Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjapainotaito
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
965 Kirjapainotaito
970
ensimäiseksi ja saavutti 1550-luvun alkupuolella
sellaisen maineen, että Euroopan etevimmät
oppineet sinne lähettivät käsikirjoituksensa
painettaviksi. 10:nnella vuosis. saavutti suurimman
maineen ja kukoistuksen Kristoff Plantiuin
kirjapaino, jota suuruutensa ja loistavien töidensä
vuoksi on sanottu maailman ..kahdeksanneksi
ihmeeksi". Bruggeen ja Brysseliin perustettiin
kirjapainot 1476, Deventeriin ja Delftiin 1477,
Haarlemiin ja Leideniin 1483, Amsterdamiin 1500,
Haagiin 15-18. Leiden ja Amsterdam ovat
saavuttaneet kuuluisuutta Elzevier-suvun (1592-1680)
kirjapainoilla, joiden klassikkojulkaisut ovat
suuren tarkkuutensa ja kauniin painonsa’
puolesta ensiluokkaisia.
e) Sveitsin ensimäinen kirjapaino perustettiin
Beromiimsteriin (Aargau) 1470. Pian kohosi
Basel tärkeäksi kirjnpainokaupungiksi. Genftve sai
kirjapainon 1478, Ziirieh 1504, jossa sveits.
uskonpuhdistajain huomattavimmat teokset painettiin.
Sveitsin nykyään suurin kirjapaino on
Einsiedelnissä (Schwyz). — f) Unkariin toi
kirjapainotaidon Mattias Corvinus 1472, Budaan, jossa saks.
Andreas Hess 1473 painoi nykyisin hyvin
harvinaisen „Chronica hungarorum"in. Vv. 1558-93
oli Unkarissa n. 70 paikassa kirjapaino.
g) Englannin kirjapainotaidon isäksi
mainitaan Willian Caxton (k. 1491), joka aikaisemmin
oli ollut painajana Bruggessä ja siellä painanut
kaksi englanninkielistä kirjaa. V. 1477
ilmestyi ensimäinen Englannissa painettu kirja.
Melkein samoihin aikoihin saapui Englantiin
toinenkin kirjanpainaja, mutta heidät kummankin
voitti pian lothringenilainen Wynkyn de Worde
(1491-1534), joka on englantilaisten kirjasinten
ensimäinen parantaja. Oxford näyttää saaneen
ensimäisen kirjapainonsa 1478; vv:lta 1486-1517
ei kuitenkaan tunneta ainoatakaan Oxfordissa
painettua kirjaa. Vv. 1850-1900 painettiin
Oxfordissa yhteensä 8,000 kirjaa. Skotlanti sai
ensimäisen painonsa Edinburghiin 1507 ja Irlanti
Dubliniin 1551.
h) Espanjaankin saksalaiset toivat
kirjapainotaidon. Ensimäinen esp. kirja painettiin
Valenciassa jo 1474. Saragoza sai kirjapainon 1475,
Sevilla 1477. Barcelona 1478, Salamanca 1481,
Burgos 1485. Paitsi näitä oli ennen 1500 13 muuta
kirjapainoa. — i) Portugaliin kirjapaino tuli
juutalaisten toimesta. Lissabonissa painettiin 1489
selitykset pentateukkiin heprealaisilla
kirjasimilla. V. 1495 alkoi latinaisten ja
portugalilaisten kirjain painaminen.
k) Puolaan, Liettuaan ja Galitsiaan toivat
juutalaiset ja jesuiitat kirjapainon. Krakovaan
perustettiin kirjapaino 1491, Varsovaan 1625.
Voly-nian Ostrogissa lopetettiin 15S1 venäläisen
Raamatun paiuatus. — 1) Venäjä. Vanhimmat
slaavilaiset teokset painettiin muissa maissa. Vanhin
ven. painopaikka on Tsernigov (1493). Moskova
sai painon vasta 1553. Tämä hävitettiin, kun
puolalaiset 1611 valloittivat Moskovan; vasta
1644 perustettiin sinne uusi paino. Pietari suuri
valmistutti Hollannissa venäläisiä kirjasimia ja
perusti 1704 Moskovaan synodaalipainon.
Pietarista tuli heti perustettaessa myös painopaikka.
Ensimäinen Pietarissa painettu kirja ilmestyi
1713, mutta jo 1711 oli siellä ilmestynyt eräs
sanomalehti. Ensimäiset kiinalaiset painotuotteet
ilmestyivät Pietarissa (1730). Riikaan perustettiin
kirjapaino 1588, Tarttoon 1642, siis sam. v.
kuin Suomeen.
m) Turkissa kirjapainotaito kauan oli kielletty,
se kun oli taikuutta, vieläpä sen harjoittaja oli
kuolemalla rangaistava. Siitä huolimatta
juutalaiset kuitenkin jo v:sta 1490 alkaen
harjoittavat salaisissa painoissaan ripeätä toimintaa.
Vasta 1727 annettiin julkinen lupa perustaa
kirjapainoja. — n) Kreikassa painoivat kuljeksivat
juutalaiset jo 1500-luvulla. Vasta 1817 sai Korfu
vakinaisen painon ja Ateena ja Korintti y. m.
kaupungit vieläkin myöhemmin. Misolonghi’in
perusti vapaussodan aikana kirjapainon Byron.
o) Tanskaan, samaten kuin yleensä
Skandinaaviaan toimittivat kirjapainon kuljeskelevat
saksalaiset painajat. Ensimäinen Tanskassa painettu
kirja ilmestyi 1482 Odensessa ja ensimäinen
tanskankielinen kirja Kööpenhaminassa 1495
(Gottfreds Ghemeniläisen painossa). 1500-luvulla
painettiin suuri osa tanskalaisia ja norjalaisia
kirjoja ulkomailla. V:sta 1571 oli Kööpenhaminan
yliopistolla oma paino. Vasta viime aikoina
onkin Tanskan kirjapainoteollisuus alkanut
kehittyä. 1600 oli 5. 1700 9, 1800 24, 1870 119 ja 1906
536 (Kööpenhaminassa 255). Islannissa ilmestyi
ensimäinen painettu kirja jo 1531. V. 1906
Islannissa oli. 13 painoa. — p) Norja sai ensimäiset
kirjapainonsa vasta 1600-luvun keskivaiheilla
(Kristiaaniaan ja Trondjemiin). V. 1910 oli 191
kirja- ja sanomalehtipainoa (Ivristiaaniassa 65).
q) Ruotsin ensimäinen painaja on
lyypekkiläinen Barth. Ghotan, joka Tukholmassa 14S3
painoi erään latinaisen kirjan. Sam. v. painoi myös
Tanskasta tullut saks. painaja Joh. Snell
Tukholmassa. V:sta 1491 oli Tukholmassa vakinainen
kirjapaino, jonka ensimäiset tuotteet olivat
kirkollisia käsikirjoja. Upsalassa painettiin jo vv.
1510-19. V:n 1525 tienoilla perustettiin Kustaa
Vaasan toimesta kirjapaino, josta tuli
uskonpuhdistuksen välikappale; siinä painettiin m. m.
ruots. Uusi testamentti 1526. Koko Raamattu sen
sijaan painettiin (1541) Richolffin painossa
Upsalassa, joka oli kutsuttu Saksasta erikseen tätä
työtä suorittamaan. Sen jälkeen Upsala oli
kirjapainotta v:een 1613.
r) Suomi. Vanhin erikoisesti Suomea varten
tilattu kirja on „Missa]e Aboënse", jonka piispa
Konrad Bitz 1488 hankki Lyypekistä. Painaja
on Ruotsin ensimäinen kirjanpainaja Barth.
Ghotan. Ensimäinen varsinaisesti suomalaiseen
kirjallisuuteen kuuluva kirja. Agricolan „Abc-kiria"
on painettu Tukholmassa joko 1542 t. 1543.
Tukholmassa painettiin muutkin Agricolan kirjat,
vieläpä koko Raamattukin (1642)T V. 1642
perustettiin maahamme ensimäinen kirjapaino,
Yliopiston kirjapaino, jonka ensimäinen johtaja oli Pi
eᚧtari Wald (vv. 1642-53). Ison vihan aikana
tämä kirjapaino oli toimettomana Tukholmassa
(vv. 1713-22). V. 1750 yliopisto möi
kirjapainonsa Jaakko Merckellille. Maamme toisen
kirjapainon perusti Juhana Gezelius vanhempi
Turkuun 1668; se siirtyi sitten hänen pojalleen
Juhana Gezelius nuoremmalle. Tämän
kirjapainon ansioista on mainittava, että sen
painotuotteet olivat melkoista halvempia kuin Ruotsissa
painetut. Kolmas kirjapaino perustettiin piispa
Bängin toimesta Viipuriin 1689; sen hävittivät
venäläiset 1710. Johtajana tässä kirjapainossa
toimi jo edellä mainittu Daniel Medelplan. Vä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
