Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansainvälisen oikeuden laitos ... - Kansakoulu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
223
Kansainväliset metri konferenssit—Kansakoulu
224
Amerikanistikongressit. Niitä 011
v:sta 1875 lähtien pidetty joka toinen vuosi,
vrt. Amerikanisti.
Arkkitehtikongressit. Niitä on
pidetty Pariisissa 1867, 1878 ja 1889
maailmannäyttelyjen yhteydessä, Brysselissä 1897. jolloin
muodostettiin pysyväinen toimikunta niitä
järjestämään, Pariisissa 1900, Madridissa 1904,
Lontoossa 1906 ja Wienissä 1908.
Bibliografiset kongressit. Niitä on
pidetty Brysselissä 1S95, 1897, 1900 ja 1908.
Geologikongressit (ks. t.).
Historialliset kongressit ks.
His-toriantutkijain kokouksia.
Ilmatieteelliset kongressit (ks. t.).
Insinöörikongressit (ks. t.).
Kemistikongressit (ks. t.).
Lääketieteelliset kongressi t(ks. t.).
Maantieteelliset kongressit (ks. t.).
Matemaattiset kongressit (ks. t.).
Merenkulkukongressit (ks. t.).
Orientalistikongressit (ks. t.).
Pikakirjoituskongressit (ks. t.).
Postikongressit (ks. t.).
Rauhankongressit (ks. t.).
Sairaanhoitajainkongressi t(ks. t.).
Sanomalehtimieskongressit (ks. t.).
Sielutieteilijäin kongressit (ks.
t.).
Sosialistikongressit ks.
Työväen-kongressit.
Tilastotieteelliset kongressit
(ks. t.).
Työväenköngressit (ks. t.).
Työväensuojeluskongressit (ks. t.).
Tähtitieteelliset kongressit (ks. t.).
Vaivaishoitokongressit (ks. t.).
Vakuutuskongressit (ks. t.).
Kansainväliset metrikonferenssit ks. M e
t-rijärjestelmä.
Kansainväliset näyttelyt ks. Näyttelyt.
Kansainväliset polaarikonferenssit ks.
Naparetkikunnat.
Kansainväliset sähkölennätinkonferenssit
ks. Sähkölennätinlaitos.
Kansainväliset toimistot ovat valtioiden tai
kansainvälisten yhdistysten ylläpitämiä
keskuslaitoksia ja tiedonantotoimistoja, jotka keräävät
ja julkaisevat kukin alaltaan tietoja ja tilastoa,
antavat lausuntoja ja tekevät ehdotuksia, y. m.
Niistä mainittakoon: Baselissa oleva
kansainvälisen työväensuojelusyhdistyk-sen »kansainvälinen työtoimist o",
perustettu 1901; Bernissä olevat:
sähkölennä-tinhallintojen toimisto, avattu 1869;
maailman posti yhdistyksen
toimisto, perustettu 1875; teollisen
omistusoikeuden suojelemiseksi 1883
perustetun unionin toimisto ja siihen
v:sta 1888 yhdistetty kirjallisen ja
taiteellisen omistusoikeuden
suojelemiseksi 1886 perustetun unionin
toimisto; kansainvälinen
rauhantoimisto, perustettu 1892;
parlament-tienvälinen kansainvälisen
sovi n t o-o ikeuden toimisto, perustettu 1892,
ja kansainvälisen kuljetuksen
toimisto, avattu 1893; Brysselissä olevat:
afrikkalaisen orjakaupan hävittämi-
seksi 1890 perustettu toimisto;
samanlainen toimisto on Sansibarissa;
tullitariffien julkaisemista varten
perustettu toimisto, avattu 1891;
kansainvälinen sosialistinen toimisto
1. sihteeristö, avattu 1901; Haagissa oleva
1899 perustettu kansainvälisen
sovinto-oikeuden toimisto; Pariisissa olevat:
kansainvälinen terveyden h
oitotoi-m i s t o, toimessa v:sta 1908, ja
kansainvälinen vaivaishoidon ja
hyväntekeväisyyden toimisto; Sëvre’ssä (lähellä
Pariisia) oleva 1876 avattu
kansainvälinen painojen ja mittojen toimisto:
Telegraphenbergissä lähellä Potsdamia oleva 1866
perustettu kansainvälisen
maanmit-tauksen toimisto. J. F.
Kansainväliset tuomioistuimet, useitten
valtioitten yhteisesti perustamat ja ylläpitämät
tuomioistuimet. Näitä on kahta aivan erilaista
perusmuotoa. Puolisivistyneissä maissa, kuten
Turkissa ja Egyptissä, sivistysvaltiot
ylläpitävät n. s. sekalaisia tuomioistuimia,
joihin kuuluu sekä koti- että ulkomaisia
tuomareita ja jotka tuomitsevat asioissa, joissa
riitapuolet kuuluvat eri kansallisuuksiin. Paljoa
tärkeämmät ovat kansainväliset
välitystuomioistui-met. Vakinaisen sellaisen perusti 1899 pidetty
ensimäinen rauhankonferenssi Haagiin. Siihen
kuuluvat sopimusvaltioitten nimittämät
välitys-tuomarit, joita kukin valtio kuudeksi vuodeksi
nimittää neljä. Kun riita-asia joutuu tässä
oikeudessa vireille, valitsee kumpikin riitapuoli
näiden joukosta kaksi tuomaria, nämät valitsevat
viidennen puheenjohtajaksi (elleivät he voi sopia
on puheenjohtajan asettaminen määrätty toiselta
tavalla tapahtuvaksi). Oikeuden päätöii on
tietysti oikeudellisesti riitapuolille sitova, vaikka
tuomioistuimella ei ole mitään pakkokeinoja
käytettävänään. V. 1907 pidetty Haagin toinen
rauhankonferenssi on luonut uuden
kansainvälisen tuomioistuimen, joka ylimpänä oikeusasteena
käsittelee n. s. priisikysymyksiä. — ks. K a a
p-pausoikeus, Kansainvälinen
väli-tystuomiolaitos. K. E.
Kansainväliset työväenköngressit ks. T y
ö-v ä e n k o n g r e s s i t.
Kansainväliset virrat, sellaiset virrat, jotka
kulkevat kahden tai useamman valtion alueen läpi.
taikka ovat rajana eri valtioitten välillä
ja jotka ovat laivakululle sopivassa yhteydessä
meren kanssa. Näillä virroilla on kaikkien
maitten laivoilla oikeus vapaasti kulkea. Erityisesti
ovat Euroopan vallat pitäneet huolta Tonavan
laivaliikkeen vapaudesta; siitä on voimassa
tarkat määräykset, ja sitä valvoo kansainvälinen
toimikunta, joka rantavaltioista riippumatta
laajanpuoleisesti harjoittaa julkista valtaa.
Kansakoulu. Kansakoulun synty on etsittävä
16:nnelta vuosis. Tosin perustettiin jo 14:miellä
ja 15:nnellä vuosis. useihin Euroopan maihin
n. s. kaupunkikouluja (ks. t.), joissa annettiin
opinalkeita porvariston lapsille; mutta vasta
uskonpuhdistuksen ajalla herää vakavampi
kansanopetuksen harrastus. Se ajatus lausutaan
julki, että huolenpito tästä opetuksesta kuuluu
valtion tehtäviin. Tämä jäi kumminkin
toistaiseksi etupäässä vain vaatimukseksi. Tosin
Saksassa Württembergin koulujärjestykseen v:lta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
