Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kantemir ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kantiini—Kantsili
330
Keisarinna Annan valtaistuimelle noustessa K.
auttoi tarmckkuasti häntä voimaan saattamaan
rajattoman itsevaltiuden, koska vauhavenäläinen
puolue tahtoi, kuten Pietari II:n hallitessa oli
näkynyt, käyttää hallitsijan vallan rajoitusta
vain Pietari Suuren toimeenpanemien uudistusten
hävittämiseksi. Tämä kiinnitti keisarinnan
huomion häneen, ja K. sai 1732, vasta 22-vuotiaana,
Venäjän lähettilään paikan Lontoossa, josta hän
1738 siirtyi samaan toimeen Pariisissa. Nyt hän
sai läheltä seurata ihailemaansa lännen
sivistyselämää ja seurustella oppineiden ja kirjailijoiden,
kuten >laupertuis’n, Fontenellen ja Montesquieu’n
kanssa. Pariisissa hän aikoi saada julkisuuteen
venäläiset satiirinsa, mutta kuolema tuli väliin
31 p. maalisk. (v. 1.) 1744, ja tämä K:n
pääteos ilmestyi painosta vasta 1762, sen jälkeen
kun se ensin oli nähnyt päivän valon
ranskalaisessa ja saksalaisessa käännöksessä. K:n
satiirit, joissa hän on käyttänyt esikuvanaan
Hora-tiusta ja Boileau’ta, ovat meidän ajallemme
verraten vähän nautittavat, mutta Venäjän
taiteellisen kaunokirjallisuuden esikoisena niillä on
tärkeä merkityksensä. Niiden tekijä esiintyy
ennakkoluulottomana miehenä, joka pilkkaa
suku-ylpeyttä ja, ..säkeissään nauraen, mutta
sydämessään itkien", kuten hän itse sanoo, paljastaa
koko senaikaisen Venäjän, pappien, ylimysten ja
kauppiaiden, tekopyhyyden, laiskuuden ja
valistuksen vihan. Täten hän on tavallaan Venäjän
suurten realistien edelläkävijä. Muutamat K:n
teoksista ja käännöksistä matematiikan ja
filosofian alalta ovat joutuneet hukkaan. Hänen
selityksillä varustettu käännöksensä Fontenellen
tunnetusta teoksesta „Keskusteluja maailmojen
mo-neudesta" oli keisarinna Elisabetin aikana
,.uskon ja siveyden vastaisena" kielletty. J. J. M.
Kantiini (ransk. cantine), kenttäpullo;
kasarmin sisällä oleva kauppahuoneisto, jossa sotilaita
varten on kaupan kaikenlaista tavaraa, kuten
tupakkaa, teetä, sokeria, ompelutarpeita,
puhdistusaineita y. m. halvasta hinnasta. K. on
jonkun upseerin valvonnan alaisena, ja sitä
hoitaa päällystön valitsema henkilö.
KantUena ks. C a n t i 1 e n a.
KantUli (ransk. cannetille, myös bouillon),
hieno, ruuvimaiseksi kierretty metallilanka, jota
käytetään koruompeluksiin. Myös hienoa, silkillä
ympäröityä rauta- tai kuparilankaa käytetään
kantilleina. E. J. S.
Kantlahti (ruots. Kantlaks), kylä
Munsa-lan pitäjässä, n. 2 penink. lounaaseen
Uudesta-kaarlepyystä. Satamapaikka. L. B-nen.
Kant-Laplacen teoria ks. Kosmogonia.
Kantohinta ks. M e t s ä n m y y n t i.
Kantokauppa ks. Metsänmyvnti.
Kantoluettelo ks. Veronkantokirja.
Kanton (kiin. Kvangtsou), linnoitettu
kauppakaupunki Etelä-Kiinassa, Tsukiangin vas.
rannalla; n. 880,000-2,000,000 as., Kiinan
luultavasti väkirikkain. Rautatieyhteys kolmeen
suuntaan. Muurilla ympäröidyssä vanhassa 1.
mantsu-kaupungissa (’/, pinta-alasta), josta laajat alueet
ovat asumattomia, ovat huomattavimmat
rakennukset: kenraalikuvernöörin (K. on Kvangtungin
maakunnan hallintokaupunki) ja
mantsukenraa-lin palatsit, keisarill. temppeli, kuuluisa
5-ker-roksinen pagodi, 120 muuta temppeliä,
luostareita, rahapaja, Konfutse-opiston rakennus, y. m.
Joen varrella oleva uusi kaupunginosa on
liike-elämän keskusta: ahtaat, kivilaatoilla lasketut
kadut, siistimmät kuin muualla Kiinassa, ovat
tavattoman vilkasliikkeiset. —
Laivasto-esikaupungissa joella edellisen edustalla asuu n. 100,000
henkeä. Eurooppalaisten hallussa on pieni saari
Samien (’/» englantilaisten, ’/s ranskalaisten
hallussa). Joki kapenee meren puolella
„Tiikeri-portiksi"; ainoastaan matalakulkuiset alukset
pääsevät K:iin asti, suuremmat pysähtyvät
Vam-poan ulkosatamaan. K. lienee Kiinan etevin
teollisuuskaupunki ainakin mitä tulee kotimaiseen
teollisuuteen: silkki-, lakkatavara-, paperi-,
metalli-, posliini-, lasi- j. m. s. tuotteitten
valmistus on tavattoman suuri. Kauppa on suureksi
osaksi englantilaisten käsissä; viime aikoina
kärsinyt suuresti Hongkongin kilpailusta. V:een
1857 K. oli maan etevin kauppasatama, nyk.
K:n vienti on toisella (1909 142,4 milj. mk.),
tuonti kolmannella sijalla (1909 90,» milj. mk.).
K:n ulkomaankauppaan on luettava myös Lappan
ja Kaulunin satamassa tullatut tavarat, sillä nämä
ovat todellisuudessa K:n ulkosatamia; tällöin
tulee K:n ulkomaankauppa olemaan 415 milj.
mk. (1909). Vientitavaroista tärkeimmät ovat
tee, raakasilkki, silkkitavarat, matot, sokeri,
kassia, tupakka, posliini; tuontitavaroista:
oop-piumi, puuvilla-, villa- ja metallitavarat,
polttoöljy. — K. oli kauan aikaa ainoa
eurooppalaisille avattu Kiinan satama. [Israel Reinius,
„An-märkningar samlade under en resa tili Canton i
China".] E. E. K.
Kantoni, maa- 1. piirikunta. 1. Sveitsissä
(saks. Kanton) liittotasavallan itsenäiset
pikkuvaltiot. — 2. Ranskassa (ransk. canton)
arron-dissemenfien alaosastot. — 3. Baierin Pfalzissa
piirikunnan alaosasto. (E. E. K.)
Kantonneerata, pilarin tai muurikulman
pyöristäminen uurteeseen asetetulla eli ulkonevalla
pienellä pyöreällä sauvalla. ü-o N.
Kantoraha, kantovuokra (ruots.
stubb-liyra), puun hinta metsässä ennen kaatamista.
4. C.
Kantotuoli, kulkuväline, yksinkertaisimmassa
muodossaan kantotangoilla varustettu tuoli.
1600-ja 1700-luvuilla k :11a oli
suuri merkitys ylempien
kansanluokkain elämässä; se
oli silloin umpinainen kuten
umpivaunut, varustettu
yhdellä tai kahdella ovella ja
kolmella sivulla
lasi-ikkunoilla, koristettu usein
kau-neilla maalauksilla ja
leikkauksilla. K:n käyttö, joka
lienee ulottunut meidänkin
maahamme, lakkasi Ranskan
vallankumouksen jälkeen.
Nykyisin k. on vielä
käytännössä esim. Kiinassa.
Suurissa kirkollisissa juhlissa
paavi kannatuttaa itseään k:ssa, n. s. sedia
gctta-foriassa. K. IC. M.
Kantrata (ruots. kantra), purjehtia kumoon,
kaatua (aluksesta puhuen).
Kantsili (Tragulus kanchil), 41 cm pitkä,
sarveton märehtijä, jolla on myskihirvien tavoin
yläleassa pitkät käyrät kulmahampaat, alaleuan
kulmahampaat etuhampaan muotoiset, jaloissa
Kantotuoli.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
