi 11 täiseen astiaan,
minkä jälkeen sulalla tai kalan pyrstöllä, ei
käsin, mäti ja maiti sekoitetaan: kuiva
hedelmöittäminen. Tällaisessa
hedelmöittämisessä katsotaan yleensä teelusikallisen maitia
riittävän hedelmöittämään lautasellisen mätiä.
Hetkisen sekoittamisen jälkeen valetaan
sekoitetulle mädille ja maidille vettä, kunnes peittyvät.
Valettu vesi kaadetaan varovasti pois ja
valelemista jatketaan, kunnes huuhdevesi ei enää
samene, minkä jälkeen hedelmöittäminen on
suoritettu. Kuivan hedelmöittämisen edullisuus johtuu
siitä, että mätimunan kalasta veteen joutuessa
siihen imeytyy vettä, minkä johdosta, jos mäti
ja maiti ennen veteen joutumistaan on hyvin
sekoitettu toisiinsa, maitisolu useinkin jo veden
imeytyessä mätimunaan tunkeutuu tähän.
Hedelmöitetyn kalanmädin kehityttäminen vaatii
haudontaa (ks. Kalanhaudonta). —
Arvokasten kalojen, esim. lohilajien hedelmöitettyä
mätiä pidetään myös kaupan. — Useiden kalojen,
sammeu, sterletin, muikun, lohen, mateen v. m.
mätiä pidetään herkkuna ja syödään kaviaarina.
T. 77. J-i.
Kalannahka, eräiden haikalojen ja rauskujen
nahka, mikä sitkeytensä vuoksi voidaan parkita.
Kun piikit ja epätasaisuudet on hiottu pois,
saa k. sagriinimaisen pinnan ja sitä käytetään
värjättynä korutavaroiden, kiikarinkoteloiden,
rasioiden y. m. valmistukseen. Aikaisemmin
käytettiin hain-nahkaa terävien suomujensa vuoksi
puun kiillottamiseen. K:aa valmistetaan
etenkin Itävallassa ja Italiassa. J. A. W.
Kalannousu, kalojen muutto kutupaikoilleen,
eritoten jokia, virtoja ja koskia myöten
ylempänä sijaitseviin vesiin. T. 77. J-i.
Kalanpyyntineuvot ks. Kalastus.
Kalanrasva, kalanraani, yleensä
pikkukaloista, kuten sardelleista y. m. kalaguanoa
valmistettaessa saatu raani (ks. t.). S. V. 77.
Kalanrauhoitus, (vapaaehtoinen tai
pakollinen) luonnonvesien kalaston säilymistä ja
enenemistä tarkoittava, paljon käytetty ja
järkevästi sovellettuna tehokaskin kalavesien
hoitokeino. Erittäinkin kalanrauhoitus on
lainsäätäjäin käsissä ollut ase, jolla on koetettu
kalataloutta edistää ja varsinkin ryöstö- ja
peljät-tyä liikakulastusta estää. K. on pääasiallisesti
aika-, alue- ja ikäpolvirauhoitusta,
mutta myös pyydyksien käyttämiskiellolla aikaan-
saatua pyvdysrau Iloitusta.
Aikarauhoi-tus estää määräajaksi joko kaiken tai erikoisten
lajien kalastamisen. Kuturauhoitus,
viikkorau-hoitus, sunnuntairauhoitus ovat tähän laatuun
kuuluvia. Aluerauhoitus kieltää kalastamisen
määrätyllä paikalla, rauhoituspiirissä tai muualla.
Ikäpolvirauhoitus tahtoo suojata
keskenkasvuiset kalat osittain kieltämällä määrättyä
kokoa pienempien kalojen pyynnin tai
kauppaamisen, osittain tekemällä määräyksiä
sallittujen pyydysten laadusta, eritoten havaspyydysten
tiheydestä. Pyydysrauhoitus kieltää kokonaan
erikoisten pyyntitapojen käytön. K:n vaikutus
on kuitenkin monasti kaksinainen, minkä vuoksi
rauhoitukset tuleekin tarkasti sovittaa
paikallisiin oloihin ja tehtyyn kalataloussuunnitelmaan.
Aluerauhoituksella, varsinkin rauhoituspiireillä
esim. on se vika, että se valikoimatta rauhoittaa
kaikki kalat, hyvät ja huonot, hyöty- ja
vahinko-kalat, sairaat ja terveet, ja luo petokaloille
rauhoitetun ruoka-aitan. Erikoisten pyydysten
kielto ja niiden harvoiksi tekeminen rauhoittaa
monet pikkukalalajit, jotka joko ravinnosta
kilpailijoina tai mädin ja poikasten syöjinä olisivat
kalavedestä hävitettävät. Edelleen harvat
pyydykset hävittävät kookasta rotua ja säästävät
pienikasvuista vastoin tarkoitettua päämäärää
j. n. e. — Meidän kalastussääntömme, joka
melkoiselta osaltaan on vain rauhoitusta säätävä,
määrää seuraavat moninaiset ja poikkeustensa
takia usein sotkuiset rauhoitusmääräykset:
A. Aikarauhoituksia: ajyleisiä: 1 :o
kieltää liikkuvalla pyydyksellä paitsi ajoverkolla
meressä ja haavilla pyytämisen, siis etupäässä
nuotanvedon, jäittenlähdöstä heinäkuun 1
päivään saakka muualla kuin laillisesti merkityissä
lohi- ja siika-apajapaikoissa sekä apajapaikoissa,
joissa vanhastaan on vain silakoita pyydetty;
tätä rauhoitusta saatetaan pidentääkkin 14:llä
päivällä, mutta toisaalta saa erikoisetta
luvattakin jo kesäkuun 15 päivän jälkeen kohonuotalla
pyytää muikkuja selältä ja avorannalta, missä
vedessä ei ole pohjakasvullisuutta; 2:o kieltää
kaiken onkimisen lohenpitoisissa joissa syyskuun
15 päivästä joulukuun 31 päivän loppuun saakka;
b) erikoisia: 1:0 kieltää lohen s. o. lohikalain
(nieriäistä lukuunottamatta) pyynnin syyskuun
1 päivästä huhtikuun 30 päivään paitsi merestä
ja Laatokasta, sallien kuitenkin muuallakin
onkimisen syyskuun 15 päivään saakka sekä
taimenen pyyntiä nuotalla Kemijoessa Taivalkosken
alapuolella elokuun 6 päivän alusta lokakuun 15
päivän loppuun ja Iijoessa kaikkialla Raasakan
padon alapuolella elokuun 6 päivän alusta
lokakuun 25 päivän loppuun; 2:o kieltää siian
pyynnin loka- ja marraskuulla; 3:o kuhan pyynnin
kesäkuulla; 4:o ravun pyynnin toukokuun alusta
heinäkuun 15 päivän loppuun; 5:o lohen,
nieriäi-sen, harjuksen, siian, lahnan, kuhan, muikun,
kuoreen, säynään tai muun arvokkaan kalan,
jota on istutettu vesistöön, missä sitä ennen ei
ole ollut, pyynnin kuutena vuotena istutuksen
jälkeen ollen mahdollisesti saadut kappaleet
kuol-leinakin veteen takaisin pantavat.
B. Aluerauhoituksia: 1: o kieltää
kalastushoitoyhdistykseu ja kalastuskunnan
asettamissa tai Armollisella määräyksellä asetetuissa
rauhoituspiireissä kaiken muun paitsi hauen,
mateen ja ravun pyynnin täkykalalla varustetuilla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
