Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keiholehti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
649
Kiiva, Bukhara. Tarim-alanne. Kasgar, Jarkand,
Kotan y. m. E. T.
Keiholehti ks. Stratiotes.
Keiliärinkoski, koski, jonka kautta erinoinai
sesta kauneudestaan tunnettu Muuruejiirvi laskee
Keiteleeseen Kivijärven reitin vedet, noin 15 km
länsipuolella Viitasaaren kirkonkylää.
Laivalaituri, johon säännöllinen laivakulku Viitasaaren
kirkolta ja Keiteleenpoh jasta. L. Il-nev.
Keihäs, luonnonkansojen tavallisimpia aseita
iks. Aseet ja Heittoaseet). K. tehtiin al-
Suonijilainen raetsüstyskeihäs.
kiinan varmaan kokonaan yhdestä ainoasta puu
kappaleesta, kunnes kärkiosaksi alettiin käyttää
kovempaa puulajia tai kiveä, jälkimäistä m. m.
Suomessa kivikaudella. Rautakausilla kuten vielä
viimeisimpinäkin aikoina teräraudan muoto on
suuresti vaihdellut; sekä vä’ällisiä että vä’ättömiä
muotoja 011 aina rinnakkain käytetty.
Suuremman riistan, kuten peuran, hirven, suden ja
karhun hiihtäjät käyttivät Suomessa sauvana
keihään vartta, joka tästä syystä oli sommalla
varustettu. — Keihäs (saks. Liuize), 3-3.5 m pitkä,
oli niin vanhan kuin keskiajankin pääase ja on
sinä vielä Saksan koko ratsuväellä. Venäjän
kaartinkyrassieerien, husaarien ja kasakkain
ensi-mäisen rivin miehillä sekä Italian
keihäsratsu-miehillä (lancieri). U. T. S.
Keiliäsraies oli 15:nnellä ja 16:nnella vuosis.
nimeltään asestettu jalkamies, jolla
varustuksenaan oli hilpari ja raskas lyömämiekka.
Keihäsmiehiä rupesi ensin käyttämään keisari
Maksi-milian I 1487. K riksi otettiin maalaiskansaa
etupäässä Itävallan perintömaista, josta johtui
nimitys Landslcnechte (vastakohtana
vuoristolaisille). Kaarle V:n aikana tuli k:sten
asevarus-tukseen lisäksi hakapyssy. il. v. II.
Keihäsniemi, pieni niemeke n. 7 km
Viipurin lounaispuolella, pistää Lihaniemestä
luoteiseen suuntaan, muodostaen mainitun niemen
iiloimman kärjen. Höyrylaivalaituri. —
Samanniminen maatila. L. H-nen.
Keijukainen, keijunen, mytol., vainajan
henki, joka vanhan kansanluulon mukaan
näyttäytyy ruumissaatoissa. kirkkotarhassa ja teillä
lumihiutaleen, pienen nuken tai tulijuovan
muodossa (Ganander). K. K.
Keil, Robert (1826-941, saks. kulttuuri- ja
kirjallishistorioitsija. julkaissut
Goethe-tutkimuk-<ia, kuten „Frau Rath. Briehvechsel von
Katharina Elisabeth Goethe" (1871), „Goethe,
Weimar iind Jena 1806" (1882), „Das
Goethe-Natio-nalmuseum in Weimar" (1886) y. m. Yhdessä
veljensä Richard K:n (1828-80) kanssa hän
julkaisi 111.111. »Deutsche Studentenlieder des 17. u.
18. Jahrhunderts" (1861). „Die deutschen
Stamm-biicher des 16. bis 19. Jahrhunderts" (1893).
Yhdessä Rehbeinin kanssa hän kirjoitti Ernst
Moritz Arndtin elämäkerran. J. U-l.
Keila ks. Kartio.
Keilapeli, yleisesti levinnyt palloleikki. Siihen
tarvitaan ensinnäkin huolellisesti rakennettu
15-20 m:n pituinen keilarata, jonka reunat tehdään
tavallisesti kuusilankuista. keskus tammipalkeista.
liäO
Radan päähän pystytetään 9 kartionmuotoista
keilaa neliöön, jonka sivut muodostavat 45 asteen
kul nian heittoradan laitojen kanssa.
Keskimäi-nen, nuppipäinen keila on ..kuningas". Kovasta
puusta sorvatuilla palloilla, jotka heitetään
vierimään rataa pitkin, koetetaan kaataa näitä
keiloja. Heittojen tuloksen laskemisesta on olemassa
erinäisiä, usein toisistaan poikkeavia
määräyksiä. L. P.
Keilhack, Konrad (s. 1858), saks. geologi,
valtiongeologi ja vnoriakatemian professori
Ber-liiirissä. Toimittaa ..Geologisches Centralblatt"
nimistä aikakauskirjaa. Julkaissut suuren
joukon Preussin eri osien geologisia karttoja
selityksineen sekä oppikirjan „Lehrbuch der prak
tischen Geologie". /’. E.
Keilhau, Balthasar Matthias (1797
1858). norj. geologi, v:sta 1S34 mineralogian pro
fessori Kristiaaniassa. K. on ensimäisiä, jotka
Norjassa ovat tehneet laajaperäisiä geologisia
tutkimuksia; valmistanut kotimaansa geol.
kartan. Ilänen tärkein teoksensa on kolmiosainen
„Gæa norvegica" (1838-50). P. E.
Keim, Theodor (1825-78), saks.
protestanttinen teologi. Jo aikaisemmissa kirkkohistoriani
sissa teoksissaan K. osoittautui oppineeksi ja
taitavaksi tutkijaksi, mutta saavutti suurimman
maineensa Jeesuksen elämää käsittelevillä
teoksillaan ..Der geschichtliche Christus" (3:s pain.
1866), ..Geschichte Jesu von Nazara" (1867-72)
sekä ,,Geschichte Jesu nach den Ergebnissen
heu-tiger Wissenschaft" (2:nen pain. 1874).
Pääasiallisesti perustuen Mateukseen, jota K. katsoo
vanhimmaksi ja luotettavimmaksi evankelistoista,
hän tahtoo luoda kriitillisestä luotettavan
esityksen Jeesuksen elämästä. Keskimäinen K:n
vasta-mainituista teoksista on täydellisimpiä ja
eheim-piä tätä kvsvmystii käsitteleviä tutkimuksia.
Edv. St.
Keinollinen metsänuudistus, metsän
nuorentaminen istutusta tai kylvöä käyttäen.
Keinotekoinen kakku, mehiläisten vahakakun
väliseinän keinotekoinen jäljittely, keinotekoinen
vahaväliseinä. Keksijä on saks. puuseppä Joh.
M e h r i n g, jcka 1856 laittoi ensimäisen
vaha-väliseinävalimen. A’äliseinät varustettiin aluksi
matalilla kennon aluilla, jotka mehiläiset
pitkittivät määrättyyn korkeuteen, mutta nykyään
valmistaa Otto Schulz Bukowissa kakkuja, joissa
on täysikorkeat kennot. A’äliseiniä voi itse
valaa puhtaasta mehiläisvahasta B. Rietschen
(Bieberacliissa, Badenissa) tekemällä nikkelöidyllä
metallivalimella. Edellisen tekemällä tai
ameriik-kalaisilla valssilaitoksilla valmistetaan
tehdasmaisesti väliseiniä, mitkä useimmiten kuitenkin ovat
väärennetystä vahasta, mehiläisvahan sekä
maa-vahan ja kasvivahan y. m. sekoitusta.
Keinotekoiset väliseinät ovat järkiperäisessä hoidossa
kiittämättömiä ja niiden kautta autetaan
mehiläisten työtä. Niitä käytettäessä vahakakut tulevat
suoriksi, pesään ei tule liiaksi kuhnurikenaoja.
ja mehiläiset voivat enemmän koota hunajaa. K:t
juotetaan pesän kehän rautalankoihin kiinni
juottorattaalla tai mehiläisvahalla. A. il.
Keinotekoinen parvi, ei mehiläisten
parvei-lema, vaan hoitajan tekemä mahdollisimmasti
luonnollisen mehiläisparven kaltainen parvi. Se
tehdään, kun mehiläiset luonnollisella parveilemi
sella eivät tahdo muodostaa uutta yhteiskuntaa.
Keiholehti—Keinotekoinen parvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
