Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kanarian-saaret ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
185
Kanarian-saaret (esp. Islas Canarias),
Espanjalle kuuluva saariryhmä 90-300 km Afrikan
luoteisrannikosta, 27° 30’ ja 29° 31’ pohj. lev. sekä
13° 17’ ja 18° 10’ länt. pit. välillä. Saaristossa,
joka muodostaa koilliseen avautuvan kaaren, on
7 suurempaa saarta: Ferro (llierro), Palma,
Go-mera. Tenerife, Gran Canaria, Fuerteventura
ja Lanzarote sekä 5 pienempää, asumatonta
saarta. Pinta-ala 7,273 km3. Saaret ovat
tuliperäisiä ja kohoavat jyrkästi merestä.
Aikaisemmasta tulivuoritoiminnasta on runsaasti
merkkejä, mutta purkauksia on historiallisella
ajalla harvoin tapahtunut. Läntiset saaret ovat
uudempaa vulkaanista muodostusta kuin
itäiset (trakyyttihuippu Pico de Teyde Tenerifellä
3,730 m), saavat tarpeeksi sadetta, ovat
metsäiset ja varsinkin erosionilaaksoissa runsaan
subtrooppisen kasvullisuuden peittämät. Itäiset
saaret (Fuerteventura ja Lanzarote) ovat kuivat,
metsättömät, osittain Saharan erämaahiekan
peittämät. Ilmasto on tasainen ja terveellinen
(rinta- ja hermotautisille). Vuoden keskilämpö
(Las Palmasissa) 19,7°. Kesät ja syksyt ovat
kuivat, talvet sateiset (Lagunassa Tenerifellä
554 mm, Santa Cruzissa 307 mm vuodessa).
Luuta sataa 1,500 m:n korkeudelta alkaen.
Kasvisto on samanluontoinen kuin Välimeren
maiden. mutta siinä on myöskin afrikkalaista
ainesta. Tenerifellä on 270 endeemistä lajia.
Aina viheriöivissä metsissä kasvaa taatelipalmu,
tamariski, kaktuskasveja. laakeri, y. m.
Traakki-puu (Dracæna Draco) on omituinen näille
saarille. Eläinkunta on myös suurimmaksi osaksi
sama kuin Etelä-Euroopassa. Lintuja ja
hyönteisiä on paljon. — Asukkaat, luvultaan 418,034
(1909) (57 km3:llä), ovat sekoitusta
espanjalaisista ja berberirotuisista alkuasukkaista,
guan-cheista, sekä normanneista ja arabialaisista.
Kanadalaiset ovat enimmäkseen valkoihoisia,
rauhallisia, rehellisiä ja vieraanvaraisia.
Katolinen usko on vallalla, kansansivistys alhainen
(80% lukutaidottomia). Varallisuus suurien
verojen y. m. takia yleensä vähäinen.
Maanviljelys, karjanhoito ja merenkulku ovat tärkeimmät
elinkeinot. Viljellään viiniä, sipulia, perunoita,
viljaa, tupakkaa ja etelänhedelmiä.
Kokenillin-hoito on taantumassa. Teollisuus on vähäpätöinen,
kauppa edistymässä. Saaret muodostavat tärkeän
aseman afrikkalaisilla ja etelä-ameriikkalaisilla
laivareiteillä. — Las Palmas (Gran Canarialla)
on ainoa hyvä satama. Santa Cruz (Tenerifsllä),
maakunnan pääkaupunki ja kuvernöörin
asuinpaikka, on myös satama. Sähkösanomakaapeli
on johdettu Tenerifeltä Cadiziin ja Saint Louisiin
(Senegalissa). — K.-saaret, joita muinaiset
kansat nimittivät „onnellisiksi saariksi", olivat
luultavasti tutut jo foinikialaisille. V. 1402 ne otti
haltuunsa normanni Jean de Béthencourt
Kastilian lääniksi, 1496 ne joutuivat lopullisesti
Espanjalle ja ovat siihen liitetyt emämaahan
kuuluvana maakuntana. E. T.
Kanaris
na’-J, Konstantinos (1790-1877),
kreik. merisankari, oli vapaussodan syttyessä 1S21
pienen kauppalaivan kapteeni; kunnostautui [-sodassa useita kertoja rohkeudellaan ja
oveluudellaan johtaessaan polttolaivansa turkkilaisia
sotalaivoja vastaan, ensi kerran kun hän yöllä kesäk.
18 ja 19 p:n välillä 1822 hävitti useita turkkil.
laivoja Kliic?-saaren kohdalla ja aiheutti ami-
186
raalin ja 2,000:n turkkilaisen kuoleman.
Mar-rask. sam. v. hän sytytti toisen turkkilaisen
amiraalilaivan palamaan Tenedokson luona ja
elok. 17 p. 1824 hän hävitti muutamia
turkkilaisia laivoja Kap Trogilionin luona sekä pelasti
siten Samos-saaren joutumasta ryöstön alaiseksi.
V. 1825 hän aikoi Aleksandrian satamassa
hävittää koko Egyptin laivaston, mutta yritys
epäonnistui vastatuulen vuoksi. V. 1827 K. valittiin
synnyinsaarensa Ipsaran edustajaksi
kansalliskokoukseen. Kuningas Oton hallitusaikana hän oli
meriministerinä ja konseljipresidenttinä 1848-49,
uudelleen meriministerinä 1854-55 ja lyhyen aikaa
1862 konseljipresidenttinä; otti osaa lokak. sam.
v. kapinaan Ottoa vastaan ja oli jäsenenä
väliaikaisessa hallituksessa. Hänet lähetettiin 1863
Tanskaan tarjoamaan prinssi Vilhelmille (Yrjö I)
Kreikan kruunua. Yrjö I:n hallitessa hän oli
muutamia kertoja meriministerinä ja
konseljipresidenttinä. Vielä muutamaa kuukautta ennen
kuolemaansa hän asetettiin sen
kokoomushallituksen johtoon, joka muodostettiin
venäläis-turkkilaisen sodan puhjetessa. E. M-a.
Kanarutto, jonka aiheuttajaa ei toistaiseksi
tarkemmin tunneta, on nopean leviämisensä ja
tuhoisuutensa takia pelätty kanatauti. Tähän
sairastuneet eläimet näyttävät uupuneilta, niiden
höyhenpeite on pörröllään ja silmät ummessa.
Käydessään ne horjahtelevat ja nykivät usein
kouristuksentapaisesti päätään ja kaulaansa.
Ulostus on tavallisesti säännöllistä, joskus vain
vihertävää ja vetelää. Alussa korkea (aina 43’C)
kuume, joka vähää ennen kuolemaa, mikä
tapahtuu joskus jo muutaman tunnin, tavallisesti
kuitenkin vasta 3 vuorokauden kuluttua, alenee aina
35°C:een. Hoito yleensä toivoton, eristys ja
de-sinfisioiminen välttämättömät. Kp.
Kanatäi, yhteisnimi useille kanalla eläville
väiville (Mallophaga), joista mainittakoon
Vipeu-rus caponis, 2 mm pitkä.
Kanava, ..Sanansaattaja Viipurista", P.
Hannikaisen (ks. t.) toimittama sanomalehti, jota
voidaan pitää valtiollis-yhteiskunnallisen
suomenkielisen sanomalehdistön alkuna, ilmestyi kerran
viikossa v:sta 1845 v:een 1847, jolloin lehti
lakkautettiin. [Alpo Silander, Virittäjä 1S99, siv.
113-119; E. N. Setälä, Valvoja 1905, siv. 621-23.]
E. N. S.
Kanava, Englannin k. ks. Kanaali.
Kanava, rakennettu vesiuoma veden johtamista
tahi laivaliikennettä varten. K:ia veden
johtajina käytetään kuivien seutujen
vesittämiseksi (1. kastelemiseksi) tai vetisten maiden
kuivaamiseksi, jolloin niitä sanotaan v i
e-m ä r e i k s i, puhtaan veden hankkimiseksi
asuttuihin paikkoihin ja voimalaitoksiin
(vesijohdot), teollisuuslaitoksiin (t e h d/a s- ja
mylly-rännit), tehtaiden ja asuntojen likavesien (vrt.
Kanavoiminen) poistamiseksi (1 i k a v i
e-märit). — Liikennettä varten rakennetussa
k:ssa on vesi liikkeen välittäjänä; niitä ovat
kanavat puiden uittoa varten (t u k k i r ä n n i t)
ja laivojen kulkua varten sisämaan vesistöissä,
jokikanavat (vrt. Jokirakennus) ja
merenrannikolla merikanavat. —
Laiva-kulku-k:t ovat joko tasokanavia, jotka
tasaisena uomana yhdistävät kaksi samalla
korkeudella olevaa vesistöä toisiinsa (Suezin kanava),
taikka sulkukanavia, joissa sulkulaitokset
Kanarian-saaret—Kanava
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
