Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karlowitzin rauha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
399
Karlö Karneades
400
mutta muuten oli 1793 vuoden sodaukiiyuti yhtä
tuloksetonta kuin edellisenkin vuoden.
Masentuneena K. W. F. silloin luopui
ylipäällikkyydestään. Kun ranskalaiset 1806 hyökkäsivät
Preussiin, otti 71-vuotias K. W. F. johtaakseen
Preussin pääarmeiaa. Auerstädtin taistelussa
lokak. 14 p. hän sai kuolettavan haavan ja
hänen joukkonsa lyötiin: pelastuakseen
leppymättö-miin Napoleonin käsiin joutumasta K. W. F.
pakeni herttuakunnastaan Aitonaan ja sieltä
Ottenseniin, jossa hän marrask. 10 p. 1806 kuoli.
-Iskm-.
Karlö ks. Hailuoto.
Karma ks. Buddha ja Teosofia.
Karmaania, maakunta muinaisessa Persiassa,
Persian lahden pohjoisrannalla.
Karman. Jözsef [karmiin jözef] (1769-95),
unk. kirjailija, jonka pääharrastuksia oli silloin
vielä etupäässä saksankielisen Budapestin
kohottaminen Unkarin kirjallisen elämän keskustaksi.
Aatteensa toteuttamiseksi hän perusti
..Urania-klubin" ja v. 1794 ..Urauia" aikakauskirjan, joka
kuitenkin jo seuraavan vuoden alussa lakkasi.
Siinä hän m. m. terävästi arvostelee
kirjallisuuden ja yhteiskunnallisen elämän varjopuolia.
Kazinczyn (ks. t.) vastapainona K:11a, joka oli
hyvä kertoja ja stilisti, on varsin tärkeä
merkitys Unkarin kirjakielen kehittämisessä. K:n
paras teos on Goethen „Werther"in vaikutuksesta
syntynyt romaani „Fanni hagyomänyai" („F:n
jälkeenjääneet paperit", ilmestyi „Urania"ssa),
joka on hienolla sielunelämän tuntemuksella
lämpimästi, välittömästi ja taitehikkaasti kirjoitettu
kertomus nuoren neidon onnettomasta
rakkaudesta. F. TF.
Karmarsch, Karl (1803-79), saks. teknologi,
1830-75 Hannoverin polyteknillisen koulun
johtaja. Uudemman tieteellisen mekaanisen
teknologian perustajia. Mainittavin teos: ..Handbuch
der mechanischen Technologie". (V. V-la.)
Karmel, vuori Palestiinassa, Akka-lahden
eteläpuolella, kohoaa ympäröivästä
laaksoseu-dusta 552 m yi. merenp. K. on suhteellisen
sateinen, purorikas, paikoitellen metsän peittämä,
hedelmällinen ja hyvin viljelty. Kalkkikiveen
syntyneet monet luolat ovat aina olleet
pakopaikkoja, keskiajalla erakkojen asustamia.
Luoteiskulmalla on karmeliittimunkkien luostari,
pyhitetty Eliakselle, joka täällä Raamatun
kertomuksen mukaan kilpataistelussa kukisti Baalin papit
(siitä vuoren toinen nimi Dzebel Mär Elias, E:n
vuori). E. E. K.
Karmeliitat, Berthold Calabrialaisen 1150
Karmelin vuorelle perustama erakkoyhdistys,
jonka jäsenet olivat Jerusalemin patriarkan
Albertin 1209 antaman säännön mukaan velvolliset
elämään toisistaan erillään olevissa kammioissa,
harjoittamaan vuoroin päivällä, vuoroin yöllä
rukousta ja käsitöitä, pidättäytymään lihan
syömisestä sekä määräaikoina noudattamaan
täydellistä vaikenemista. Saatuaan 1226 paavin
vahvistuksen ja siirryttyään saraseenien
karkoitta-mina ensin Kyprokseen, sitten länsimaillekin,
veljeskunta muodostettiin 1274
kerjiiläismunkis-toksi nimellä »Neitsyt Marian Karmelin vuoren
veljeskunta" (Ordo beatæ Mariæ de monte
Car-melo) ja sai samalla lievemmän ohjesäännön.
Kun ohjesääntöä vielä myöhemmin lievennettiin,
jakaantui veljeskunta Pius II :n aikana 1459
o b s e r v a n 11 e i h i n 1.
paljasjalkakarmeliit-toihin ja konventuaaleihin, jotka
käyttävät kenkiä. Sitäpaitsi on veljeskunnassa omain
ohjesääntöjen mukaan eläviä kongregatsioneja
(ks. t.). kuten maailmassa elävät tertiäärit
y. m. Pukuna oli alkuaan valko- ja musta- tai
ruskearaitainen vaippa, mutta myöhemmin
omaksuttiin dominikaanien puku sillä erotuksella,
että hameen piti olla mustan, vaipan valkoisen.
— Veljeskunnan kenraalin Johann Baptist
So-rethin 1452 Ranskassa perustama k a r m e 1 i i
t-tain nunna k uuta harjoittaa varsinkin
opetustointa, [neimbucher, „Die Orden und
Kon-gregationen der katholischen Kirehe" (2:n nide
1897), Koch, „Die Karmeliterklöster der
nieder-deutsehen Provinz, 13. bis. 16. Jahrhundert"
1889).] A. J. P-ä.
Karmiini (ransk. earmin),
karmiini-happo, punainen väriaine, joka saadaan
koke-nillista keittämällä sitä alunaliuoksella. K:a
käytetään vesi- ja öljyvärinä, ihomaalina,
punaisen kirjoitusmusteen valmistamiseen j. n. e. —
Indigokarmiini, sininen väriaine (ks.
Indigokarmiini). Edv. Ilj.
Karmiinivihreä, indigokarmiinin ja
pikriini-hapon seos.
Karminatiivit ks. Carminativa.
Karmosiini (saks. karmesin, ransk. eramoisi,
< arab. kermes = Coccus Ilicis,
kokenillihyöntei-sen sukua), tummanpunainen väri, jota
valmistetaan kokenillihyönteisistä. (S. V. II.)
Karnak, pieni kylä Niilin itärannalla, 673 km
Kairosta etelään, kuuluisa muinaisen Theban
kaupungin raunioista. Huomattavin on Amonin
temppeli, joka perustettiin myöhintään 12:nnen
dynastian aikana (n. 2000 e. Kr.) ja
sittemmin laajennettiin ja kaunistettiin 18:nnen ja
19:nnen dynastian aikoina, osaksi vielä paljoa
myöhemminkin, vrt. Egypti (II 540, 544);
ks. myös L u k s o r. [Mariette, „Karnak, étude
historique et archéologique" (1875).] K. T-t.
Karnalliitti, väritön, katkeranmakuinen
suola-kivennäinen, kokoomukseltaan
kalium-magnesium-kloridi (KCl.MgCl5.6HjO). Liukenee erittäin
helposti ja imee ilmasta kosteutta, sulaa niinikään
helposti. K. kiteytyy rombisesti, esiintyy
suola-kerrostumissa rakeisena. Sitä tavataan
Stassfur-tin ja Kaluszin suolakaivoksissa ja käytetään
kalisuolojen valmistukseen. Stassfurtissa
kali-teollisuus perustuu suurimmaksi osaksi tähän
kivennäiseen. P. E.
Karnatsioni (lat. caro = liha), ihmisruumiin
alastoman pinnan, ihon 1. hipiän värin ja
väri-vaikutusten esittäminen maalaustaiteessa.
F. L.
Karnauba-vaha hilseilee läntisimmässä
Brasiliassa kasvavan vaha- 1. karnauba-palmun
(Co-pernieia eerifera) puhkeamaisillaan olevista
kuivatuista lehdistä. Puhdas k. on vaalean
viher-tävänkellertävää, tiheää, haprasta, hajutonta ja
mautonta. Sulamisp. n. 84°:ssa, om. p. 15°:ssa
0,099. On suurimmaksi csaksi cerotiinihappoa ja
myrisylialkoholia. Käytetään Brasiliassa
kynttilöiksi, Euroopassa vahan sijakkeena, nahan
kiil-lotusaineisiin y. m. J. A. W.
Karneades [-a’d ] (n. 214-129 e. Kr.), kreik.
filosofi, syntyisin Kvrenestä; Ateenan akatemian
päämiehenä K. aloitti n. s. 3:nnen akatemian,
taitavasti kehittämällä ja perustelemalla sitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
