Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiinnityshuuhde ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
SS,
Kiinteistökirja Kiinteistönsiirtovero
88S
kiinteistöstä >’ii säädetty. Muut
varallisuusoikeudet ovat irtaimistoa. — Ero irtaimen ja
kiin-t> mi • inaisuuden välillä on oikeudellisessa
suli-tee >-1 erittäin tärkeä, sillä niitä koskevat
oikeussäännökset ovat monessa kohdin aivan erilaiset.
N"iin on laita esim. omaisuuden luovutusta,
lain-huudata.ta. kiinnitystä, naimaosaa,
aviopuolisoiden yhteispesän hallinto-oikeutta, perinnönjakoa
j i testamenttioikeutta koskevien
yksityisoikeudellisten säännösten: oikeudenkäyntiin nähden 011
111. 111. haasteesta, laillisesta tuomioistuimesta,
nioitekanteesta ja varsinkin ulosotosta tässä
kohden erilaisia säännöksiä voimassa ja muunkin
julkisen oikeuden alalla 011 puheenaolevalla erolla
merkitystä. Eräissä tapauksissa on kuitenkin
irtaimeen sovellettava kiinteistöä koskevia
säännöksiä. niin. kiinnitettyyn toisen maalla olevaan
laitokseen ulosottoon nähden ja irtainta
omaisuutta olevaan rakennukseen yleensä eräissä
suhteina. Sitäpaitsi seuraa sellainen irtain
omaisuus. joka. kuten palokalut. avaimet, tikapuut,
halot, aita-ainekset y. m.. 011 kiinteistön
tarpeistoa per ti nen s s i ks. t.). sellaisena ollessaan
kiinteistöä ja on siis siitä annettujen säännösten
alainen. Kiinteistöä saavat Suomessa omistaa
vain Suomen kansalaiset sekä Venäjän alamaiset,
ei kuitenkaan mooseksenuskolaiset (Keis.
asetukset 10 p:ltä helmik. 1891 ja 10 p:ltä marrask.
1903). mutta ulkomaalaiset ainoastaan
hallitsijan erityisellä luvalla (Keis. aset. 25 p:ltä helmik.
1851i; venäläisten ja ulkomaalaisten tulee
asettaa asiamies sille paikkakunnalle, missä
kiinteistö on. elleivät itse siellä asu (Keis. asetukset
11 p:ltä maalisk. 1879 ja 16 p:ltä helmik. 1891).
K. K-a.
Kiinteistökirja (saks. Grundbuch), kirja, jota
julkinen viranomainen pitää oikeuksista
kiinteistöihin. Kiinteän omaisuuden erikoisen tärkeä
asema yhteiskuntarakenteessa 011 saanut
lainsäätäjän koettamaan tehdä sitä koskevat
oikeustoimet erikoisen vakaviksi ja varmoiksi sekä siinä
tarkoituksessa ennen kaikkea julkisiksi.
Germaanisissa maissa tuli kiinteän omaisuuden
luovuttamisen ja panttauksen jo varhain tapahtua
käräjillä. Tästä niinhyvin Skandinaavian maissa kuin
etelämpänäkin germaanisissa maissa alkuaan
sa-manlaisesta menettelystä 011 kehittynyt kaksi tri
järjestelmää, nim. Saksassa kiinteistökirjat sekä
pohjoismaissa lainhuudatus- ja kiinnitysmenettely.
Muutamissa Saksan kaupungeissa muodostui jo
varhain kiinteistöjä sekä niihin kuuluvia
oikeuksia osoittavia luetteloita. Sellainen on säilynyt
esim. Danzigissa v:lta 1382. Niiden laajemman
levenemisen ja kehittymisen esti jonkun aikaa
roomalaisen oikeuden valtaan pääseminen Saksan
valtioissa, joka oikeus ei tuollaisia luetteloita
tuntenut. 17:nnen vuosis. lopulla sai laajennut
liike ja sen aiheuttama tarve kohottaa
kiinteistö-luottoa lainsäätäjän Preussissa ryhtymään tätä
vanhaa saksalaista laitosta kehittämään. Siitä
lähtien kehitettynä ja vähitellen kaikkiin
.Saksan valtioihin levinneenä se on saanut Saksassa
nykyisen muille maille esimerkiksi kelpaavan
muotonsa.
Nykyisin voimassa olevien määräysten mukaan
011 kaikkialla Saksassa pidettävä kaikista
kiinteistöistä piirikunnittani luetteloita,
kiinteistö-kirjoja. joissa kiinteistöt ovat joko numero- tai
aakkosjärjestyksessä ja joissa kullakin kiinteis-
töllä 011 oma aukeamansa. 11. s. lehtensä, tai
oikeastaan useampia sellaisia. Tällä lehdellä
tulee olla helposti käsitettävät ja luotettavat tiedot
kiinteistöä koskevista oikeudellisista seikoista.
Sitävarten tulee siinä olla kysymyksessä olevan
kiinteistön tunnusmerkit; sellaisina käytetään su
luoja tunnusmerkkejä, jotka sen verokirjassa eli
katasterissa (ks. t.i muista kiinteistöistä erotta
vat. Kiinteistöön kuuluvia oikeuksia koskevat
merkinnät jakautuvat kolmeen eri sarekkecseen.
Ensimäiseen niistä merkitään
omistusoikeudelli-set suhteet, toiseen esineoikeudet,
lukuunottamatta panttioikeuksia, ja kolmanteen
viimeksimainitut oikeudet. Kiinteistökirjassa olevat kiin
teistöä koskevat merkinnät tulee saada tietoonsa
jokaisen, jonka oikeutettu etu sitä vaatii (julki
-uuden periaate). Millään kiinteistökirjaan
merkittävällä oikeudella ei ele oikeudellista
pätevyyttä, ennen kuin se tulee siihen merkityksi.
Kaikki kiinteistökirjaan merkityt tiedot i vat
täysin luotettavat sille, joka niihin hyvässä
uskossa luottaen ryhtyy kiinteistöä koskeviin
oikeustoimiin. o. kiinteistökirjalla tulee olla
fides publica.
Nykyisin ovat kiinteistökirjoista kaikissa Snk
san valtioissa vc imussa samat
asiallisoikeudelli-set määräykset. Ne ovat pääasiallisesti 1 p:nä
tammikuuta 1900 voimaanastuneessa Saksan
yleisessä. siviililakikirjassa. Kiinteistökirjoja
koskevat muodollisoikeudelliset määräykset ovat vain
osaksi kaikille Saksan valtioille samat. Sellaiset
kaikille valtioille yhteiset muodollisoikeudelliset
määräykset ovat kaikkia Saksan valtioita koske
vassa kiinteistökirja-asetuksessa 24 p:ltä maalis
kuuta 1897. joka astui voimaan samaan aikaan
kuin Saksan yleinen siviililakikirja eli v:n 1900
alussa. Lähemmät määräykset kiinteistökirjoista.
m. m. niiden muodosta ja niitä hoitavista
viranomaisista. on kunkin valtion erikseen annettava.
Preussissa 011 sellaisia määräyksiä annettu
pääasiallisesti asetuksessa kiinteistökirja-asetuksen
täytäntöönpanosta 26 p:ltä syyskuuta 1899 sekä
eräällä sam. v. annetulla hallinnollisella
asetuksella.
Paitsi Saksassa 011 kiinteistökirjoja muutamissa
muissakin Euroopan maissa, toistaiseksi ei vielä
kuitenkaan yhdessäkään pohjoismaista.
Meillä Suomessa, jossa lainhuudatus- ja
kiinnitysmenettely 011 yhä vielä voimassa, on
kysymys kiinteistökirjojen laatimisesta ollut jo kauan
vireillä. Jo 1892 lainvalmistelukunta sai
valmiiksi sitä koskevan mietintönsä, josta sitten
kuulusteltiin erinäisiä viranomaisia ja 1898
iltn"-tyi lainvalmistelukunnan näiden kuulustelujen
johdosta antama lausunto. Sen pitemmälle ei
asia ole meillä vielä päässyt. K. //-«.
Kiiuteistöluotto, luotto jota annetaan kiin
teistöpanttia vastaan, vrt. Luotto.
Kiinteistönsiirtovero, sellainen varaili
suudensiirtovero (ks. t.), jota kannetaan
kiinteistön omistusoikeuden tai muun sen
veroisena pidetyn oikeuden (esim. rälssiveron)
siirtyessä henkilöltä toiselle; sen vastakohtana on
irtaimisto 11 s iirtover o. Tällainen vero
määrätään tavallisesti määräprosentiksi
kiinteistön arvosta ja sitä kannetaan joko välittömästi
veronkantoviranomaisten kautta tai välillisesti
leimamerkkejä käyttämällä. Tätä veroa, jonka
alkujuuret ulottuvat kauas menneisyyteen, on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
