Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kiina
8
kriittisanasta mäntiin = neuvonantaja).
Korkeimmat heistä muodostavat vaikutusvaltaisen
virka-miesaatelin; sukuaatelia ei ole eikä edes
keisarillisilla prinsseillä ollut mitään vaikutusvaltaa ilman
virkaa. Arvoluokkia on 9, ulkonaisina
tuntomerkkeinä erilaiset koruompeleet -ja lasi- tai
jalokivinupit päähineissä. Virkamiehet
määrätään lyhyeksi aikaa kerrallaan. Palkka alhainen.
Lahjusten ottaminen, kiskominen, kaikkinainen
petollisuus virantoimituksessa yleinen. Virkojen
myyntiä harjoitetaan suuressa määrässä:
kuvernöörin virka maksaa 800-900,000 mk., hänen
virallinen palkkansa kolmivuotisena
toimintakautenaan n. 22,000 mk. v:ssa. — Suuri valta on
mandariineilla tuomareina. — Toinen sääty on
talonpoikain, kolmas käsityöläisten,
neljäs, alhaisin, kauppiasten. Kiinalaisella
on synnynnäinen liikemies-äly, kauppiaana hän
on saavuttanut suuren vaikutusvallan niissä
vieraissakin maissa, joihin hänellä on ollut vapaa
pääsy. Kauppiasluokka on yli koko maan
järjestäytynyt eräänlaisiin ammattikuntiin 1.
syndi-kaatteihin, jotka tosin jättävät yksilölle
ainoastaan rajoitetun toimintavapauden, mutta
sensijaan poistavat keskinäisen kilpailun ja
turvaavat jäsentensä toimeentulon. Ammattikunta
vaatii ehdotonta sanassa pysymistä, suullisesti
sovitaan, kädenlyönnillä vahvistetaan suurimmatkin
kaupat. Petoksesta ammattikunta rankaisee
nopeaan ja säälimättömällä ankaruudella. Tämä
koskee myös kauppoja ulkomaalaisten kanssa.
Oppi nauttii ehdotonta kunnioitusta. Se on
kuitenkin kokonaan toisenlaista kuin meillä,
etupäässä esi-isiltä perittyjen kirjatietojen
konemaista ulkoa oppimista. Opintojen
lopputuloksena suoritettiin viime aikoihin saakka vaikeat,
virallisen tarkastuksen alaiset tutkinnot, joiden
suorittajat saivat vastaavat oppiarvot ja
oikeuden päästä valtion virkoihin. Oli 4 tutkintoa,
joista kolme korkeinta suoritettiin Pekingissä,
kaikkein korkein keisarillisessa palatsissa. V.
1905 lakkautettiin tämä tutkintojärjestys.
Senjälkeen on eurooppalaismallisia oppilaitoksia ja
kouluja perustettu yhä enemmän: Pekingissä on
keisarillinen yliopisto, missä annetaan opetusta
neljässä Euroopan pääkielessä ja japanin
kielessä, lainopissa, matematiikassa, kemiassa, v. m.
luonnontieteissä, opettajina ulkomaalaisia ja
kotimaisia ; toinen yliopisto on Tientsinissä.
Sitäpaitsi on Tsingtauhun (Kiautsoussa) ja
Hongkongiin kiinalaisia varten perustettu K:n valtion
avustamat yliopistot. Lääketieteellinen opisto
Pekingissä toimii v:sta 1906. Maakuntien
pääkaupungeissa ja muissa tärkeimmissä
keskustoissa on uudenaikaisia ylempiä ja alempia
oppikouluja, lääkeopillisia, teollisuus-, maanviljelys-,
sotilas-, poliisi- y. m. ammattikouluja. Ulkomailla
opiskelee yhä lisääntyvä joukko kiinalaisia
ylioppilaita, eniten Japanissa (1905 n. 10,000),
huomattavia eurooppalaisia teoksia käännetään
innokkaasti, sanomalehtien ja aikakauskirjojen
luku nousee yli 200:n, monet
eurooppalaismallisia. — Ajanlasku. Kuukausia 12, niissä
päiviä 29 tai 30, minkäänlaisia lyhyemmin
väliajoin toistuvia lepopäiviä ei ole, työtä tehdään
herkeämättä päivästä toiseen; vuoden vaihteessa,
helmikuussa, levätään sensijaan työstä 14 päivää
yhtiiperäii. Kansanhuveja vietetään sekä
silloin että muinakin julkisina huvi- ja juhla-
päivinä. Paljon pidetään ilotulituksista ja lei
jäin lennättämisestä. Myös käydään paljon
teattereissa, joissa näyttelijöinä esiintyy yksinomaan
miehiä (heidän ammattiaan ei pidetä
kunniallisena eikä heillä ole täysiä kansalais-oikeuksia).
Urheilua ja voimistelua ei harjoiteta. — K u
v aavat taiteet ovat K:ssa ikivanhat. Ku
koistusaika oli Sung-suvun hallitessa (960-1295
|j. Kr.), Ming-suvun aikana (1368-1644)
huomataan rappeutumisen oireita: taide jäykistyy
kuten kaikki muukin, jäljitellään vain
kaavamaisesti entisiä saavutuksia. Yleensä taide on järki
peräistii. yksityiskohtien tarkkaa esittämistä,
toisinaan groteskia. Perspektiivi ei ole selvään
käsitetty. Maisemamaalaus on aikaansaanut
todellisia mestarituotteita. Kuvanveistotaiteen tuot
teet vähän huomattavia, etupäässä Buddha-pat
saita ia irvistäviä suojelushenkiä. Rakennustaide
merkillinen: huomattavat ovat temppelit y. m.
rakennukset omituisesti kierteisine kattoineen (k>.
liitekuvaa); jiittiläistöitä runsaasti: K:n muuri
(ks. t.), monet sillat, palatsit, patorakennukset
y. m. Taiteessa, samoinkuin monessa muussakin
K. on Japanin opettaja, vaikka oppilaastaan
aikoja sitten jäljelle jäänyt. — Kielestä ja
kirjallisuudesta ks. K:n kieli ja
kirjallisuus. — Uskonnollisissa
kysymyksissä kiinalainen on yleensä välinpitämätön ja
suvaitsevainen; uskontoja on useita, varsinaista
valtionuskontoa ei ole. Ylempien säätyluokkien
jäsenet ovat usein ateisteja, ks. K:n uskonnot.
— Salaiset seurat laajalti levinneitä (esim. ..bok
sarit"), Pohjois-K:ssa todennäköisesti kaikki
miehet kuuluvat johonkin salaiseen liittoon.
Muita kansallisuuksia K:ssa ovat
maan alkuasukkaat, jotka vielä eteläisissä ja
lounaisissa rajamaakunnissa sekä siellä täällä muualla
ovat säilyttäneet omituisuutensa enemmän tai
vähemmän selvinä. Tärkeimmät heistä ovat: vielä
osittain alistumattomat heimot m i a o t s e,
pat-sai, mulau, lutsai, tsvangkolao, lolo
1. la ka sekä moss o ja pun ti Lounais- ja
Etelä-K:ssa. Keisarillinen huone, samoinkuin
useat korkeat sotilashenkilöt olivat ma nt su ja.
jotka 1644 valtasivat maan. He eivät saa solmia
avioliittoa kiinalaisten kanssa. Heidän
lukumääränsä koko K:ssa lienee n. 20 milj. V. 1909 oli
muukalaisille avatuissa satamissa 88,310
ulkomaalaista (1906: 38,597, paitsi venäläisiä):
japanilaisia 55,401 (1906:15,548), venäläisiä 9,952,
englantilaisia 9,499 (1906: 9,256). portugalilaisia
3.396 (3.184), ameriikkalaisia 3.168 (3.477),
saksalaisia 2.341 (1,938), ranskalaisia 1.818 (2,189).
muita eurooppalaisia 2.231 (2,735), muiden
maanosien asukkaita 504 (299).
Siirtolaisuus. Naapurimaihin on jo
vuosisatoja paljon siirrytty: Taka-Intiassa kiinalaiset
ovat monessa maassa painaneet leimansa
väestön ulkomuotoon ja kulttuuriin. Viime
vuosisadan loppupuoliskolla heitä alettiin tuoda
Arne-riikkaan, Austraaliaan ja Afrikkaan, missä
työvoiman puute oli tuntuva. Mutta ennen pitkää
heitä tuli niin suuressa määrin, että valkoisen
työväestön pakotuksesta, jolle tulijain kilpailu
oli musertava, asianomaisten maitten hallitukset
ryhtyivät toimenpiteisiin kiinalaisten
maahanmuuton rajoittamiseksi tai ehkäisemiseksi.
Huomattava on, että kiinalainen ainoastaan
poikkeustapauksissa omaksuu vieraan kansallisuuden eikä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
