Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 701-702 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kem ... - Kemi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

–701

Kemi

702

jastonsa ovat „Erdélyi
Múseum"in hallussa
(Kolozsvárissa).

3. Z s i g m o n d K.
(1816-75), vapaah., unk.
kirjailija,
sanomalehtimies ja politikko,
toimitti, opiskeltuaan
lakitiedettä, 1840-42
siebenbürgeniläisen vastustus-puolueen äänenkannattajaa „Erdélyi Hiradót"ta,
ollen myös puolueen
johtajana vasta-avatuilla
Siebenbürgenin maapäivillä.
V. 1846 hän siirtyi
Budapestiin liittyen
keskuspuolueen äänenkannat
tajan „Pesti Hirlap"in
toimitukseen ja oli 1848
edustajana kansalliskokouksessa. Világosin
antautumisen jälkeen hän,
kansansuosiosta välittämättä,
parissa lentokirjassa
asiallisesti ja kylmäverisesti
arvosteli valtiollista
asemaa, suunnitteli tehtäviä
ja viittasi sen tien, jota
kulkien Deák sitten
johti kansansa Itävallan
kanssa 1867 tehtyyn sopimukseen. Samaan
suuntaan hän suurella taidolla toimi „Pesti Napló"n
toimittajana. Jo 1846 K. herätti huomiota „Gyulai
Pál" nimisellä historiallisella romaanillaan, jota
myöhemmin seurasivat m. m. „Férj és nö" („Mies
ja vaimo", 1852), „A szív örvényei" („Sydämen
syvyydet", 1854), „Az özvegy és leánya" („Leski
ja hänen tyttärensä", 1856). „Zord idö" („Kolkko
aika", 1857, myös saks.) ja „A rajongók"
(„Haaveilijat", 1859). Enimmäkseen traagillisia
kohtaloita käsittelevissä romaaneissaan K. osoittaa
olevansa syvätietoinen ajankuvaaja ja erinomainen
sielunelämän tuntija. Hänen romaaniensa
nautittavuutta vähentää epätasainen suunnittelu ja
raskasluontoinen tyyli. K:n muista julkaisuista
ovat huomattavimmat elämäkerralliset kuvaukset
kahdesta Wesselényi kreivistä sekä kreivi Istvan
Széchenyi’stä (1850). Y. W.

Kemin kaupungin vaakuna.

Kemin asemakaava.

Kemi, kaupunki Oulun läänissä
Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjanlahden rannalla, Kemijoen suun
edustalla, 65° 43,8’ polij.
lev. ja 24°34’ it. pit.
Greenw., sijaitsee
Sauvosaari nimisellä
niemekkeellä, joka vielä
verrattain myöhään
lienee ollut Karjalahden
erottamana saarena.
Asukasluku (1910)
2,222 henk. (1880: 342
as.; 1890: 632 as.; 1900
1,335 as.). Kaupungin
maa-alue 643,20 ha,
josta itse kaupunki-alue
72 ha. viljellyt tilukset
38,43 ha. luonnonniityt
ja laitumet 158 ha, metsät 215,88 ha: paitsi
manner-alueitaan kaupunki omistaa niemekkeen
edustalla olevat saaret, joista tärkeimmät:
Selkäsaari, Laitakari, Juurakko, osa Ajos-saarta
ja Veittiluotoa.

Asemakaavaltaan kaupunki on aivan
säännöllinen: pääkadut niemekkeen suuntaan ja ristikadut
niemekkeen poikki. Pääkaduista ovat
mainittavat: Pakkahuoneenkatu, joka johtaa satamasta
suoraan rautatieasemalle sekä Yrjönkatu ja
Puistokatu; ja poikkikaduista: Maantiekitu,
jonka kautta myös käy valtamaantie pohjoisesta
etelään. Kadut ovat rakennuksiin nähden aivan
liian leveät — 13 á 15 m ja puistokadut
puistikon molemmin puolin 11 á 12 m. Kaupungin
rakennuksista ovat mainittavat:
kaupungin kirkko (rak. 1902, Jos. Stenbäckin
piirust. muk.; 215,000 mk.), kaupungin talo
(nykyään yhteiskoulun huoneistona), palokunnan
talo, Työväenseuran talo ja idyllinen tullihuone,
joka on kaupungin ensimäisiä rakennuksia (1872).
Yleisiä puistoja: Paviljongin mäki (jolla
sijaitseva „paviljonki" nyt on raatihuoneena) ja
Hahtisaari (venevalkama) ovat rippeitä ihanasta
luonnonpuistikosta, jona niemeke on aikoinaan
ollut, kasvaen pohjoispuolella koivu- ja
eteläpuolella sankkaa kuusimetsää. Toreja:
Kauppatori- tai pikemmin markkinatori. —
Kaupunkialueeseen liittyy aivan likeisesti (Maantienkadun
varrella) reservikasarmin alue rakennuksineen,
noin 10,81 ha (rak. 1881-82; autio). —
Satama-alue: vesi-alue kaupungin omistamien saarten
ja mantereen välillä. Satama on jotensakin
tilava ja laivaliikkeelle sovelias. Vv. 1903-05 on
siinä osaksi valtion apurahoilla osaksi kaupungin
omilla varoilla laajennettu laituria (laivalaituri
ja makasiinilaituri 213 m) ja uusi laajennus on
suunniteltu. Satamaa on myös ruopattu ja sen
syvyys on nykyisin: sisäsataman 13-15 m (eräs
kohta 10 m), keskisataman 16-19 m ja ulkosata-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>