Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaukoputkitähtäin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
;>63
Kau ko vai o kuvaus Ka ulakoriste-j utt u
5(H
tyvän toisen ihmisen sielusta toisen sieluun, ilman
aistien säännöllisen toimiunan välitystä (vrt.
A j a t u s t e n 1 u k e m i n e n). Kerrotaan
lukuisia esimerkkejä, jotka näyttävät osoittavan, että
määrätyissä oloissa, kun toinen ihminen
kiinteästi ja voimakkaasti ajattelee esim. kaukana
olevaa ystäväänsä, tähän voi syntyä tuntemus
siitä: joskus hän esim. näkee toisen esiintyvän
valheaistimuksena. Jonkinmoinen määrä sellaisia
tapauksia on tarkasti pantu muistiin ja hyvin
vahvistettu. Huomattavin kokoelma kriitillisestä
tutkittuja tämänlaatuisia tapauksia on Gurneyn.
Myi-rsin ja Podmoren julkaisema ,,Phantasms of
the living" (2 os., 1886). Miten tällaiset ilmiöt,
jos niissä on perää, ovat selitettävät, on
tietojemme nykyiseltä kannalta mahdoton ratkaista.
A. Gr.
Kaukovalokuvaus (t e 1 e f o t o g r a f i a) ks.
Valokuvaus.
Kaukovalta, Pietari, suom.
lähetyssaarnaaja virolaisten keskuudessa 1200-luvun alussa,
lähetettiin 1215 Riiasta yhdessä erään toisen
papin kanssa Sakkalaan ja Uganniaan virolaisia
kastamaan, minkä tekivätkin aina Emäjokeen
asti; mutta pakanain raivon takia eivät voineet
jäädä heidän luokseen asumaan. Vasta 1220,
kun Tanskan kuningas Valdemar Voittaja edell. v.
oli laskenut pohjoisen Viron valtansa alle,
voitiin käännytystyötä pysyvämmin jatkaa, jolloin
sinne jälleen lähetettiin K. ja Henrik
Lättiläinen. Täällä he kuitenkin nyt joutuivat
selkkauksiin tanskalaisten kanssa, jotka väittivät koko
maan kuuluvan itselleen, ja heidän keskustelunsa
Lundin arkkipiispan Andreas Sunesenin kanssa
ei selvittänyt riitakysymystä. Vielä 1226
nimitetään K. niiden saarnaajain joukossa, jotka
paavin lähettiläs Vilhelm silloin toimitti Viromnaan
läntiseen osaan. Läänemaahan, jonka asukkaat
nyt kastettiin kristinuskoon. A". G.
Kaula (collum), pään ja vartalon välinen
liereä ruumiin osa. Pään puolella tätä rajoittavat
alaleuka ja takaraivo, vartalon puolella
rintalasta. solisluut, hartialuut ja selkärangan
selkä-osa. K:ssa erotetaan kaksi osastoa, niska, joka
muodostaa k:n tuen, ja kaula ahtaammassa
merkityksessä. Niskassa ovat kaulanikamat, jotka
ympäröivät selkäytimen yläosaa ja joiden
sivu-haarakkeissa molemmat aivoihin vievät
nikama-valtimot (arteriæ vertcbrales) kulkevat, ja
vahvoja lihasjoukkoja okahaarakkeitten
kummallakin puolella. K:n puolella sijaitsevat kieliluu ja
kurkunpää ynnä näihin kuuluvat monet lihakset
ja jänteet, lymfarauhasia, kilpirauhanen,
henki-torvi, ruokatorvi, kummallakin sivulla vahvasti
esiintyvä pään keikuttajalihas
(sternocleidomns-toideus), kaulavaltimo (arteria carotis),
kaula-laskimo (vena jugularis) sekä vahvoja
hermo-runkoja. Ylipäänsä on k:ssa 1. siinä ruumiin
osassa, joka yhdistää pään vartaloon, pieneen
tilaan sovitettuna suuri joukko ravitsemiselle,
hengitykselle y. m. tärkeimmille ruumiin
toiminnoille aivan välttämättömiä elimiä, seikka, josta
riippuu että kaulalla on erittäin tärkeä osa
ruumiin taloudessa. — Selkärankais-eläinten eri
ryhmissä k. on sangen eri tavoin kehittynyt. Kalat
ja käärmeet ovat k:aa vailla, sammakkoeläimillä
ja sisiliskoilla se on hyvin lyhyt. Linnuilla on
yleensä pitkä kaula, vaikka se höyhenpeitteen
vuoksi usein kyllä ei siltä näytä. Pituus on
kuitenkin hyvin vaihteleva, riippuen osaksi
kaulauikamien pituudesta, osaksi niiden luvusta,
joka vaihtelee 9:n (petolinnuilla) ja 24:n
(joutsenella) välillä. Nisäkästen vaihtelevan pitkä
kaula sisältää sitävastoin aina saman määrän
nikamia, nim. 7 (niinkuin ihmisellä).
K. M. L.
Kaulain on kahdella kohtisuoralla sakaralla
varustettu mittapuu puun paksuuden
mittaamiseksi. N. s. rintamittakaulaimissa
on toinen mittapuuta vastaan
kohtisuora sakara kiinnitetty mittapuun
päähän kiintonaisesti, jota vastoi n
10’
I.atvaLauluin
Kintamiuakanlnin.
toinen sakara on liikkuva. N. s. latvakaulaimissa.
joilla mitataan puun korkeus 5 1 " metrin
korkeudelta, ovat usein molemmat sakarat
kiintonai-sia. Molemman laatuisista k:ista on suuri joukko
erilaisia malleja käytännössä. A. C.
Kaulakupu 1. kaulapahka (struma),
kilpirauhasen turpoamisesta aiheutunut kaulan
kurkunpään edessä olevan osan kohoaminen 1.
paksuneminen. K. ilmenee etupäässä naisissa jo
kehityskaudesta lähtien sekä on jotenkin yleinen
seuduilla, jossa juomavesi on kovin
kalkkisuolan-pitoista. Hoito asianhaarain mukaan sisällinen,
mutta usein myöskin kirurgin tehtäviin kuuluva.
M. O-Ii.
Kaulakoriste-juttu (ransk. le procès du
col-lier), kuuluisa häväistysjuttu Pariisissa vähää
ennen Ranskan vallankumousta, jonka johdosta
hovin ja kuninkuuden arvo suuresti kärsi.
Kardinaali Louis de Rohan oli menettänyt
kuninkaallisten suosion, mutta koetti kaikin tavoin
jälleen siihen päästä. Käyttäen tätä hyväkseen
viekas petkuttaja, kreivitär La Motte, uskotteli
kardinaalille voivansa hankkia hänelle
kuningatar Marie-Antoinetten suosion, toimitti hänelle
väärennettyjä kirjeitä kuningattarelta, panipa
toimeen yöllisen kohtauksenkin Versailles’n
puistossa, jossa muuan nainen, yksi hänen
apulai-siaan, näytteli kuningattaren osaa. Vihdoin
kreivitär sai kardinaalin muka kuningatarta
varten hankkimaan kalliin jalokivi-kaulakoristjäen
(1785), jota sen tekijät, pari Pariisin
kultaseppää, olivat tätä ennen turhaan tarjonneet
Marie-Antoinettelle. Kuningatar tulisi muka
vähissä erin salaa maksamaan hinnan, jonka
suorittamisesta kardinaali meni takaukseen.
Saatuaan koristeen käsiinsä kreivitär omaksi
hyödykseen möi jalokivet. Kun maksua ei kuulunut,
kääntyivät kultasepät kuninkaallisten puoleen;
kardinaali vangittiin, mutta Pariisin parlamentti
vapautti hänet 1786, siten suuresti vahvistaen
kuningattaresta liikkuvia epäedullisia huhuja.
Kreivitär tuomittiin häpeärangaistukseen sekä
elinkautiseen vankeuteen, hänen apulaisensa
pääsivät helpommalla; tunnettu Cagliostro, joka oli
sekaantunut juttuun, vapautettiin.
[Funck-Brentano, „L’affaire du eollier"; Goethe
käsittelee k.-juttua huvinäytelmässään „Der [-Gross-cophta".]-] {+Gross-
cophta".]+} ’ G. R.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
