Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 931-932 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiova ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

931

Kipinäinduktori—Kippunta

932

Liettuan venäläisten keskusta ja oikeauskoisten
pääpaikka (metropoliitta 1400-luvun lopulla);
kauppiaat ja porvarit saivat laajoja etuoikeuksia
(lakkautettu vasta 1833). V. 1569 K. joutui
Puolalle, 16S6 tämä luovutti sen lopullisesti
Venäjälle; 1797 siitä tuli kuvernementin pääkaupunki.

E. E. K.

Kipinäinduktori ks. I n d u k t s i o n i k o n e.

Kipinänsammuttaja, laite, jonka
tarkoituksena on estää kattilan tulipesästä poistuvien,
hehkuvien kipinöiden pääsy ulkoilmaan, missä ne
voisivat aikaansaada tulipaloja. Varsinkin
veturien tulipesissä, joissa koneen menohöyryn
kiihdyttämä veto on tavattoman voimakas, käytetään
yleisesti kipiniinsammuttajia. Näissä on
kipinäin kulkutielle asetettu verkko, ristikko tai
reikälevy, joihin kipinät tarttuvat, taikka
pintoja, joihin sattuessaan kipinät hienonevat ja
sellaisina joko putoavat nkisäiliöön tai
poistuvat sammuneina savupiipusta. V. V-la.

Kipinäsähkötys ks. Langaton
sähkötys.

Kuva 1.

Kuva 2.

Kipitka l. k i p i k k a (ven. kibi’tka, < kirg.),
rattaiden tai reen kaarirunkoinen kuomi, myöhemmin kuomirattaat. Alkuaan Itä- ja
Keski-Aasian aropaimentolaisten rattailla siirrettävä
asunto, jonka seinä on muodostettu
kokoonpainettavista ristikkolaitteista ja katto keilamainen;
peitetty tavallisimmin huovalla (kuvat 1, 2).

U. T. S.

Rudyard Kipling.

Kipling, Rudyard (s. 1865), engl.
kirjailija, syntyi Bombayssa, mutta sai kasvatuksensa
Englannissa. Palattuaan takaisin Intiaan hän
aluksi rupesi sanomalehtimieheksi, julkaisten
„Civil and military gazette" ja „Pioneer"
lehdissä ensimäiset kertomuksensa. V. 1889 hän
läksi laajalle matkalle, käyden Kiinassa,
Japanissa, Afrikassa, Austraaliassa ja Ameriikassa.
Ameriikassa hän eli 7 vuotta, sitten hän palasi
Englantiin. Kirjallisen uransa alussa K. esiintyi m. m. lyyrillisenä runoilijana, ja hänen ensi
mäinen runokokoelmansa „Pepartmental ditties"
(1886) sisältävät hienoja
huumorillisia ja
satiirisia kuvia
anglo-intialaisesta elämästä ja
todistavat, että K.
mestarillisesti hallitsee runollisen
kielen keinoja. Uuden
alan englantilaiselle
runoudelle K. aukoi
rupeamalla kuvaamaan
sotilaselämää. Hänen „Kasarmiballadinsa" („Barraek
room ballads". julk. 1893)
ovat alkuperäisen
raikkaita runoelmia, joilla
tuskin on vastinetta
muiden maiden
kirjallisuudessa. Näitä balladeja K.
täydensi runoilla
„Service songs", jotka julkaisi nidoksessa „The five
nations" (1903).

Sotilaselämän monipuolisen kuvauksen ohella
kohtaa näissä K:n soturirunoissa hänen
militarismia ja imperialismia ihailevan käsityksensä.
Kaksi puolta huomaa selväleimaisina K:n kirjailijaluonteessa: toiselta puolen taidon terävästi
ja nopeasti havaita ihmisten ja asiain luonte
iiikkaita piirteitä ja huumorillisesti sekä kuva
rikkaasti niitä esittää; toiselta puolen rikkaan
ja herkän mielikuvituksen, joka kernaasti
antautuu haaveiluihin ja runollisiin yhdistelmiin.
Luonteenomaisinta K:n taiteellis-kirjallisessa
tuotannossa tarjoavat hänen kertomuksensa „Plain
tales from the hills" (1887; myös suom.). Hänen
seuraavista runsaslukuisista suorasanaisista
teoksistaan ovat mainittavimmat „The light that
failed" (1891; suom.), „Many inventions" (1893).
„The jungle book" (1894; suom.), „The second
jungle book" (1895 ; suom.), „Captains courageous"
(1897; suom.), „Stalky and Co." (1899), „Kim"
(1901). Sai 1907 Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
[Le Gallienne, „R. K., a eriticism" (1900) ;
Monkshood, „R. K., the man and his work" (1902).]

J. H-l.

Kippari (ruots. skcppare), laivuri (ks. t.).

Kippi, yleisimpiä tavallisesti rekillä tai noja
puilla tehtävistä telinevoimisteluliikkeistä, jossa
näppärällä kiepahduksella päästään
„suorariipunnasta" suorinta, s. o. „takatietä" „suoranojaan".
Liikettä tehdessä tulee käsien, vartalon ja jalkojen olla ojennettuina, ainoastaan lantio-osa liikkuu. L. P.

Kippin aparaatti, laboratoreissa yleisesti
käytetty, itsetoimiva kone, jolla valmistekaan sellai
sia kaasuja (vetykaasua, rikki
vetyä, hiilioksidia), jotka
muodostuvat happojen vaikuttaessa
johonkin kiinteään aineeseen
(metalliin, rikkimetalliin,
karbonaattiin). Edv. Hj.

Kippunta (ruots. skeppnnd,
tansk. ja norj. skippund, saks.
Schiffspfund), Suomessa,
Skandinaavian maissa, Pohjois-Saksassa
ja Itämerenmaakunnissa kävtetty
painomitta = 20 leiviskää. K. oli Kippin aparaatti.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>