Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - King's bench ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
927
Kinnor—Kioto
928
Kinnor [-ó-], muinaisheprealaiueii kielisoitin,
sitran taikka harpun kaltainen. I. h.
Kinnula ks. Kivijärvi.
Kino. erinäiset parkitus- ja väriaineita
sisältävät jähmettyneet kasvinesteet, joita käytetään
mustaksi värjäämiseen, vähin rohdoksina. —
Amboina-, m a l a h a r- l. i t ä-i n t i a n-k. saadaan
Malabar rannikolla kasvavasta Plerocarpus
Marsapiam puusta, butea-, palassa-,
bengaalial.- 1. dhak-k. intialaisista hernekukkaisista
Butea-sukuisista kasveista. austraalial.-,
Botany Bay-, e u k a l y p t u s-k. erinäisistä
austraalial. Eucalyptus-lajeista. länsi-intial.-
l. J a m a i k a-k. Coccoloba uvifera pensaasta ja
1 ä n s i-a f r i k k a l. k. l. g a m b i a h a r t s i
Plerocarpus erinaceus puusta. J. A. W.
Kinoidiini (lat. chinoideum), nimitys
kiinaemäksien sekoitukselle, jollainen kiniinin
valmistuksessa syntyy sivutuloksena, ruskeana,
hartsintapaisena. hajuttomana, kitkeränä massana.
Käytäntö jotenkin sama kuin kiniininkin.
(M. O-B.)
Kinokuume, eläinl., on nautaeläimille
ominainen tauti, jonka syyksi arvellaan tartunta-ainetta,
joka määrättyjen olosuhteiden vallitessa tarttuu
eläimestä toiseen. Tauti alkaa vilunväristyksillä
ja kuumeella. Eläin on raukea, ruokahalu ja
maidonanti katoavat. Hengitys- ja
ruuansulatuselinten limakalvot tulehtuvat. Silmäluomet
turpoavat, ja silmistä tippuu alituisesti kyyneleitä.
Sieraimista juoksee kellertävää, toisinaan
verensekaista, sittemmin pahanhajuista märkää.
Hengitys on raskas, hörisevä. Umpi ja ripuli
vaihtelevat. Tauti vie usein kuolemaan. — Sairas
eläin on pidettävä ilmavassa suojassa ja
suojeltava läpivedolta. Ruuaksi annetaan helposti
sulavaa rehua. Lääkkeitä käytetään oireiden mukaan.
Kp.
Kinoliini, orgaaninen emäs, kaava C„H;N, on
saanut nimensä siitä, että se syntyy kiniinistä
tislaamalla tätä alkalein kera. Se esiintyy
kivihiilitervassa ja valmistetaan kuumentamalla
aniliinin, nitrobentsolin ja glyseriinin seosta
rikkihapossa. K. on nestemäinen, kiehuma-p. 238°;
muodostaa suoloja happojen kanssa. K:sta johtuu
>uuri aineryhmä, n. s. kinoliinijohdannaiset,
joihin m. m. kiniini ja muut kiinaemäkset kuuluvat.
K:ia käytetään myös lääkkeenä kuumetaudeissa.
Edv. Hj.
Kinoliinipuna, kinoliinista valmistettu
punainen väriaine.
Kinoni, hentsolijohdannainen, kaava C,H,0.j,
syntyy useiden bentsoliyhdistysten hapettuessa
m. m. kiinahaposta, josta sen nimi; kiteytyy
keltaisiksi neuloiksi. Sillä on omituinen atomistinen
rakenne, samanlainen kuin se, joka esiintyy
useimmissa orgaanisissa väriaineissa, ja joka
on näiden varsinaisena värinkannattajana
(kromoforina) Pelkistämällä syntyy k:sta hydrokinonia
(ks. t.). Edv. Hj.
Kinosoli, oksykinoliinisulfohapon
kaliumisuola, keltainen kiteytyvä aine: käytetään
haavanhoidossa antiseptisiin siteisiin.
Kinsky [-ki]. vanha bööm. aatelissuku, josta
on vielä elossa kreivillinen ja ruhtinaallinen
haara. Suvun jäsenistä mainittakoon W i l h e l m
K. (k. 1034). Wehinicin ja Tettaun kreivi;
valittiin väliaikaisen hallituksen jäseneksi kapinan
alkaessa Praagissa 1618, mutta vetäytyi siitä pian
erilleen ja pelasti siten maatilansa. Liittyi
sittemmin Wallensteiniin ja otti m. m. osaa tämän
neuvotteluihin Ranskan lähettilään Feuquières’in
kanssa: sai Wallensteinin mukana surmansa
Egerissä 25 p. helmik. 1634.
Kinsti ks. Sivettikissat.
Kintaus, rautatienasema (V l.) Jyväskylän
radalla Vesangan ja Petäjäveden asemien välillä.
26 km:n päässä Jyväskylän kaupungista;
Helsinkiin 352 km. L. H-nen.
Kinteri ks. N u r m in p a p e r i t e h d a s.
Kintsou, Kiinassa. 50 km Port-Arthurista
koilliseen oleva kaupunki, jossa toukokuun 26 p. 1904
kenraaliluutnantti Okun johtamat japanilaiset
(40,000) voittivat kenr. luutn. Stösselin
komentamat venäläiset (13,000). Voittajain mieshukka
11.;%, voitettujen 7%. Taktillinen arvo 0,»i.
-lskm-.
Kinttula, maatila Artjärven kirkolla. Tilan
viljelykset saattoi valtiopäivämies ja tunnettu
maanviljelijä D. J. E. Duncker (sotasankarin
pojanpoika) erinomaiseen kuntoon. Hän oli
perinyt tilan isältään senaatinkopisti Kustaa D:lta.
— Juustomeijeri. L. H-nen.
Kinttupahka, eläinl., joksi nimitetään
turpoamaa kintunpäässä, aiheutuu loukkaantumisesta.
Se saa aikaan tulehduksen nahassa ja sen
alaisessa kudoksessa ynnä nahan alla olevassa limapussissa, harvemmin syvemmällä olevissa osissa.
Tulehduksen johdosta erittyy nestettä, joka
aiheuttaa turpoamisen. Vamma, jota hevonen
tuskin koskaan ontuu, on vain rumentava vika.
Hoidossa käytetään aluksi kylmiä kääreitä, väkeviä
salvoja ja lopuksi turvaudutaan leikkaukseen.
Kp.
Kinunki l. kiertokela (pieni vintturi)
painojen nostamista, purjeköysieu kiristämistä
y. m. vartenf. vrt. Höyryvintturi.
H. Schwrtsbg.
Kioski (turk. kiösjk oik. = näköalarakennus).
pieni huvimaja, jonka muodostaa pilarien
kannattama telttakatto. itämailla tav. rakennettu
puutarhan tai puutarhapenkereen ulkolaitaan;
keveä, altaanimainen. puusta tehty rakennuksen
ulkoilema itämaisissa rakennuksissa;
eurooppalainen puutarha- tai puistomaja. rakennettu
turkkilaiseen tai kiinalaiseen tapaan; pienehkö
virvoitusjuomien tai sanomalehtien y. m.
myyntikoju kaupungeissa ja rautatieasemilla.
Kioto [kjöto], l. Kyoto, myös Saikio =
„Länsi-pääkaupunki", kaupunki Japanissa,
Nipponin-saarella, länteen Biwa-järvestä, Kamo-joen
varrella; 442,462 as. (1908), maan kolmas.
-Sijaitsee hedelmällisessä, metsäin ympäröimässä
laaksossa, on säännöllisesti rakennettu; monta
kuuluisaa buddha-temppeliä ja -luostaria, Buddhan
pronssinen jättiläiskuva, keisarillinen,
hovi-aatelin rakennusten ympäröimä palatsi, sogunin linna.
— K. on Japanin vanhan, taiteellisen
käsiteollisuuden keskus. Kuuluisia ovat silkki-, hopea-,
pronssi-, emalji- ja posliiniteokset. — V. 1899
K:oon perustettiin yliopisto, jossa (1908)
ylioppilaita 1,412. opettajia 179 (näistä 5 ulkomaalaista);
taideteollisuuskoulu y. m. oppi- ja
sivistyslaitoksia. -— Neljä rautatietä yhtyy K:ssa, 43 km pitkä
rata yhdistää sen Osaka nimiseen
merikaupunkiin. V:sta 1794 v:een 1868 K. oli hallitsijan
asuinpaikka, mvös pari vuosisataa šogunin.
E. E. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
