Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 365-366 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karjaan pitäjä ... - Karjala

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

pääasiallisesti maidon saannin takia, kuten
Tanskassa, Suomessa j. n. e., puhutaan erittäin
lypsykarjasta (tansk. mælkekvæg, ruots.
mjölkboskap) ja lypsykarjanhoidosta.

Virallisen tilaston mukaan oli Suomessa esim.
v. 1906 hyötykarjaa seuraavat määrät:

sonneja	72,055
täysi-ikäisiä lehmiä	1,103,201
nuorta karjaa	301,269
lampaita	912,467
vuohia	5,674
sikoja	218,923

(samaan aikaan oli täyskasvuisia hevosia 285,695
ja varsoja 39,947). Siipikarjasta ei toistaiseksi
ole luotettavaa tilastoa olemassa. Tilastollisia
vertailuja ja laskelmia varten käytetään
käsitettä „nautayksikkö” ja tämä on = 1
täysi-ikäinen lehmä tai sonni, 1/2 hevosta, 2 varsaa,
2 kpl. nuorta karjaa (hiehoja, vasikoita), 8
lammasta ja 3 sikaa. Jos tämän mukaan
kotieläimet, hevoset mukaan lukien, muutetaan
nauta-yksiköiksi, oli Suomessa 1906 yhteensä 2,104,997
nautayksikköä. Raha-arvossa tämä vastaa, jos
arvioidaan varsin alhaisesti, kuten virallisessa
tilastossa tehdään, nautayksikkö 100 markan
arvoiseksi, tasaluvuissa 210 miljoonaa markkaa.

Jos yksistään nautakarja otetaan lukuun, niin
voidaan sen määrän vaihteluihin nähden
merkitä, että se vv. 1865-85-1905 oli seuraava
(virall. tilaston mukaan)

	Sonneja	Lehmiä	Nuorta karjaa
1865	64,960	670,897	218,464
1882	76,065	814,531	272,505
1905	73,548	1,097,198	309,946

sekä laskien 1,000 asukasta kohti:

	Sonneja	Lehmiä	Nuorta karjaa
1865	35	364	119
1885	34	369	123
1905	25	379	107

Ruotsissa oli 1902 1,000 asukasta kohti
lehmiä 341, Tanskassa samoihin aikoihin noin 400,
keskimäärän koko Euroopassa ollessa 138.

Tilattoman väestön alakomitean 1901
kokooman tilaston mukaan oli Suomen
maalaiskunnissa 100 hehtaaria kohti viljeltyä maata (sekä
pellot että luonnonniityt mukaan lukien) 10
hevosta, 39 lehmää, 34 lammasta ja 7 sikaa.
V. 1902 oli Ruotsissa samoin 100 ha kohti
viljeltyä maata 35 lehmää, Tanskassa 38,
Euroopan keskimäärän ollessa 14.

Askenmainitun alakomitean tilaston mukaan
oli Suomen maalaiskunnissa erikokoisilla
viljelmillä (taloilla) seuraavat määrät hevosia ja
karjaa 100 ha kohti viljeltyä maata:

Viljelmän suuruus ha
100 ha kohti viljeltyä maata oli	3—alle 10	10—alle 25	25—alle 100,	100 ha tai enemmän
Hevosia kpl	7	11	7	5
Lehmiä „	55	37	26	24
Lampaita „	57	39	22	6
Sikoja „	11	7	4	3

Tästä yhdistelmästä, josta pienin
viljelmäryhmä, alle 3 ha viljeltyä maata, on jätetty pois,
osoittaa saman tosiseikan, mikä on muuallakin
havaittu, että pienemmillä viljelmillä voidaan
yleensä pitää suhteellisesti suurempi määrä
kotieläimiä. [Karl Enckell, „Maatilan hoito-oppi”;
Hannes Gebhard, „Yhteiskuntatilastollinen
kartasto Suomen maalaiskunnissa v. 1901”;
„Sveriges jordbruk vid 1900 talets början”.] U. B.

Karjaan pitäjä ks. Karja.

Karja-aura, veturin edessä oleva laite, jonka
tarkoituksena on raivata pois radalle joutuneet
esteet.

Karjakauppa on Suomessa vielä verrattain
vähän kehittynyt. Enimmäkseen se tapahtuu
välittäjien (useimmiten teurastajien) kautta.
Maassa toimivat karjanjalostusyhdistykset ovat
viime aikoina ryhtyneet järjestämään k:aa,
toimeenpannen siitoseläinten huutokauppoja ja
välittäen muutoinkin siitoseläimiä tarvitsijoille.

Virallisen tilaston mukaan on karjaa
(kotieläimiä) viety elävinä ulkomaille seuraavat
määrät:

	1906		1909
	kpl	Raha-arvo mk.	kpl	Raha-arvo mk.
Nautakarjaa (lehmiä y. m.)	21,664	1,165.000	17569	1,022,000
Hevosia	1,630	704,000	2,443	1,052,000
Sikoja ja porsaita	12,703	114,000	9,916	86,000
Lampaita ja vuohia	1,260	13,000	378	4,000

Karjan vienti Suomesta on siis verrattain
pieni. Raha-arvossa menee melkein 2/3 tästä
Venäjälle, loput pääasiallisesti Ruotsiin.
Karjantuonti ulkomailta on kuitenkin vielä pienempi.
Niinpä tuotiin virallisen tilaston mukaan 1909
nautaeläimiä (lehmiä) 75 kpl., raha-arvo 24,000
mk., ja hevosia 386 kpl., raha-arvo 223,000 mk.
— vrt. Eläinmarkkinat. U. B.

Karjakko ks. Lypsykarjanhoito.

Karjakonsulentti ks.
Karjanhoitokonsulentti.

Karjakymmenykset ks. Kymmenykset.

Karjakärpänen ks. Hevoskärpänen.

Karjala ks. Sanomalehdistö.

Karjala. 1. Kunta, Turun ja Porin l.,
Mynämäen kihlak.,
Mynämäki-Karjala-Mietoinen-Lemu-Askaisten nimismiesp.; kirkolta Turun
kaupunkiin 48 km. Pinta-ala 72 km², josta viljeltyä
maata 1,530 ha (1911). Manttaalimäärä 17 11/16.
Talonsavuja 60, torpansavuja 37 ja muita savuja
173 (1907); 1,081 as. (1909), miltei kaikki
suomenkielisiä; 238 ruokakuntaa, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 104 (1901). 175
hevosta, 610 nautaa. — 1 kansakoulu (1910). —
Teollisuuslaitoksia: Jokelan ja Salmisen höyrysahat,
höyläyslaitoksineen, Karjalan, Suojoen ja
Kalelan myllyt: turvepehkutehdas. — Lautanpään
lastauspaikalle 28 km kirkolta.
— 2. Seurakunta, Turun arkkihiippak., Mynämäen
rovastik., kuulunut Mynämäkeen
saarnahuonekuntana jo 1600-luvun lopulla, muodostettiin
kappeliksi 1797, johon 1860 yhdistettiin myöskin
Vehmalaisten kappeli; määrätty
erotettavaksi eri kirkkoherrakunnaksi K. Sen. päät.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>