Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansakoulu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
225
Kansakoulu
229
potettaisiin maalaiskunnille koulujen
perustaminen kansanopetusta varten". Perussuunnitelmia
laadittaessa pastori Uno Cygnæus
„Erinäi-sissä ajatuksissaan" esitti uudenaikaisen,
tuomiokapitulien lausunnoista poikkeavan käsityksen
kansanopetuksen tehtävästä ja järjestelystä.
Cygnaeuksen lausunto saavutti senaatin
hyväksymyk-sen ja pääasiallisesti sen mukaisesti laadittiin
ehdotus kansakoululaitoksen järjestämiseksi
maahamme. Senaatin ehdotus esitettiin hallitsijalle
ja sai hänen vahvistuksensa maalisk. 24 p. 1858.
Cygnieus lähetettiin ulkomaille tutkimaan
kansa-kouluoloja ja sai sieltä palattuaan tehtäväkseen
laatia ehdotuksen opettajaseminaarin ja
kansakoululaitoksen järjestämiseksi. Hänen tekemänsä
ehdotukset annettiin vielä erityisen komitean
tarkastettavaksi, ja vasta toukok. 11 p. 18GG
vahvistettiin lopullisesti kansakouluasetuksemme,
mikä pääkohdissaan vieläkin on voimassa. Jo
sitä ennen, elok. 1 p. 1803, avattiin Jyväskylässä
maan ensimäinen kansakoulunopettajaseininaari
sekä mies- että naisopettajien valmistamista
varten.
Cygnæuksen suunnitelman mukaan Suomen
kansakoulun tuli edistää „y 1 e i s t ä
kansa-1 a i s s i v i s t y s t ä" eikä vain uskonnollista ja
kirkollista; seu hallintokin oli siitä syystii
uskottava erityiselle kansnkoulutoimen ylihallitukselle
eikä tuomiokapituleille. Tämä kansakoulumme
itsenäisyys on vielä tänäpäivänä suurempi
Suomessa kuin sen naapurimaissa ja Saksassakin, ja
muodostaa yhden kansakoulumme tärkeimmistä
tunnusmerkeistä. N. s. reaaliaineet saivat
opetusohjelmassa alun pitäen itsenäisen sijan.
Käsitöiden o p e t u s,’samalla kuin sen tuli
edistää toimintakykyä ja kätevyyttä, oli
tarkoitettu liittämään koulun likeisemmin kansan
elämään — opetusala, joka oli uutta ja erikoista
meidän kansakoulullemme. Tunnusmerkillisenä
yleispiirteenä sopii vielä mainita, että koulu
järjestelyltään pääasiassa on yhtäläinen yli
koko maan ja että ylempi kansakoulu kaikkialla
maassamme on kiinteä. Kansakoulut ovat
kunnallisia laitoksia: ne kustannetaan
pääasiallisesti kunnallisella verotuksella, joskin ne
saavat valtiolta tuntuvaa kannatusta, ja
koulun lähin hoito ja valvonta kuuluu kunnan
valitsemalle johtokunnalle.
Kansakoulun oppijakso maalla on
nelivuotinen jakautuen kahteen luokkaan, joissa
kummassakin on kaksi vuosiosastoa. Korkein
oppilasluku yhden opettajan hoidossa olevassa
koulussa on 50. Koulut ovat joko erikois- tai
yhteiskouluja. Lukuvuosi kestää 36 viikkoa.
Oppilaaksi pyrkijän täytyy olla täyttänyt 9
vuotta. Ennen varsinaisen koulun alkamista
tulee ensimäiselle luokalle pyrkivien lasten käydä
koulua 6 viikon aika (n. s. pienten
lasten koulu). Alkuopetus maalla on muutoin
järjestämättä. Kaupungissa toimii alempi
kansakoulu, mutta maalla alkuopetus
annetaan joko kotona tai kirkollisissa
kiertokouluissa (ks. Alkuopetus); kiinteitä
pikkukouluja on vielä harvassa. Suoritettu
täydellinen oppimäärä tuottaa erinäisiä oike iksi i
(lyhennetty sotapalvelusaika) ja on vaatimuksena
esim. seminaareihin sekä useihin
ammattikouluihin pyrittäessä.
Alkuaan kansakouluasetus ei säätänyt opet-
tajalle varsinaisia määrättyjä
kelpoisuusehtoja. V:sta 1880 on seminaarin päästötodistus
kelpoisuusvaatimuksena maalaiskansakoulun ja
v:sta 1890 kaupunkien ylempien kansakoulujen
opettajille. Nykyään on voimassa julistus toukok.
29 p:ltii 1901, jonka mukaan kelpoisuuden
tuottaa hyväksytyn päästötutkinnon suorittaminen
jossakin opettajaseminaarissa; mutta myös
sellaisen oppilaitoksen läpikäynyt, jolla on
päästötodistus yliopistoon, on virkakelpoinen
suoritettuaan määrätyt tutkinnot ja näytteet
seminaarissa. Maassa toimii nykyään 8
opettajaseminaaria: 2 suomenkiel. yhdistettyä
mies-ja naisseminaaria (Jyväskylän ja Sortavalan),
2 naisseminaaria (Heinolan ja Raahen), 2
mies-seminaaria (Rauman ja Kajaanin) sekä
ruotsin-kiel. naisseminaari Tammisaaressa ja
miessemi-naari Uudessakaarlepyyssä. Oppiaika niissä on
nelivuotinen. Opettajasivistyksen kohottamiseksi
on syksystä 1907 toimeenpantu eduskunnan
myöntämillä varoilla yliopistollisia
jatkokursseja kansakoulunopettajia varten. —
Maalaisopettajan alin palkka
koulunkannatta-jalta on paitsi asuntoa, lämpöä ja valoa 250 mk;
maksettuna joko rahassa tai luonnossa.
Valtiolta opettaja saa 1907 tapahtuneen korotuksen
jälkeen 900 mk. (ennen miesop. 800, naisop.
600 mk.), mutta tämä yleinen peruspalkka
korotetaan 1,100 markaksi naimisissa olevalle tai
olleelle mies- ja naisopettajalle, joka on perheensä
pääasiallinen elättäjä ja jolla on yksi tai
useampia lapsia. Palkanlisäystä opettaja saa valtiolta
5, 10, 15 ja 20 v:n palveluksesta 20%
peruspalkasta. Vuotuinen eläke sekä maalais- että
kau-punkiopettajalle 30 vuoden nuhteettoman
palveluksen jälkeen on 1,000 mk. mies- ja 750 mk.
naisopettajalle. — Opettajan valitsee
kansakoulun johtokunta tavalla, josta armoll. julist.
hei-näk. 21 p:ltä lähemmin määrää, ja hän toimii
lähinnä johtokunnan ja tarkastajan silmälläpidon
alaisena. — Osallisuudesta
Kansakoulun-opettajain leski- ja orpokassaan
ks. t.
Kansakoulun jatko-opetuksesta (ks. t.)
on määrättynä 1866 v:n asetuksessa (§ 125),
mutta se kaipaa useissa kohdin uudistusta.
Oppivelvollisuutta ei ole säädetty,
vaikka asia on ollut esillä useilla valtiopäivillä.
Kuitenkin velvoitettiin kunnat asetuksella
toukok. 24 p:ltä 1898 jakamaan alueensa
kansa-koul u piireihin ja perustamaan niihin
koulun, jos vähintään 3G kouluikäistä lasta
ilmoitetaan kouluun pantaviksi. Piirien lukumäärä
oli 1 p. tammik. 1907 maalaiskunnissa yhteensä
3,247, joista 939:ssä ei vielä ollut kansakoulua.
Koulujen kehityksestä mainittakoon
seuraavat numerot. Maalais kansakouluja oli
lukuvuonna 1875-76 285, joissa opettajia 294,
oppilaita 11,421. Vastaavat luvut lukuvuonna
1885-8G olivat: koul. 667, opett. 683, oppii. 24,305.
Luktiv. 1895-96: koul. 1,273, opett. 1,396, oppii.
5G.956. Lukuv. 1900-01: koul. 1,873, opett. 2,179,
oppii. 82,614. Lukuv. 1905-06: koul. 2,400, opett.
2,831, oppii. 100.406. Lnkuv. 1907-08: koul. 2,063,
opett. 3,197, oppii. 112,362. Lukuv. 190S-09: koul.
2,778, opett. 3.379, oppii. 121,353. Opettajista
oli miesopettajia 1,767, naisopettajia 1,012.
Oppilaista poikia 63,148, tyttöjä 58,205. Kaikkein
useimmat maaseudun k:ista ovat nykyisin yhteis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
