Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keller ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
675
Kellojärvi—Keloidi
682
Keller [kela], Helen Adams (s. 1880),
kirjailijatar. synt. Alabamassa Pohjois-Ameriikassa.
Kadotti pikkulapsena ankaran taudin johdosta
näkönsä, kuulonsa ja puhekyvyn. Seitsemän
vuoden iässä hän tuli Anne Mansfield Sullivanin
oppilaaksi ja oppi ennen pitkää lukemaan,
kirjoittamaan sekä puhumaan. Sitten hän jatkoi
opinnoitaan ja suoritti v. 1904 yliopistollisen
tutkinnon. Hänen oma kirjoittamansa
elämäkerta „The story of my life" (1903) on tunnettu
ympäri maailman ja käännetty monille kielille,
suom. „Kertomus elämästäni" (1905). Tämän
lisäksi on häneltä ilmestynyt „Optimism" (1903,
suom. ..Elämäni avain") sekä „The world I live
in" (1908). (O. M-e.)
Keller, Johan Christopher Henrik
Hummelhof (1830-84), tansk. filantrooppi,
etevällä tavalla hoitanut ja järjestänyt
kuuromykkien opetusta Tanskassa. V. 1856 hän otti
haltuunsa erään kuuromykkäkoulun, jossa oli 7
oppilasta; hänen kuollessaan oppilasluku oli 150.
V. 1865 K. perusti koulun vähäkykyisiä varten,
1869 työkodin kuuromykille tytöille ja 1879
turvakodin tylsämielisille. Nämä laitokset
yhdistettiin yhteisen johdon alaisiksi („De Kellerske
aandssvageanstalter") ja joutuivat valtion
huostaan 1895. K. on julkaissut useita oppikirjoja
sekä toimittanut aikakauskirjoja „Nordiske
blade for døvstumme" (1863-04) sekä »Nordisk
tidskrift for blinde-, døvstumme- oeh
aandssvageskolen" (v:sta 1867). [A. Prytz, „Til minde om
professor Johan Keller" (1885).] (O. M-e.)
Kellermann. 1. Francois Christophe
de K. (1735-1820), Yalmy’n herttua, Ranskan
sotamarsalkka, rupesi 1750 sotapalvelukseen, pääsi
seitsenvuotisen sodan aikana upseeriksi, oli
vallankumouksen alkaessa kenraalimajuri ja sai
Moselin armeian ylipäällikkyyden 1792; pakotti
sam. v. Valmy’n luona preussilaiset peräytymään;
sai sam. v. Alppi-armeian ylipäällikkyyden, piiritti
konventtia vastaan kapinoivaa Lyon’ia 1793,
saamatta sitä kuitenkaan kukistetuksi, jonka
johdosta vangittiin, mutta pääsi vapaaksi 1794. K.
tuli jälleen Alppi-armeian päälliköksi, mutta jätti
sen Bonapartelle 1797 ja johti senjiilkeen vain
reservijoukkoja. Napoleon nimitti hänet
senaattoriksi ja marsalkaksi (1804) sekä Valmy’n
herttuaksi (1809); liittyi 1814 Ludvik XVIII :een,
joka nimitti hänet pääriksi.
2. Francois Étienne K. (1770-1835),
Valmy’n herttua, edellisen poika, ransk. kenraali,
oli ensin isänsä mukana sodassa, tuli 1796
Bonaparten ajutantiksi; vaikutti ratsuväen brigadin
päällikkönä Marengon luona (1800) voiton
saantiin; kunnostautui niinikään Austerlitzin luona
ja Espanjassa sekä 1813 Bautzenin luona. K.
liittyi Napoleonin kukistuttua Bourboneihin, mutta
meni hänen Elbasta palattuaan jälleen hänen
puolelleen ja otti osaa Waterloon taisteluun.
Napoleon korotti hänet pääriksi; Ludvik XVIII
riisti häneltä tämän arvon, mutta 1820 hän sai
sen jälleen. (K. O. L.)
Kelles, puuta pitkin syitä sahatessa jäävä
pintalauta.
Kellgren [tselgren], Abraham Herman
August (1822-56), suom. kielentutkija, synt.
Kuopiossa, yliopp. 1838, fil. kand. 1844, fil. toht.
1850, Suomal. kirjallisuuden seuran sihteeri
1845-46. Harrastettuaan opintoja Saksassa, Ranskassa ja Englannissa 1843 ja 1846-48 nimitettiin
K. sanskriitin dosentiksi Helsingin yliopistoon
1849. G. A. Wallinin kuoltua K. antautui
islamilaisten kansain kielten opintoihin, joita hän
harjoitti Pietarissa sekä Fleischerin luona
Leipzigissä, ja nimitettiin itämaitten kirjallisuuden
professoriksi 1854. Paitsi kaunokirjallisia
tuotteita, julkaisi K. „Das finnische Volk und der
Ural-altaische Völkerstamm" („Jahresber. der
Deutschen Morgenl. Gesellsch." 1846.
„Nouvelles Annales des voyages" 1848), „Die
Grundzüge der Finnischen Sprache mit
besonderer Rücksicht auf den Ural-altaischen
Sprachstamm" (1847), „Mythus de ovo mundano
Indorumque de eodem notio" (väitösk. 1849), „De
cosmogonia Græcorum ex Aegypto profecta"
(väitösk. 1850), „Nal och Damayanti, öfvers, från
sanskrit" (1852), „Om affixprononien i
arabiskan, persiskan och turkiskan, samt Ibn-Mâliks
Allâmija" (väitösk. 1854), „Grammatik der
osmanischen Sprache von Fu’ad-Effendi und Gâvdât
Effendi" (1855). Lisäksi K. toimitti painoon
pari Wallinin viimeistelemättä jäänyttä teosta.
Huomiota ansaitsevat K:n „Fosterländskt
album"issa (1845-46) julkaisemat kirjoitukset:
„I hvad förhållande står språket till
nationaliteten?" ja „I hvad mon uppfyller Finska språket
fordringarna af ett språkideal?" K. T-t.
 |
| J. H. Kellgren |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
