Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauppa-apulaiskoulut ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
581
rätty. on molemmin puolin irtisanomisaikaa 14
päivää, mutta muutamissa määrätyissä
tapauksissa on elinkeinonharjoittaja oikeutettu ilman
irtisanomisaikaa heti erottamaan apulaisensa ja
samoin apulainen oikeutettu eroamaan ja
saamaan lähtötodistuksen. V. 1910 asetettiin
valtion komitea laatimaan lakiehdotusta
liikeapulaisten oikeudellisesta asemasta, työolojen sekä
ammatillisen opetuksen uudelleen järjestämisestä.
— Liikeapulaisten lukumäärästä Suomessa ei ole
luotettavaa tilastoa olemassa.
Liikeapulaisten yhteisten harrastusten
tukemiseksi on syntynyt k a u p p a-a p u 1 a i s- 1.
liike-apulaisyhdistyksiä. Niiden yhteinen
keskusliitto. Suomen liikeapulaisyhdistysten liitto,
perustettiin 1906 siihen saakka toimineen, v. 1899
liikeapulaisten yleisessä kokouksessa valitun
keskusvaliokunnan sijaan. Liitto kokoontuu joka
vuosi yleiseen kokoukseen, missä valitaan liiton
hallinto seuraavaa toimintavuotta varten.
Ensi-mäinen yleinen liikeapulaisten kokous pidettiin
1897 Tampereella ja v:sta 1S99 lähtien on näitä
kokouksia pidetty joka vuosi. Pyrinnöt yleisen
sairaus- ja hautausapu- sekä eläkekassan ja
paikanvälitystoimiston aikaansaamiseksi eivät
ole vielä johtaneet mainittaviin tuloksiin.
Liike-apulaisyhdistysten päähuomio onkin keskittynyt
ammattisivistyksen parantamiseen, mikä on
johtanut n. s. liikeapulaiskoulujen ja
ammattikir-jastojen perustamisen useihin kaupunkeihin, ja
toiseksi palvelus- ja työsuhteiden parantamiseen
sekä vapaaehtoista sopimustietä että
lainsäädännön avulla: tuloksena näistä pyrkimyksistä
on m. m. edellä mainitun valtion komitean
asettaminen. Liittoon kuului toimintakauden 1910-11
lopussa 21 yhdistystä, joiden jäsenmäärä oli
1,409, niistä yksi yhdistys ruotsinkielinen ja
yksi kaksikielinen, muut suomenkielisiä.
Liikeapulaisilla on oma äänenkannattaja, viikkolehti
..Liikeapulainen". — Ruotsissa
liikeapulais-ylidistykset ovat vasta v:n 1911 aikana
ruvenneet toimiin yhteisen keskusliiton
aikaansaamiseksi. Saksassa on tällaisia keskusliittoja
useampia, niistä suurimmat ..Deutsehnationaler
Handlungsgehilfen-Verband", ..Verein fiir
Hand-lungs-Commis von 1858" ja „\’erband deutseher
Handlungsgehilfen zu Leipzig", joihin kuuluu
yhteensä n. 300,000 jäsentä. " 37. 77.
Kauppa-apulaiskoulut ks. Kauppaopp
i-laitokset.
Kauppa-asiamies, henkilö jonka tehtävänä on
määrätyllä alueella toimia kaupan ja teollisuuden
kohottamiseksi ja valvoa näiden elinkeinojen etuja.
Suomessa on tällaisia kauppa-asiamiehiä
Kauppavaltuuskunnan keskusvaliokunnan
kauppa-asiamies (v:sta 1909). Viipurin Kauppa- ja
tehdas-yhdistyksen kauppa-asiamies (v:sta 1907) ja
valtion kauppa-asia miehet Pietarissa, Tallinnassa
ja Kronstadtissa. Viimemainittujen lisäksi oli
valtiolla aikaisemmin kauppa-asiamies myös
Odessassa ja Riiassa. Venäjällä toimivien
kauppa-asiamiesten nykyään voimassa oleva ohjesääntö
on vuodelta 1835. Viime vuosina on ollut
kysymys tämän virau lakkauttamisesta ja Suomen
kaupanedustuksen järjestämisestä uudelle
kannalle. Ensi askeleena tähän suuntaan on
mainittava Venäjän vientikamarin Suomen
valtuuskunnan (ks. t.) perustaminen 1911. J7. 77.
Kauppa-asioitsijat 1. k a u p p a-a g e n t i t ovat
582
itsenäisiä liikemiehiä, jotka tekevät kauppoja
toisen henkilön kauppaliikkeelle tai päättävät niitä
hänen nimessään. Kauppa-asioitsija voi toimia
samalla kauppiaana omassa nimessään tai olla
useamman liikkeen asioitsijana yhtaikaa.
Palkkionsa k. saa provisionin muodossa. .17. 77.
Kauppa-attasea ks. Attasea), lähetystöjen
tai konsulivirastojen yhteydessä toimiva
kauppa-asioihin perehtynyt virkamies, jonka tehtävänä
on toiminta-alueellaan ulkomailla valvoa
kotimaansa kaupan ja teollisuuden etuja. Ruotsissa
tämä toimi perustettiin konsulilaitoksen
uudistuksen tapahtuessa 1906, jolloin asetettiin kolme
kauppa-attaseaa. Itä-Aasiaan, Argentiinaan ja
Turkkiin. .Suomen Pietarissa toimivaa
kauppa-asiamiestä nimitetään usein myöskin Suomen
valtiosihteerinviraston k:ksi. J7. 77.
Kauppabalanssi ks. K a u p p a b i 1 a n s s i.
Kauppabilanssi (ks. B i 1 a n s s i),
kanppatasa-paino. on tavallisen kielenkäytön mukaan maan
tuonnin ja viennin arvojen välinen suhde. A
k-t i i v i s e k s i sanotaan kauppabilanssia, kun
vienti on tuontia suurempi, passiiviseksi,
kun tuonti on vientiä suurempi. Paitsi että
kauppatilastossa on suuria virheitä, on otettava
huomioon, että kauppatilastoon merkittyyn
tuonnin arvoon tavallisesti sisältyvät sellaisetkin
maksut kuin kuljetus- ja vakuutusmaksut y. m..
jotka eivät ole menneet muuta kuin osaksi
ulkomaille (jos esim. kuljetus on tapahtunut
kotimaisilla aluksilla) ja samat maksut eivät taas
sisälly viennin arvoon, joten tuonti ja vienti
eivät osoita sitä arvoa, mikä tavaroista on
ulkomailla todella maksettu tai mikä niistä on saatu.
Jos nämä otetaan mukaan, saattaa maan k. olla
edullinen, vaikka tuonnin arvo on viennin arvoa
suurempi.
Laajempi käsite on n. s. m a k s u b i 1 a n s s i,
jonka tulopuolelle kuuluvat seuraavat erät: 1)
tavaroiden (niihin luettuna jalot metallit ja
alukset) viennin raha-arvo; 2) rahti- ja
vakuutusmaksut, jotka tulevat maahan joko tuonti-,
vienti-tai välikaupasta tai rahdista vieraiden maiden
välillä; 3) voitot, jotka maassa asuvat liikemiehet
saavat ulkomaisista liikeyrityksistä, ja tästä
johtuneet pääomansiirrot ulkomailta sekä
ulkomaisten henkilöiden pääomansijoitukset maassa
oleviin liikeyrityksiin; 4) ulkomailta otetut lainat
ja maan ulkomaisten säätäväin korot ja
kuoletukset sekä ulkomaille myytyjen arvopaperien
arvo ja ulkomailta ostettujen arvopaperien
tuottamat korot; 5) maahan ulkomailta tulleet
raha-lähetykset sekä matkustajani ja siirtolaisten
maahan tuomat rahamäärät; 6) erityiset
satunnaiset tulot ulkomailta, kuten esim. sotakorvaus
ja avustukset; 7) erityiset tulot perinnöistä,
testamenteista, eläkkeistä j. n. e. Menopuolelle
maksubilanssissa kuuluvat taas vastaavat erät.
jotka ovat merkinneet arvojen siirtymistä maasta
ulkomaille. Samoin kuin suotuisasta tai
epäsuotuisasta k:sta puhutaan myös suotuisasta tai
epäsuotuisasta maksubilanssista. Jos
maksu-bilanssi on epäsuotuisa, tapahtuu tasaus eri tavoin
eri olosuhteissa, jaloja metalleja siirtämällä,
tuontia supistamalla, vientiä suurentamalla, lainoilla
j. n. e. Maan taloudellista asemaa ei voida
arvostella k:n eikä maksubilanssin mukaan, sillä
niissä ei oteta ollenkaan huomioon maan
tuotantovoimia eikä sellaisia saatavia ulkomailta
Kauppa-apulaiskoulut- Kauppabilanssi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
