Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kemiallinen ilmiö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
709
Kemiallinen ilmiö Kemie
no
rajatieteen, fysikaalisen kernien (v a n’t TT o f f,
Ostwald, Arrhenius, Gibbs, Nernst),
joka suuressa määrässä on vaikuttanut kemian
tutkimiseen yleensä, sen oppien muodostukseen
ja koko kemialliseen ajatussuuntaan.
Suomessa sai kemia vasta vuonna 1761
erikoisen paikan opetusaineena yliopistossa. Uuden
opettajaviran ensimäinen haltija oli P. A. Gadd
(ks. t.), mutta kemian tutkimuksen varsinainen
perustaja maassamme oli Johan G a d o 1 i n
(ks. t.), joka tänne myös toi uuden kemian
(La-voisier’n) opit. Hänen seuraajansa P. A. von
Bonsdorff oli Berzeliuksen katsantokannan
ja epäorgaanisen kemian etevä edustaja. A. K.
Arppe (ks. t.) saattoi orgaanisen kemian
kemiallisessa tutkimuksessa maassamme
huomattavaan asemaan, jonka se sitten on pitänyt. —
Yliopistossamme on nykyään kaksi
professorinvirkaa sekä yksi apulaisenvirka yleisessä
kemiassa, kuin myös erikoisia professorinvirkoja
fysiologisessa kemiassa ja maanviljelyskemiassa.
Teknillisessä korkeakoulussa on kaksi
kemian-professoria, toinen yleistä kemiaa, toinen
kemiallista teknologiaa varten. Edv. TIj.
Kemiallinen ilmiö, ilmiö, jossa aineen
sisällinen kokoomus ja laatu muuttuu joko hajoamisen
tai yhdistymisen vuoksi.
Kemiallinen kaava ks. Kaava t.
Kemiallinen laboratori, laitos, joka on aiottu
ja varustettu kemiallisia tutkimuksia tai
käytännöllistä kemian opetusta varten. K:t l:t ovat
yhtä vanhat kuin kem. kokeilutaito, vaikka
niiden muoto ja varustus aikojen kuluessa on
täydellisesti muuttunut. Ensimiiisen varsinaisen
opetuslaboratorin. jossa kemiaa oli metodisesti
opetettava käytännöllisten harjoitusten avulla,
perusti Liebig 1824 Giesseniin. Nykyään on
sellaisia laitoksia kaikissa korkeakouluissa, joissa
kemia kuuluu opetusaineisiin. Suurin
opetus-laboratori on Berliinin yliopistossa; siinä voi
yhtaikaa työskennellä 400 opiskelevaa. Meidän
yliopistomme nykyinen k. 1. (yleistä kemiaa
varten) rakennettiin 18S7 ja sisältää n. 150
työpaikkaa. Edv. Hj.
Kemiallinen pesu, vaatteiden ja muiden
senkaltaisten esineiden puhdistus käyttämällä
erilaisia kemiallisesti tai liuottavasti vaikuttavia
aineita. kuten ammoniakkia, bentsiiniä, naftaa j.
n. e.
Kemiallinen taipumus, kem. affiniteetti (ks.
Affiniteetti).
Kemiallinen teknologia ks. Kemiallinen
teollisuus.
Kemiallinen teollisuus, kaikki ne eri
teollisuudenalat, joissa tuotteiden valmistus tapahtuu
kem. prosessien avulla. K:sen t:n alaan kuuluu
niinmuodoin esim. metallien valmistus malmeista
(metallurgia), selluloosateollisuus, lasi-,
saippua-, savi-, sementti-, käymisteollisuus, värjäys,
nahkateollisuus, kemikalioiden ja kaikenlaisten
kem. preparaattien valmistus, kivihiilen,
ruuni-hiilen, puun y. m. kuiva tislaus: samoin
sokeriteollisuus, väriaineiden valmistus,
kivennäisvesi-teollisuus, vedenpuhdistus y. m.
Kemialliseksi suurteollisuudeksi nimitetään
kivennäishappojen, alkalien, syaaniyhdistysten ja
kloorin avulla saatavien aineiden, orgaanisten
happojen, alkaloidien, kivihiilitervasta saatavien
tuotteiden, kem. valmisteiden, väri- ja lääkeainei-
den suuressa määrässä tapahtuvaa valmistusta.
Kem. suurteollisuuden alalla ovat etunenässä
Saksa ja Englanti, joista maista varsinkin Saksa
on viime vuosikymmeninä mennyt huimaa
vauhtia eteenpäin.
Suomessa on tärkein kemiallinen teollisuusala
selluloosanvalmistus; muista maassamme
edustetuista k:n t:n aloista mainittakoon
värjäys-teollisuus, nahka-, savi-, lasi-, saippua-, sokeri ja
käymisteollisuus; samoin puun kuivatislaus
(terva- ja tärpättitehtaat), joka ala meillä
kuitenkin on, huolimatta metsän rikkaudesta, verrattain
alkuperäisellä kannalla. S. V. II.
Kemiallinen yhdistys ks. Kemialliset
yhdistykset.
Kemialliset aineet, laadultaan homogeeniset
aineet, jotka sisältävät vain yhden alkuaineen tai
yhden kemiallisen yhdistyksen, vastakohtana
aineseoksille.
Kemialliset alkuaineet ks. Alkuaine.
Kemialliset preparaatit 1. v a 1 m i s t e e t,
aineita, joita on valmistettu kemiallisilla keinoilla,
tai sellaisten aineiden seoksia, useimmiten
vastakohtana luonnollisille aineille.
Kemialliset sedimentit, kaikki ne
sedimentti-vuorilajit, jotka ovat syntyneet vesiliuoksista
kiteytymällä tai saostumalla ilman organismien
välitystä. Näihin kuuluu vuorisuola, kipsi,
rauta-hydroksidimalmit, rautasälpä sekä kalkkituffi.
kalkkisintteri y. m. vrt. Örganogeeniset
sedimentit. P. E.
Kemialliset yhdistykset, kahden tai
useampien alkuaineiden kem. yhdistyksiä. Jokaisella
k :11a y:llä on muuttumaton kokoomus, ei
ainoastaan aineosiensa laatuun vaan myöskin niiden
suhteelliseen paljouteen katsoen (muuttumattomien
painosuhteitten laki) ja eroavat siinä
aineseok-sista, joiden kvantitatiivinen kokoomus voi
vaihdella. K:n y:n ominaisuudet ovat aivan
toisenlaisia kuin niiden aineosien, joista ovat
muodostuneet. Sellaisia ovat esim. oksidit, hapot,
suolat, hiilivedyt, alkoholit j. n. e. Niitä k.-y:iä,
jotka sisältävät hiiltä, nimitetään
orgaanisiksi, kaikkia muita epäorgaanisiksi
yhdistyksiksi. Edv. Hj.
Kemiallisten seurojen kansainvälinen liitto
(VAssociation internationale des Sociétés
chimi-qucs) perustettiin 1911 ja kokoontui ensi kerran
Pariisissa huhtikuussa sam. v. Sen tarkoitus on
käsitellä kemian alaan kuuluvia asioita, jotka
ovat yleistä tai kansainvälistä laatua, niinkuin
oppisanastoa, konstanttien määräämistä j. n. e.
Sen jäseneksi voi jokainen kemiallinen seura
päästä. Sen hallituksen muodostavat kolmen
suurimman kemiallisen seuran (..Deutsche chemische
Gesellschaft", ,,Société chimique de France" ja
„Cbemical Society of London") edustajat.
Edv. Hj.
Kemie, kylä 5 km Tohmajärven kirkolta.
Kylässä postitoimisto, apteekki ja sairashuone.
Tohmajärven piirilääkärin ja nimismiehen asunto,
Tohmajärven osuusmeijeri (1910). Kylän luona
yhtyvät Joensuusta. Sortavalasta ja
Savonlinnasta tulevat valtamaantiet. Kylä mainitaan jo
1654 Lauri Kaggille annetussa lahjakirjassa.
Vanhan hovileirin (kruununverojen kokoojan)
paikka 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla.
Postikonttori v. 1871. Kylällä pitivät venäläiset
leiripaikkaansa 1808-09." A. R. S.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
