Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Katukivitys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
545
Katukivitys—Katukäytävä
546
Kuva 2.
kivistä taikka n. 20 cm paksu betonikerros.
Asfaltilla lasketaan ajokatuja siten, että n. 20 cm
paksun alusbetoni-kerroksen päälle levitetään
8 cm paksu kerros jauhoksi jauhettua
puhdistettua luonnollista asfalttikiveä, joka on
kuumennettu 140-180° C ja kuumilla rautajuntilla
sullotaan kokoon n. 5 cm:n paksuiseksi ja tasoitetaan
kuumilla silitysraudoilla. Sellainen laskos on
aivan tasainen, vedenpitävä ja helppo pitää
puhtaana, mutta se on niin liukas varsinkin sateella,
ettei sitä voida käyttää jyrkemmissä nousuissa
kuin ’/to- Ulkomaiden tasaisissa suurkaupungeissa
kuten esim. Berliinissä on paljon asfalttikatuja.
Katukäytävillä on asfalttilaskos muuallakin aivan
yleinen, mutta se tehdään n. l.s cm:n
paksuisesta valuasfalttikerroksesta (ks. Asfaltti)
betonipohjalle. K:ja lasketaan myöskin n. 15
cm:n korkuisilla kuusi- taikka nelikulmaisilla
puupölkyillä, jotka pystysyisin asetetaan
betoni-pohjalle. Pihkaisesta puusta kuten
pohjoismaiden männystä ja ameriikkalaisista (m. m.
Pitch-pine) ja austraalialaisista puulajeista tehdyt
pölkyt kyllästytetään terva-aineilla, saumat
täytetään asfaltilla, tervalla, sementillä ja pinta
tervataan ja hiekoitetaan. Puulaskos kuluu tosin
verrattain pian (n. 8 v:ssa) eikä sitä ole aivan
helppo pitää puhtaana, mutta sitä on kuitenkin
alettu varsin paljon käyttää erittäinkin
semmoisilla paikoilla, joissa tahdotaan äänetöntä ja
pehmeää, tärinätöntä liikettä taikka keveää
laskosta kuten silloilla, sairashuoneiden ja kirkkojen
y. m. s. läheistöllä. Betonista (ks. t.) on alettu
tehdä katuja laskemalla sitä kaksi ohkaisempaa
kerrosta, joihin n. 8 m:n päähän aina jätetään
laajenemissauma. Pinta tehdään epätasaiseksi
rihlavalssilla taikka jyrällä. Sekä ajokatuja
että erittäinkin katukäytäviä lasketaan myöskin
monenlaisilla keinotekoisilla laskoskivillä, jotka
18. rv Painettu 3.. 12.
Vanhan roomalaisaikuisen kadun poikkileikkaus.
toisinaan erivärisinä järjestellään kuvioiksi,
mo-saikkilaskokseksi.
Katujen alla ovat vesi-, likaviemäri-, useimmin
myös sähkö- ja telefonijohdot joko kukin
erikseen taikka kaikki koottuina yhteen suurehkoon
tunnelimaiseen kadunalaiseen käytävään, mikä
tavallisesti ainakin osittain toimii likaviemärinä.
Suurkaupungeissa rakennetaan katujen alle myös
maanalaisia kaupunkiratoja (ks. t.) asemineen,
joihin kadulta johtavat portaat.
Terveydenhoidolle kaupungissa on tärkeää, että kadut
pidetään puhtaina ja niiden pölyäminen
mahdollisim-massa määrässä estetään. Tavallisimmin
kastellaan katuja kärryille sovitetusta makaavasta
vesi-tynnyristä, jonka päässä on pitkähkö
poikittainen torvi ja siinä pieniä reikiä, joiden kautta vesi
hienoina suihkuina sataa kadulle, taikka on
tynnyrin päässä turbiinirattaan tapainen
heitto-ratas, joka saa pyörivän liikkeen kärryn akselista
ja heittää veden varsinkin sivullepäin. Katujen
puhdistamiseen käytetään tavallisesti
lakaisukoneita, joissa on kärryihin vinosti kiinnitetty
sylinterimiiinen harjavalssi, jonka kärryn
pyörivä akseli välitysten avulla panee liikkeeseen.
Vinon asentonsa vuoksi harjavalssi lakaisee
pyöriessään roskat sivulle luokoon erittäin nopeasti,
vrt. Tie. J. C-én.
Katukivitys ks. Katu.
Katukäytävä ks. K a t u.
1. Rautatietunneli. 2. Tunneli erilaisia johtoja varten.
3. Ltk&johtotunneli. 4. Rakennuksen kellari.
Kuva 4. Katu Lontoossa.
_ 3 oo
1. Sähköjohtotorvia. 2. Kaasujohto. 3. Vesijohto. 4.
Lika-viemäri.
Kuva 3.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
