Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirveli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1031
Kirvunjoki—Kisfaludy
1032
rin 1., Jääsken kihlak.. Kirvun nimismiesp.;
kirkolle Sairalan ja Inkilän rautatienasemilta 9 km.
Pinta-ala 049,: km5, josta viljeltyä maata 0.458
ha (1901). Manttaalimäärä 50, so, talonsavuja
1,049, torpansavuja 93 ja muita savuja 560 (1907).
8.875 as. (1909); 1.357 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 988 ’1901).
577 hevosta ja 3.562 nautaa (1908). —
Kansakouluja 7 (1911). Kunnanlääkäri; apteekki.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Viipurin
saliaosakeyhtiön saha (Inkilässä), Sairalan ja
Kirvunkylän sahat. Kirvun huopatehdas,
Luonnonparantolan, Sairalan ja Inkilän myllyt,
tiilitehdas. — Huomattavuuksista mainittakoon
vastaperustettu luonnonparantola. — 2.
Seura-k u n t a, keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Jääsken rovastik.; perustettu Jääsken kappeliksi
1611, erotettu omaksi khrakunnaksi keis.
käsky-kirj. 1858. Kirkko, puinen, rak. 1815-16,
korjattu 1873-74. L. H-nen.
Kirvunjoki 1. Helisevänjoki on
Vuoksen lisäjoki, jonka toinen haara alkaa
Salpausselän sisäpuolelta, toinen sen ulkopuolelta.
Juoksultaan se on maan omituisimpia jokia. Läpi
tämän maiseman kulkee joukko pitkiä laaksoja
luoteesta kaakkoon. Näitten läpi joen haarat
juoksevat muodostaen tällä lailla reitin, jonka
järvet yhdistää murtoviivan tavalla järvestä
järveen juokseva joki. Kirvun haara juoksee ensin
»ivan suoraan kaakkoon Kirvunjärven, Torajärven
ja joentapaisen Juoksemanjärven kautta.
Viimemainitun järven eteläpäästä se taas virtaa
Kuha-jokena luoteeseen, ylityäksensä Helisevänjoessa
vastaantulevaan Kuunjoenhaaraan.
Helisevänjär-vestä on karttojen mukaan kaksi laskua
Vuokseen, niin että kaarenmuotoisen järven
molempien osien ja Vuoksen väliin jää kaunis Räisälän
saari. K:n pituus Räisälän kirkolta on noin 7
peninkulmaa. Kuunjoen haara on hiukan
pitempi. Jokilaaksossa, erittäinkin järvien välillä,
asutus on hyvin tiheä. Suuri liike on järvillä,
mutta joki ylimalkaan ei ole kulkukelpoinen.
Suurin koski on Ala-Killatsunkoski, 336
hevosvoimaa. J. ß. R.
Kis [kis] (unk.), pieni; esiintyy usein
yhdysperäisissä unk. paikannimissä.
Kis, Jänos [kis junos] (1770-1846), unk.
kirjailija, luter. pappi, v:sta 1812 piispa
(Sopro-nissa). K:n kirjallinen tuotanto oli harvinaisen
runsas ja monipuolinen, käsittäen teologisia,
kirjallisuushistoriallisia, historiallisia, esteettisiä y.
m. aineita sekä alkuperäisissä teoksissa että
käännöksissä (m. m. Aristoteleen retoriikka,
Ovidiuk-sen metamorfoosit, Juvenaliksen satiirit, Goethen
Iphigenia) ja mukailuissa. Huomattavat ovatK:n
..Muistelmat" (2 osaa 1845-46), jotka luovat valoa
sen ajan kirjallisiin oloihin. (Y. IV J
Kiseleff, Feodor (1823-74), lahjoittaja,
rupesi ylioppilastutkinnon suoritettuaan
liikemieheksi, sai osakseen suurta luottamusta ja
nimitettiin jäseneksi niihin komiteoihin, joissa
valmistettiin valtiopäiväesitykset 1862, rahamuutos
1865 ja kymmenysmittajärjestelmän käytäntöön
ottaminen 1874. Oli 1872 valtiopäivillä
porvaris-säädyn jäsenenä. Lahjoitti 100,000 mk.
uusmaalaiselle ylioppilasosakunnalle. — Hänen sisarensa
Aleksandra K. (1826-88) lahjoitti lähes
50.000 mk. erinäisiin yleishyödyllisiin
tarkoituksiin. G. R.
Kiselev, Pavel (1788-1872), kreivi, ven.
kenraali ja ministeri, otti osaa 1812 ja
huomattavalla tavalla 1828-29 vuosien sotaan, jonka
viimemainitun suunnitelmaa hän oli mukana
laatimassa. Oli rauhan jälkeen (1829-34) Moldovan
ja Valakian hullitusmiehenä, sitten
valtioneuvoston jäsenenä. Tuli 1838 kruunun tilojen
ministeriksi, missä virassa hän ansiokkaalla tavalla
valvoi kruununtalonpoikain parasta. Oli 1856-62
lähettiläänä Pariisissa. G. R.
Kiseriitti, väritön, harmaa tai kellertävä,
mo-nokliinisesti kiteytyvä suolakivennäinen,
kokoomukseltaan magnesiumsulfaatti, MgSO,. ILO. K.
kovettuu vedessä ja liukenee hitaasti. Sitä
tavataan Stassfurtissa, Hallstattissa ja Kaluszissa
vuorisuolakerrosten päällä. Runsaalla vedellä
käsiteltäessä k. muuttuu katkerasuolaksi, jonka
valmistukseen sitä käytetään. P. E.
Kisfaludy [kisfaludi]. 1. Sändor K.
(1772-1844), unk. runoilija, astui 1793 armeian
palvelukseen, joutui 1796 Milanon valloituksessa
ranskalaisten vangiksi ja vietiin Proveneeen, josta
päästyään vielä otti osaa Reinin- ja
Sveitsin-sotaretkiin 1799. Eli senjälkeen enimmäkseen
maatilallaan. K:n runoilijamaine perustuu
pääasiallisesti hänen tulisiin ja värikkäisiin
sonet-teihinsa „Kesergö szerelem" („Onneton rakkaus",
1801), joka yhdessä „Boldog szerelem"in
(„Onnel-linen rakkaus", 1807) kanssa muodostaa hitnen
kuuluisan ..Himfy szerelmei" („H:n rakkaudet",
1829) runokokoelmansa. Hänen runomuotoiset,
romanttiset ritaritarinansa „Regék a magyar
elöidöböl" („Tarinoita LTnkarin muinaisuudesta",
1807) enensivät suuresti hänen mainettansa.
Draa-mankirjoittajana K. ei saavuttanut menestystä.
Hänen kootut teoksensa (1847, 6 osaa) ja
jälkeenjääneet teoksensa (1871, 4 osaa) julkaisi F. Toldy.
K:n kaikki teokset julkaisi Angyal (1893, 8 osaa).
2. K äro ly K. (1788-1830), edellisen veli, unk.
kirjailija, otti upseerina osaa Italian- ja
Saksan-sotaretkiin, eli senjälkeen Wienissä maalaajana
ja muutti 1817 Budapestiin asumaan, jossa aluksi
sai kärsiä paljon puutetta. Jo 1809 hän oli
kirjoittanut „A tatftrok Magyarorszägon"
(„Tataari-laiset Unkarissa") näytelmänsä, joka kuitenkin
vasta 1818 sattui pääsemään näyttämölle, ensin
eräässä maaseutukaupungissa, senjälkeen heti
myös pääkaupungissa. Kappaleella oli suuri
menestys ja K:n tulevaisuus oli turvattu. Hän
kirjoitti draamoja ja huvinäytelmiä toisen toisensa
perästä, ja kohosi parissa vuodessa Unkarin
huomatuimmaksi kirjailijaksi. K:n draamoista
on „Iröne" (1820) paras. Paljoa
merkillisem-miit ovat kuitenkin hänen huvinäytelmänsä,
joissa hän mestarin kädellä kuvailee oman
aikansa unkarilaisia tyyppejä. Huomattavimmat
niistä ovat „A kérök" („Kosijat", 1818), „A
pärtütök" (..Kapinalliset", 1820), „Csalödftsok"
(..Pettymyksiä", 1824), „A leänyörzö"
(„Tytön-vartija", 1827) ja ..Szeget szeggel" („Kova kovaa
vastaan", 1828). Toisellakin alalla K. esiintyy
tienraivaajana, nimittäin humoristisen novellin
alalla (esim. ..Tollagi Jänos viszontagsägai" I. II,
1823-27, „Sulyosdi Simon", 1824, y. m.). Hänen
runoelmistaan on „Mohäcs" elegia (1824)
huomattavin. V. 1821 K. perusti kirjallisen „Aurora"
kalenterinsa (l:n nidos ilmestyi 1822), iok.a on
saanut unk. kirjallisuuden historiassa suuren
merkityksen sen kautta, että ajan parhaimmat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
