Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallismuseo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
241
Kansallismuseo
tarkastettavaksi ja yleisten rakennusten
ylihallitus niihin tehnyt toimikunnan vaatimat
muutokset, jolloin kustannusarvio nousi 550,000
mk:aan, antoi senaatti 1894 v:n valtiopäiville
arm. esityksen varojen myöntämisestä talon
rakentamista varten esihistoriallisille,
hi.-toriaili-sille ja kansatieteellisille kokoelmille, jotka —
mikäli ne olivat yliopiston ja
ylioppilasosakuntain — julistuksella 17 p:ltä elok. 1893 oli otettu
valtion huostaan. Säädyt tekivätkin 31 p. *.oukok.
1894 päätöksen museotalon rakentamisesta jo
tehdyn suunnitelman mukaan ja 550,000 mk:n
myöntämisestä tähän tarkoitukseen.
Kysymys joutui uusiin vaiheisiin kun senaatti
kenraalikuvernöörin kirjelmällä 3/15 p:ltä
tnm-mik. 1895 määrättiin antamaan siitä alamainen
lausuntonsa. Ruvettiin hakemaan uutta
sopivampaa tonttia, mikä löydettiinkin Fjälldalista ja
minkä Helsingin kaupungin valtuusto määrätyillä
ehdoilla vapaasti tarkoitukseen luovutti 29 p.
maalisk. 1898. Mutta uusi tontti aiheutti
muutoksia jo valmiisiin piirustuksiin ja
kustannusarvioon, ja niin yleisten rakennusten ylihallitus
sai helmik. 1 p. 1899 senaatilta toimekseen vielä
kerran laatia täydelliset piirustukset ja
kustannusarvion. Nämä valmistuivatkin vuoden
lopulla, mutta eivät saaneet osakseen kaikkien
asiantuntijain hyväksymistä. 90-luvulla
tapahtunut makusuunnan käänne toi mukanaan uusia
vaatimuksia. Perinnäistä palatsityyliä ei enää
pidetty sopivana, vaan oli saatava rakennus,
jonka huoneistot vastaavat säilytettäväin kokoel
main erikoista luonnetta ja laatua. Samalla oli
otettava huomioon kokoelmain
kasvamismahdol-lisuudet: museorakennus oli saatava sellaiseksi,
että sen eri osiin voitiin liittää niihin kuuluvia
lisärakennuksia tarvitsematta silti koko museota
uudesti järjestää, ja että huoneet siten
sulautuvat toisiinsa, että katsoja määrätyssä
järjestyksessä tulee osastosta ja aikakaudesta toiseen.
Tällaista museonsuunnittelua sanotaan
agglome-ratsioni-järjestelmäksi. Näitä periaatteita
silmälläpitäen Muinaistieteellinen toimikunta teki
senaatille sensuuntaisen esityksen, että ennen jo
valmiiden piirustusten vahvistettaviksi
esittämistä yleisten rakennusten ylihallitukselle
annettaisiin määräys kysymyksen kaikinpuoliseksi
valaisemiseksi tehdä museotaloa varten piirustukset
agglomeratsioni-järjestelmänkin mukaan. Seuraus
oli, että senaatti 12 p. maalisk. 1901 julisti
Suomen arkkitehtien kesken kilpailun uusista
museo-piirustuksista. Niitä tarkastamaan senaatti asetti
5-henkisen palkintolautakunnan, jonka
puheenjohtajaksi määrättiin valtionarkeologi J. K.
Aspelin ja johon ulkomaalaisiksi asiantuntijoiksi
kutsuttiin prof. I. G. Clason Tukholmasta ja
arkkitehti Martin Nyrop Kööpenhaminasta.
Kilpailussa saivat ensi palkinnon arkkitehdit
Ge-sellius, Lindgren ja Saarinen, joille annettiin
toimeksi Muinaistieteellisen toimikunnan ohjeiden
mukaan laatia pääpiirustukset, mitkä 1904
valmistuivat ja saivat lopullisen vahvistuksen 18 p.
huhtik. 1905 Keis. Majesteetin senaatin
esityksestä määrättyä 13 p. huhtik. 1905 1,600,000 mk.
viiden vuoden kuluessa käytettäväksi
museorakennusta varten. Rakennustyöt aloitettiin
Fjälldalissa syksyllä sam. v. Vv:n 1905-07
rauhattomien työolojen takia rakennustyöt
viivähtivät melkoisesti, ja rakennus tuli pääosal+aan
valmiiksi vasta 1910, sittenkuin Keis.
Majesteetti töitten loppuunsaattamista varten oli
myöntänyt 200.000 mk:n lisämäärärahan.
Rakennustöiden hitaaseen kulkuun on osaltaan vaikuttanut
myös hallituksen vastahakoisuus rahojen
myöntämiseen. Niinpä ovat tarvittavat varat
huoneitten sisustamista varten vieläkin suurimmaksi
osaksi määräämättä, joten kallisarvoinen
rakennus seisoo (1911) tarkoitustaan täyttämättä
odottamassa parempia aikoja. Siihen on laatikkoihin
pantuina jo siirretyt kansatieteelliset ja
historialliset sekä osaksi esihistorialliset kokoelmat.
Niiden muuttoa ja uuteen taloon järjestelyä var
ten on hallitus myöntänyt 45,000 mk.
Tammikuussa 1909 kirkollisasiain toimituskunta asetti
kansallismuseon virkamiehistä 3-jäsenisen
valtuuskunnan pitämään huolta kokoelmain siirrosta
uuteen museotaloon sekä tämän sisustamisesta.
— Rakennuttajana on toiminut yleisten
rakennusten ylihallitus, ja rakennustöitä ovat
valvoneet arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen.
Museo käsittää neljä pääosastoa: 1)
esihistoriallisen, minkä muodostavat
pääasiallisesti kotimaiset löydöt, mutta myös eräät
itä-venäläiset ja siperialaiset kokoelmat, 2) li i s t
o-r iällisen, jossa on esineitä Suomen
historialliselta ajalta, alkaen kristinuskon tuonnista
ja päättyen meidän päiviimme, 3)
kansatieteellisen, jossa on kolme alaosastoa:
kotimainen, suomensukuisten kansain ja
vierassukuis-ten kansain, joka jälkimäinen etupäässä käsittää
kokoelmia luonnonkansoista maapallon eri osista,
ja vihdoin 4) numismaattisen 1.
raha-tieteellisen, jonka pääosana on H. F.
Antel-lin keräilemä runsas raha- ja mitalikokoelma.
Nämä 4 osastoa ovat rakennusta
suunniteltaessa järjestetyt siten, että kukin osasto
pääasiallisesti muodostaa toisistaan erillään olevan
kokonaisuuden, jota mielin määrin voidaan
laajentaa rakennuttamalla tarpeellisiin paikkoihin
lisärakennuksia. Kullekin osastolle on pyritty
antamaan kokoelmia vastaava luonne sekä
huoneitten muotoon ja asuun että itse fasadiinkin
nähden. Niinpä kansatieteellisen osaston suhteet
ja muodot jossakin määrin muistuttavat
kansanomaisia esikuvia. Koristelut tässä osastossa
esittävät aiheita kansantaruston kuvituspiiristä.
Historiallisia kokoelmia taas vastaavat
rakennusmuodot, joille vanhat kirkkomme ja linnamme
ovat olleet esikuvina. Kokonaisvaikutusta on
pyritty pitämään eheänä, kotimaisena, samalla kuin
on vältetty orjamaista tyylijäljittelyä. —
Museossa kävijä voi, alkaen keskusliallista, käydä
kaikkien kokoelmien läpi kronologisessa
järjestyksessä katkaisematta kulkuaan, mutta hän voi
myöskin mukavasti tutkia ainoastaan yhtä
osastoa kerrallaan. Kiertokulkua osoittaa pilkutettu
viiva (ks. pohjapiirroksia). ‡ on keskushalli.
josta oikealle on esihistoriallinen osasto: 1
kivikauden. 2 pronssikauden. 3 rautakauden kokoel
inia. Huoneesta 4 alkavat historialliset
kokoelmat: 4 vanhimmat historialliseen aikaan
kuuluvat löydöt, 5 keskiaikaiseen kirkkotyyliin
sommiteltu sali. jossa keskiajan kirkolliseen
kulttuuriin kuuluvia kokoelmia, 6 muita katoliseen
aikaan kuuluvia kokoelmia, 7 1600-luvun tyyliin
sommiteltu kirkkosali kirkollisine kokoelmineen
samalta ajalta, 8 aseita, 9, 10 renesanssi-, 11, 12
barokki-kokoelmia (etupäässä huonekaluja ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
