- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
393-394

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karjasto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

393

Karjasto—Karkku

394

doilla esiintyy ankarana, tappaen ne tavallisesti
jo muutaman vuorokauden kuluttua.
Tarmokkailla ehkäisytoimenpiteillä tämä pelätyin
karja-tauti on saatu tuhotuksi muista Euroopan maista
paitsi Venäjältä, jonka aroilla se edelleen
raivoaa. Tauti alkaa korkealla kuumeella,
maidon-anti vähenee, ruokahalu katoaa ja märehtiminen
taukoaa. Hengitys kiihtyy, eläin yskii ja
sie-ramista tulee likaisen kellertävää vuotoa.
Limakalvoihin ilmestyy tummanpunertavia,
harmahtavan tahman peittämiä pilkkuja, jotka tahman
irtauduttua muuttuvat punertaviksi niljettymiksi.
Ulostus on vetelää, usein liman ja veren sekaista.
Eläimen sairastuttua tai epäiltynä sairastuneen
tähän tautiin se on heti sopivasti eristettävä
sekä viipymättä annettava asiasta tieto
viranomaisille, joiden toimesta piirieläinlääkäri
määrätään tautia tutkimaan. Kp.

Karjasto, kussakin maassa tai jollakin
paikkakunnalla oleva karja- tai kotieläinmäärä. ks.
Karja.

Karjatie ks. Taloustie.

Karju, urospuolinen sika.

Karjuyhdistys, yhteisen siitoskarjun
pitämistä ja sen kautta sikatalouden parantamista
tarkoittava yhdistys. Järkiperäinen sianhoito kun
Suomessa on verrattain alkeellisella kaunalla, on
myöskin k:iä varsin vähän olemassa. Enimmät,
7, lienevät (1911) Mikkelin läänissä, ks.
Sianhoito. U. B.

Karkaisu-uuni on uuni. jossa terästä kuumen
netaan karkaisemista varten. Rakenteeltaan on
niitä monenlaisia. Kaasulla lämmitettävät
muh-veli-uunit ovat siinä suhteessa hyviä
karkaisu-uuneja, ettei karaistavaan teräkseen voi
polttoaineesta ja polttotuloksista yhtyä mitään
haitallisesti vaikuttavia aineita, eikä myöskään
karaistavan teräksen hiilimäärä pääse edes pinnalta
mainittavasti vähenemään. Välttämätön lisäke
nykyaikaisissa karkaisu-uuneissa on pyrometri,
jolla tarkoin määrätään teräksen lämpöaste
karaistessa, sillä työn onnistuminen riippuu miltei
enimmän lämpöasteesta. G. A. A.

Karkalinniemi, niemi Lohjanjärvessä,
Karjalohjan pitäjässä; pituus 5’/, km, leveys n. km;
erittäin reheväkasvuista ja luonnonihanaa
seutua: kalkkikiviluola lähellä Tor h olan taloa.
Karkalin kartano K:n salmen rannalla n. 2 km
koilliseen niemen kärestä. Karjalohjan
kirkkorannasta Karkalin laivalaituriin 3 km.

L. H-nen.

Karkassi (ransk. carcasse oik. = luurunko,
luuranko), päällystetty metallilanka, jota esim.
käytetään vahvistavana rankana naisten
hatuissa; kovikkeena käytetty, tärkkelyksellä t. m. s.
jäykistetty kangas.

Karkauskuukausi ks. Ajanlasku.

Karkausvuosi ks. Ajanlasku.

Karkearakeinen on vuorilaji, jossa rakeitten
keskimääräinen läpimitta on suurempi kuin 5 mm.

P. E.

Karkea ruuti ks. R u u t i.

Karkemis, vanha hittiittiläinen kaupunki
Eufratin varrella (nyk. Dzcrabis, vanha Europos),
näkyy io v:n 2000 vaiheilla e. Kr. olleen
Syyrian tärkeimpiä kaupunkeja. Assyrian kuningas
Sargon valloitti sen 717 e. Kr. (vrt. Jes. 10„).
Nebukadnesar voitti farao Nekon sen
läheisyydessä 605 e. Kr. K. T-t.

Karkkilan ruukki (ruots. Högfors bruk),
omistaja v:sta 1894 O.-Y. Högforsin tehdas
ja Vattolan puuhiomo, (osakepääoma 1
milj. mk.) sijaitsee Pyhäjärven pitäjässä (U. 1.)
Karjanjoen varrella, jossa olevat Karkin ja
Nyh-kälän kosket sekä osuus Vattolan putoukseen
kuuluvat o.-y:lle. — Täällä lienee jo 1700-luvun
lopulla harjoitettu jonkunlaista teollisuutta,
mutta vasta 1820 saadun lupakirjan nojalla
sinne perustettiin varsinainen rautatehdas,
johon kuului masuuni ja v a 1 i m o. V. 1835
laajennettiin sitä vaissauslaitokseliu, joka oli
Suomen ensimäinen; myöhemmin se kuitenkin
sopimattomana purettiin. V. 1846 saatiin
konepajan perustamislupa, kolme v. myöhemmin
uudistettiin valssaus- ja putlauslaitoksen
lupakirja. — Rautamalmi saatiin Kulonsuonmäen
kaivoksesta sekä järvistä. — Valmistuksen
päähaara on aina ollut valinteollisuus: 1908
valmistettiin kauppavalinteoksia 2,598 tonnia (käytetty
takkirauta ulkomaalaista) 1. 58,< % koko
Suomen kauppavalinteos-valmistuksesta. Tunnettuja
yli maan ovat m. m. leimalla Dögfors bruk
varustetut keittiön-hellat. Paitsi valintuotteita
ruukki valmistaa nykyään konepajantöitä:
lämmitys- ja vesijohtoja (m. m. valtion
voinlajittelu-makasiiniin Hangossa ja Helsingin
asemarakennukseen), myllylaitoksia, höyrypannuja,
maanvil-jelyskaluja y. m. Yhteensä on edellämainittujen
valmistusarvo l.ss milj. mk. (1908). —
Rautateollisuuden ohella yhtiö on ryhtynyt
valmistamaan puuvanuketta 1895 perustetussa Vattolan
puuhiomossa. — Maita yhtiö omistaa Pyhäjärven
ja Pusulan pitäjissä 5,750 ha; harjoittaa
maanviljelystä. — Työväestö 515 henkeä (1911); heillä
sairas-apukassa 17,000 mk. — Liikennettä
ruukille välittää yksityinen, kapearaiteinen rautatie
Hyvinkään asemalta. E. E. K.

Karkku. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Tyrvään kihlak., Karkku-Suoniemen nimismiesp.:
kirkolle Heinoon asemalta 3 km, Karkun
asemalta 8 km. Pinta-ala 177,e km2, josta viljeltyä
maata 4,330 ha (1901). Manttaalimäärä 57"yM:
talonsavuja 160, torpansavuja 138 ja muita
savuja 592 (1907). 3,811 as. (1909), joista 1 %
ruotsinkielisiä (1900); 875 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 495 (1901).
456 lievosta, 1,508 nautaa (1908). —
Kansakouluja 6 (1911). — Piirilääkärin asuinpaikka.
Tyrvään haara-apteekki. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Karkun höyrysaha, Karimäen
Grandellin ja Aspin vesisahat ja myllyt.
Luonnonnähtävyytenä mainitaan „Pirunvuori" eräässä
Rautaveden saaressa, 8 km kirkolta; ylhäällä
vuoressa luola; näköala yli vesirikasten
ympäristöjen. — Muinaismuistoista on huomattava m.
m. vanha polttokalmisto Arven talon maalla.
Karkun kylässä. — 2. Seurakunta,
konsis-torillinen. Turun arkkihiippak., Tyrvään
rovas-tik.; Ylä-Satakunnan vanhimpia seurakuntia,
mainitaan erillisenä jo 1328. K:uun kuuluu
Suoniemen 1693 perustettu kappeli, joka nyttemmin
(3/3 1908) on kuitenkin määrätty erotettavaksi
omaksi kirkkoherrakunnaksi. Kirkko, harmaasta
kivestä, rakennettu 1300-luvulla, korjattu 1870.
— Karkun vanhin nimi Sastamala.
[„Luet-telo Suomen muinaislinnoista" sivv. 13-15 (Suom.
muinaism.-yhd. aikak. XII).] — 3.
Rautatien-asema (V 1.) Porin radalla, Siuron ja Heinoon

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0217.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free