Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Keskeisvoima ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
753
Keskeisvoima—Keski-Ameriikka
Kuva 1.
Kuva 2.
jostakin säiliöstä eri putkia
pitkin kaikkiin voideltaviin
paikkoihin. Voiteleminen
saadaan täten varmemmaksi
ja mukavammaksi sekä
voidetta säästäväksi, öljy voi
juosta säiliöstä joko omasta
painostaan, jolloin säiliön
tulee olla jossakin koneen yläpäässä, tahi
erityisen. koneen alaosassa olevan pienen pumpun
ajamana (n. s. paineenalainen voitelu) ; jälkimäistä
sovitusta käytetään isommissa, nopeaan
kulkevissa koneissa. erittäinkin kun [-pintapuris-tus laakereissa-]
{+pintapuris-
tus laake-
reissa+} on iso.
Tavallista
k:tta
esittää kuva
1; kunkin
putken
yläpuolella on
ruuvi a,
jolla
voidaan järjestää putkeen menevä öljymäärä; 6 on
aukko josta voidaan nähdä öljypisaroiden
tippuvan putkeen. Säiliön kyljessä on lasi, josta
nähdään öljvpinnan korkeus säiliössä. Kuva 2
esittää kolmisilinteriseu bentsiinimoottorin k:eineen.
E. S-a.
Keskeisvoima ks. Sentraalivoima.
Keskenmeno, sikiön syntyminen jo ennen sen
elolliseksi tuloa, siis n. 29 viikkoa nuorempana.
K. tapahtuu silloin tällöin tilapäisistä syistä
niinkuin esim. loukkaantumisista, mutta ilmenee usein
kuppataudin aiheuttamana, vrt.
Ennenaikainen synnytys. (il. O-B.)
Keskenmenokeino, keino, jota käytetään
keskenmenon aikaansaamiseksi. Tällaisia käytetään
silloin tällöin rikollisessa tarkoituksessa; joskus
saattaa kuitenkin lääkäri jonkin vaikean
sairau-dentilan välttämiseksi tahi sairauden
parantamiseksi katsoa olevansa pakotettu toimittamaan
keskenmenon; tällainen taudintila on esim.
ek-lampsia (ks. t.). (il. O-B.)
Keski-Aasia. 1. Maantieteellinen käsite, jonka
sisällys suuresti on vaihdellut. Ritter luki
K-A:aan tämän maanosan varsinaisen rungon,
vastakohtana niemimaille ja saarille. A. v.
Humboldt jakoi mantereen geometristen perusteitten
mukaan: K.-A:lla hän käsitti alueen 49ja
397," pohj. lev. välillä. Täten Tibet jäi pois. F. v.
Richthofen piti hydrografisia näkökohtia
silmällä: K.-A. on se osa Aasiaa, joka pitemmän
aikaa on ollut vailla laskujokea mereen eli alue
Pamirin, Altain, Khingan-vuorten sekä Tibetin
eteläseutujen välillä Nykyisin K.-A:aan
tavallisesti luetaan koko Tibet, Tarim-alanne 1.
Itä-Turkestan ja Gobi, yhteensä n. 6 milj. km2.
Ilmastonsa puolesta se on enimmäkseen erämaa- tai
aro-luontoista. kasvullisuus köyhää, asukkaat
etupäässä paimentolaisia. — 2. Venäjän K.-A.
ynnä A r o a I u e, Kaspian-meren itä-,
Länsi-Sipe-rian eteläpuolella oleva hallinnollinen osa
Venäjän-Aasiaa, joka ven. maantieteilijäin teoksissa
sisältää käsitteen K.-A. (ks. edellä). Venäjän
K.-A, on 3,488 milj. km2, 9.se milj. as. (arv. 1909), 1.
2.« km2:llä. Se jaetaan maakuntiin: Akmolinsk,
Transkaspia, Samarkand, Semipalatinsk,
Semiret-sensk, Syr-Darja, Turgai, Uraljsk, Fergaua.
E. E. K.
Keskiaika, vanhan ja uuden ajan välinen
ajanjakso, joka tav. luetaan kansainvaellusten
alkamisesta 375, Rooman vallan jaosta 395 tai
Länsi-Rooman häviöstä 476 Ameriikan löytöön 1492
tai uskonpuhdistuksen alkuun 1517. Nimitys
tuli vars. Hallen professorin C. Cellariuksen
(k. 1707) toimesta käytäntöön. Historian jakoa
mainittuun kolmeen suureen aikakauteen on kyllä
vastustettukin; vars. länsimaihin nähden se
kuitenkin pitää paikkansa ja k. käsite on
oikeutettu, koska tällä aikakaudella on länsimaan
kansojen yhteiskunnallisessa ja sivistyselämässä
erikoinen leimansa eroten siten jyrkästi sekä
klassillisesta muinaisuudesta että seuraavasta uudesta
ajasta. — Germaanilaisten kansojen esiintyminen
johtavina sekä kristinuskon voitolle pääsy
aikaansaavat ratkaisevan käänteen historiallisissa
oloissa: niihin loppuu antiikin maailma.
Korkeimmilleen keskiajan sivistys kohoaa vasta
12:nnella ja 13:nnella vuosis. Silloin sille
ominainen yhteiskunnan muoto, läänityslaitos, vallitsee
useimmissa länsimaissa, ja nämä ovat myös
omistaneet katolis-kristillisen opin ja sivistyksen.
Paavi on saanut yksinvallan kirkossa ja päässyt
osittain voitolle maallisistakin ruhtinaista:
länsimaiden kansat ottavat osaa yhteisiin suuriin
yrityksiin, ristiretkiin, ritarit muodostavat
yhteisen, kansainvälisen aatelissäädyn: keskiajan
skolastinen tiede, runous ja kuvaamataiteet, vars.
rakennustaide, kukoistavat silloin. Jo 13:nnen
vuosis:n jälkipuoliskosta alkaa, ainakin
muutamissa maissa, keskiaikaisten olojen
rappeutuminen. Ritarisääty sortuu vähitellen taistelussa
voimistuvaa valtiovaltaa vastaan, joka myös pääsee
paaveista voitolle. Kolmas sääty, porvarissääty,
kohoaa yhä suurempaan merkitykseen.
Klassillinen sivistys herää jälleen henkiin ja sen
leviämistä edistää kirjapainotaidon keksintö.
Maantieteelliset löydöt laajentavat myös näköpiiriä ja
maailmankäsitys vapautuu kirkon kahleista.
Kirkon sisällinen turmelus jouduttaa
uskonpuhdistusta. Siten tapahtuu siirtyminen uuteen
aikaan. — Kirkon historiassa keskiaika aloitetaan
500-600-luvun taitteesta (Gregorius Suuresta),
jolloin kirkollisen järjestyksen ulottaminen
germaanisiin kansoihin ja sen mukana kirkon suojassa
kansainvaelluksen hävityksiltä säilyneen vanhan
sivistyksen levittäminen alkaa. [Stieve, „Die
Perioden der Weltgeschichte" („Abhandlungen"
j.n.e.) : Hallam, „A view of the state of Europe
during the middle äges" (myös ruotsiksi);
Erslev, „Oversigt over middelalderens historie."]
G. R.
Keski-Ameriikka on mannermainen osa
Etelä-ja Pohjois-Ameriikan keskellä sijaitsevaa, näille
monessa suhteessa vierasta V ä 1 i-A m e r i i
k-k a a, jonka itäinen osa on enimmäkseen vajonnut
mereen ja silpoutunut saaristoalueeksi nimeltä
Länsi-Intia. Pinta-ala 540-750.000 km3, eri
laskuperusteiden mukaan. — Yksityiskohdissa on
tutkimuksella vielä paljon selviteltävää K.-A: n
maantieteellisissä suhteissa.
Pinnanmuodostuksensa puolesta K.-A. eroaa Et elä-Amer iikasta
itä-läntisen vuorisuuunan kautta, geologisesti on
yhtymäkohta havaittavissa kumpaiseenkin päin:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
