Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansainvälinen bibliografinen laitos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kansainvälinen bibliografinen
laitos—Kansainvälinen oikeus
218
nen yhteiskunta hävisi, uusi valtiojärjestys
syntyi germaanilaisella pohjalla, mutta tämä uusi
järjestys muodostui kuitenkin monessa suhteessa
antiikkisen kulttuurin vaikutusten alaisena.
[Dalin, „Urgeschiehte der germanisclien und
ro-manischen Volker"; Kaufmann, Deutsche
Ge-schichte bis nuf Karl den Grossen"; Erekert,
„Wanderungen und Siedelungen der germanisclien
Stämme in Mitteleuropa"; Schafarik, „Sla\vische
Altertiimer"; Thomsen, „Beröringer mellem de
finske og de baltiske sprog".] K. G.
Kansainvälinen bibliografinen laitos
(Institut international de bibliographie), Brysselissä
sijaitseva tieteellinen laitos, jolla on
haaraosastot Pariisissa, Wienissä ja Ziirichissä ja jonka
tarkoituksena on kehittää ja parantaa
bibliografisia menetelmätapoja kuin myöskin edistää
ja järjestää eri maiden välistä bibliografista
yhteistyötä; perustettu 1895, ensimäisessä
kansainvälisessä bibliografisessa kongressissa
Brysselissä. Sen yhteydessä on Office international
de bibliographie, joka Melvil Deweyn
järjestelmän mukaan laatii yleisbibliografiaa
kaikkien aikojen ja kaikkien maiden
kirjallisuudesta („Répertoire bibliographique universel");
julkaisee v:sta 1895 „Bulletin"ia. J. F.
Kansainvälinen ilmatieteellinen toimikunta
ks. Ilmatieteelliset kongressit.
Kansainvälinen kaappausoikeus ks.
Raap-pausoikeus.
Kansainvälinen kieli, kieli, jonka tehtävä
olisi olla ajatustenvaihdon välittimenä eri
kansallisuuksien jäsenille, jotka toistensa äidinkieltä
eivät ymmärrä. Yrityksiä k. k:n
aikaansaamiseksi on tehty paljon, mutta toistaiseksi
menestyksettä. Sellaisia tavallaan ovat yritykset
laatia jonkinlainen yleiskirjoitusjärjestelmä (p a s
i-g ra f ia), jossa kukin käsite osoitettaisiin omalla
merkillänsä, jotka olisivat kaikkien
ymmärrettäviä, kuten numeromerkit, vaikka kukin kansa
ääntäisi ne omalla tavallaan. Kaikki
tämänlaiset järjestelmät ovat kuitenkin ylenmääräisen
vaikeutensa takia näyttäytyneet käytäntöön
kelpaamattomiksi. Huomattavampia ovat yritykset
aikaansaada varsinainen sekä puhuttavaksi että
kirjoitettavaksi soveltuva k. k. (pasilalia).
Kahta ratkaisutapaa voitaisiin katsoa
mahdolliseksi. Joko on valittava joku jo olemassaoleva
kansalliskieli kansainvälisissä suhteissa
käytettäväksi; tai on luotava kansallisten kielten
malliin aivan uusi, keinotekoinen kieli,
rakenteeltaan mahdollisimman yksinkertainen ja
säännöllinen ja siis helposti opittava. Mitä
keinotekoisiin kieliin tulee, on niitä rakenneltu jo monia
kymmeniä, ja eräillä (v o 1 a p ti k i 11 a,
esperantolla ja idolia) on ollut ainakin
näennäistä menestystä. Mutta vakavia epäilyksiäkin
on lausuttu erittäin kielentutkijain taholta siitä,
voiko minkäänlainen keinotekoinen kieli täyttää
k. k:n tarvetta. Keinotekoista kieltä uhkaa
ensiksikin se vaara, että uusi, onnistuneempi
voi työntää sen syrjään (kuten esperanto
vola-piikin ja ido nähtävästi esperanton). Toisena
vaarana ovat kansalliset kielet: keinotekoinen
kieli, jolla ei ole varsinaista kotimaata, jonka
kielimuoto tunnustettaisiin yleispäteväksi
malliksi, voi niiden voimakkaasta ja eri suuntiin
kulkevasta vaikutuksesta helposti hajaantua siinä
määrin toisistaan eroaviin murteisiin, ettei se
enää kelpaa k. k:n tehtäviin. Suuremmat
mahdollisuudet luulisi olevan jonkun kansallisen
kielen ottamisella k. k:ksi; on huomattava, että
eräät niistä ovat aikoinaan kohonneetkin
tämäntapaiseen asemaan, vaikka ahtaammalla alueella;
niin esim. latina Rooman valtakunnassa ja
myöhemmin katolisen kirkon ja oppineen sivistyksen
kielenä, arabia muhamettilaismaissa sekä
uudemmalla ajalla ranska hovien ja diplomatian
kielenä. Mutta mille kielelle (englannille, ranskalle,
saksalle?) olisi tässä tapauksessa k. k:n
suunnaton etu annettava, se kysymys on kansallisen
itsekkäisyyileu ja kansojen keskinäisen kateuden
takia erinomaisen vaikea ratkaista. [Villi.
Thomsen, „Tieteen yhteiskieli" (Valvoja 1905);
H.Paasonen, ..Kielentutkijain lausuntoja
keinotekoisesta yleiskielestä" (Aika 1908); W. O. Streng.
,, Huomattavia lausuntoja kansainvälisestä kie
Iestä" (Aika 1910).] A. K.
Kansainvälinen kriminalistiyhdistys
(Internationale kriminalistische Vereinigung, lylienn.
/. K. V.), professoreiden von Lisztin (Berliinissä),
van Hamelin (Amsterdamissa) ja Prinsin
(Brysselissä) 1889 perustama kansainvälinen
yhdistys, jonka tarkoituksena on n. s. uuden
rikosoikeudellisen koulukunnan aatteiden perustalla
toimia rikoksellisuuden vastustamiseksi.
Yhdistyksen 1897 uudistetussa ohjelmassa lausutaan m. m.:
I. K. V. on sitä mieltä, että rikosta, yhtävähän
kuin sen vastustamiseksi aiottuja keinoja ei ole
tarkastettava yksinomaan lainopilliselta, vaan
myöskin antropologiselta ja sosiologiselta
kannalta, ja yhdistyksen tarkoituksena tulee olemaan
tämän mukainen rikoksen, sen syiden ja sen
ehkäisemistä tarkoittavien keinojen tieteellinen
tutkiminen. Yhdistykseen kuuluu jäseniä
kaikista maailman sivistyskansoista ja sillä 011
alaosastoja (n. s. maa-ryhmiä) useimmissa Euroopan
maissa. Se pitää vuosittain yleisiä kongresseja,
joiden tulokset julkaistaan saksan- ja
ranskankielisinä yhdistyksen „tiedoksiantoina"
(„Mittei-lungen der I. K. V."). A. T.
Kansainvälinen luisteluliitto, 1892
perustettu ..Die Internationale Eislauf-Vereinigung",
on main. v:sta lähtien valvonut
luistelu-urheilun kehitystä eri maissa, ks. Luistelu.
Kansainvälinen merikonferenssi oli 1889
koolla Washingtonissa; sen tehtävänä oli keksiä
keinoja merellä sattuvien tapaturmien, varsinkin
yhteentörmäysten vähentämiseksi [„Prctocols of
proceedings" (1890).]
Kansainvälinen merioikeus ks. M s r i o
i-k e u s.
Kansainvälinen merkinantojärjestelmä ks.
Merkinantojärjestelmä.
Kansainvälinen merkinantokirja ks. M e
r-kin autokirja.
Kansainvälinen metrisopimus ks.
Metrijärjestelmä.
Kansainvälinen naisliitto ks. Naisasia.
Kansainvälinen oikeus (kansainoikeus),
niitten oikeusohjeitten kokonaisuus, jotka
määräävät valtioitten keskinäiset oikeudet ja
velvollisuudet. Kansat sellaisinaan eivät ole
kansainvälisen oikeuden mukaan oikeutettuja ja
velvoitettuja yksilöitä (subjekteja), vaan tässä
asemassa ovat ainoastaan valtiot, ja täydessä
määrin ainoastaan riippumattomat (n. s.
suvereeniset) valtiot. Ei kuitenkaan ole mahdotonta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
